Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Seuraa vanhojentansseja suorana HSTV:stä juuri nyt – Tanssiperinne oli jäädä takavuosina juhlakielteisyyden jalkoihin

Nykymuotoinen juhla saavutti muotonsa 1950-luvulla

Kotimaa
 

Lähes 800 helsinkiläislukiolaista laittaa tänään parasta päälleen ja siirtyy tanssimaan Helsingin jäähalliin. HSTV ja ISTV näyttävät perinteiset vanhojentanssit suorana lähetyksenä kello 13.30 alkaen.

Lähetyksen aluksi kuullaan nuorten kommentteja, ja sen jälkeen seurataan, kuinka askeleet luonnistuvat parketilla. Jäähallissa esiintyy kaikkiaan yhdeksän helsinkiläiskoulua. Säestyksestä vastaa Helsingin poliisisoittokunta.

Tanssien jälkeen parhaat palat on katsottavissa vielä uudelleen osoitteessa HS.fi/HSTV.

Mutta miksi suomalaiskouluissa tanssitaan helmikuussa 1900-luvun vaihteen tansseja prameissa iltapuvuissa ja frakeissa? On mahdollista, että vanhojenpäivän juhlinta muuttui tanssiaisiksi helsinkiläisessä Arkadian yhteislyseossa.

Tutkija Jere Jäppinen Helsingin kaupunginmuseosta selvitti vanhojenpäivän historiaa kymmenisen vuotta sitten. Hän sai keruukyselyllä noin sadalta vastaajalta muistitietoja aina 1930-luvulta saakka.

”Arkadian yhteislyseo nousi keruuaineistosta esille ensimmäisenä, jossa tanssittiin. Pitää kuitenkin ymmärtää, että muistinvaraiset tiedot eivät ole kattavia, eli täyttä varmuutta asiasta ei ole”, Jäppinen painottaa.

Arkadian yhteislyseossa oli 1950-luvulla salliva ilmapiiri ja suhteellisen vapaamielistä, joten on helppo uskoa, että juuri siellä tanssit vakiintuivat ensimmäisenä. Koulu siirrettiin 1980-luvulla Klaukkalaan.

Vesa Klemetti
Vanhojentanssit Kallion lukiossa vuonna 1984.
Vanhojentanssit Kallion lukiossa vuonna 1984.

Vanhojenpäivän viettäminen ei alkanut kuitenkaan 1950-luvulla vaan sillä on paljon pidemmät perinteet. Päivän vietto alkoi yleistyä kouluissa viime vuosisadan alkupuolella samaan aikaan kun penkinpainajaisten vietto. Kun abiturientit olivat lähteneet koulusta, kakkosluokkalaiset halusivat korostaa koulun vanhin -statustaan.

1930-luvulla tämä saattoi tarkoittaa sitä, että oppilaat pukeutuivat isien pukuihin ja pitkäkauluksisiin paitoihin ja vierailivat alaluokkalaisten tunneilla. Vanhojenpäivän viettäminen oli kuitenkin satunnaista ja viettotavat vaihtelivat oppilaiden päähänpistojen mukaan.

Vanhojenpäivän historiallinen pukuloisto tuli muotiin kuitenkin 1950-luvulla. Ilmiötä levitti muun muassa Ilta-Sanomat julkaisemalla näyttäviä kuvareportaaseja. Ensimmäiset hajamaininnat vanhojen ravintolapäivällisistä ovat 1960-luvun lopulta ja 1970-luvulta.

”Vanhojenpäivän nykyiset tavat levisivät hitaasti. Osassa kouluista tanssittiin jo 1950-luvulla, mutta osassa ei tanssittu vielä 1970-luvullakaan”, Jäppinen kertoo.

Vanhojenpäivän perinne oli jäädä 1970-luvun juhlakielteisyyden jalkoihin. Yleinen juhlakielteisyys leimasi vuosikymmentä, joten tiedostavimmat opiskelijat paheksuivat juhlaa ja pitivät sitä turhanpäiväisenä. Vanhojenpäivä sinnitteli hengissä, joskin puvut, tanssit ja juhlinta olivat yleensä aika vaatimattomia.

Tilanne muuttui vuosikymmenen vaihteessa.

”1980-luvulla vahinko otettiin takaisin korkojen kera. Juhlakielteisyys ja perinteiden hylkiminen vaihtuivat yltyväksi juhlainnoksi ja perinteennäläksi.”

Juhlainnostuksen kasvaessa myös ravintolapäivälliset yleistyivät.

Jäppinen korostaa, että vanhojenpäivä on muiden koulutapojen tavoin konservatiivinen juhla, joka on muuttunut vain vähän 50 vuodessa. Ulkoiset muutokset selittää elintason nousu, joka on kasvattanut juhlahalua ja valmiutta sijoittaa juhliin rahaa. Nykyään juhla muistuttaakin amerikkalaislukioiden prameita prom-päätöstanssiaisia teetettyine iltapukuineen ja kampauksineen.

”Juhlan toistuminen samannäköisenä kuuluu vanhojenpäivän luonteeseen. Nuoremmat oppilaspolvet haluavat kokea saman elämyksen, jota he ovat ihailleet tanssisalin reunalta.”

Käy katsomassa kuvia vanhojenpäivän vietosta aina 1950-luvulta asti.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8a5196c30648087d36637092b5ae1000a5d3514d-2460640-penkkariklippi180216_07.jpg
Penkkariajelut houkuttelivat myös "Valkeakosken landepaukun" seuraamaan iloittelua
Vuonna 1949 ylioppilaaksi kirjoittanut Maila Erkamo seurasi noin sadan kuormurin letkaa torstaina Helsingin Esplanadilla. Yhden kuormurin lavalla oli hänen nuorin lapsenlapsensa, joka juhlii penkkareita. Penkkariajelut sujuivat perinteisin menoin, eli kovalla metelillä ja karkinheitolla. Toimittaja: Tomi Peurakoski, kuvaus: Terhi Liimu.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/65b48a2c0083296a5cded47fb8a680dc867c0eb2-2460657-penkkari-insertti1_15.jpg
Näin vietettiin penkkareita vuosituhannen vaihteen tienoilla
HSTV keräsi penkinpainajaisuutisointia vanhoista Nelosen uutisten lähetyksistä. Tässä kooste penkkareista vuosilta 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2005. Editointi: Tomi Peurakoski.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat