Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Alle kolmekymppiset arvostavat työtä erittäin paljon – ”Epäilys on ollut aiheeton”

Perhettä ja vapaa-aikaa arvostetaan silti aiempaa enemmän. Myös taantuma nostaa työn arvostusta.

Kotimaa
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Yli puolet 15–29-vuotiaista pitää työtä edelleen erittäin tärkeänä elämänalueena.
Yli puolet 15–29-vuotiaista pitää työtä edelleen erittäin tärkeänä elämänalueena. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Alle kolmekymppisille työssä on tärkeää elämyksellisyys, itsensä toteuttaminen ja hyvät työtoverit. Vapaa-aika, koti- ja perhe-elämä asettuvat arvojärjestyksessä ansiotyön edelle. Näin ajatellaan yleensä alle kolmekymppisen Y-sukupolven suhteesta työhön.

Se, että nykyiset 15–29-vuotiaat olisivat vähemmän työorientoituneita kuin aikaisemmat, työuransa alussa olevat sukupolvet, ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sanoo työelämän tutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta.

”Epäilys siitä, että nuoret arvostaisivat työtä aiempaa vähemmän, on aiheeton. Nykynuoret arvostavat kyllä myös aiempaa enemmän perhettä ja vapaa-aikaa, mutta sama koskee kaikenikäisiä palkansaajia. Se ei ole myöskään työltä pois”, Pyöriä sanoo.

Yli puolet 15–29-vuotiaista pitää työtä edelleen erittäin tärkeänä elämänalueena. Myös eri sukupolvien työtä koskevat arvostukset ovat lähentyneet toisiaan.

”Suurilla ikäluokilla työ on ollut itseisarvo ja kunniakysymys. Tällaiset asenteet ja perinteinen protestanttinen etiikka muuttuvat hitaasti myös uusien sukupolvien kohdalla.”

Pyöriän ja Satu Ojalan aihetta tutkimusta artikkeli ilmestyy tänään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen vuosina 1984–2013 tekemiä työolotutkimuksia.

Y-sukupolveksi kutsutaan vuosina 1984–1998 syntyneitä. Heidän arvostuksiaan työtä, koti- ja perhe-elämää sekä vapaa-aikaa kohtaan verrattiin ihmisiin, jotka olivat samanikäisiä 1980- ja 1990-luvuilla.

Tutkijoiden mukaan vapaa-ajan ja perhe-elämän arvostuksen nousu kytkeytyy todennäköisesti vaurastumiseen ja kulttuurin muuttumiseen aiempaa kulutuskeskeisemmäksi.

”Talouskriiseistä huolimatta ihmisten ansiotaso on noussut ja heillä on enemmän resursseja panostaa perheeseen ja vapaa-aikaan. Työ on tärkeää, koska halutaan pitää kiinni tietystä elintasosta eikä menettää mahdollisuuksia, jotka liittyvät mielekkääseen perhe-elämään ja rikkaaseen vapaa-ajan viettoon”, Pyöriä sanoo.

Työn arvostukseen vaikuttavat myös talouden suhdanteet. Ansiotyön arvostus kasvaa taloudellisesti huonoina aikoina, kun taas hyvinä aikoina se hieman heikkenee.

Laman aikana valmistuneilla nuorilla voi olla suurempia vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille kuin parempina taloudellisina aikoina valmistuneilla, Pyöriä muistuttaa.

”On riski, että pitkittynyt taantuma näkyy koulunsa päättäneiden nuorten kohdalla pitkään myös keskimääräistä heikompana urakehityksenä. Jos työtä ei heti löydy, työttömyys voi pitkittyä. On jo selvää, että viime vuosina valmistuneilla työmarkkinatilanne on heikentynyt ja esimerkiksi akateemisilla työttömyys on noussut.”

Pyöriä ei kuitenkaan usko, että nykyisellä taantumalla olisi yhtä ikäviä seurauksia kuin 1990-luvun lamalla.

Suomessa ei ole koettu 2000-luvulla samanlaista nuorisotyöttömyyden aaltoa kuin joissakin Euroopan kriisimaissa, vaan alle kolmikymppisten työttömyys on pysytellyt alle EU:n keskiarvon.

”Se ei tarkoita, että nuorisotyöttömyyttä olisi syytä vähätellä, sillä meillä on liian suuri joukko nuoria syrjäytymisvaarassa. Kuitenkin ylivoimainen enemmistö on niitä, jotka löytävät paikkansa yhteiskunnassa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat