Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS-gallup: Sdp:n nousu taittui, keskusta niukasti suurin puolue

Keskustan kannatus kääntyi taas nousuun. Samalla Sdp:n syksystä alkanut nousu hiipui. Puoluevalintaa tai äänestämistä pohtivien osuus kasvoi.

Kotimaa
 
"Keskustan gallupnousulla suuri psykologinen vaikutus"
"Keskustan gallupnousulla suuri psykologinen vaikutus"
HSTV:n studiossa puitiin tuoretta HS-gallupia, jossa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi arvioi, että galluptuloksella on iso psykologinen merkitys. Insinööriliiton viestintäpäällikkö, keskustavaikuttaja Jari Rauhamäki sanoo, että gallupin suurin uutinen on kannattajaliikehdintä Sdp:n ja perussuomalaisten välillä. Toimittaja: Juha-Pekka Raeste.
Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 TNS Gallup Oy teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta.

 Haastattelut tehtiin 18.1.–14.2.2016. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 2 436:ta henkilöä.

 Tutkimuksen otos edustaa maamme äänestysikäistä väestöä poisluettuna Ahvenanmaalla asuvat.

 Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

 Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Keskusta on noussut Sdp:n ohi tuoreessa eduskuntavaalien kannatusmittauksessa.

Sdp:n viime elokuussa nousuun lähtenyt kannatus on nyt kääntynyt alaspäin ja vastaavasti keskustan viime elokuusta jatkunut laskeva käyrä on kääntynyt ylöspäin.

Keskustaa kannattaa nyt 21,4 prosenttia ja Sdp:tä 21,2 prosenttia suomalaisista. Virhemarginaali huomioiden puolueet ovat yhtä suuria.

Muutokset kummallakin puolueella ovat vajaat kaksi prosenttiyksikköä kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna. Muiden puolueiden osalta muutokset ovat vähäisempiä.

Kokoomus on kolmanneksi suosituin puolue. Sen kannatus on pysynyt 17–18 prosentin tuntumassa viime kevään eduskuntavaaleista lähtien ja on nyt tasan 18 prosenttia.

Vihreät jatkaa neljäntenä, vaikka kannatus on hivenen hupenemassa. Perussuomalaiset ei ole saanut vielä uutta nostetta.

Kolme suurinta oppositiopuoluetta eli Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat lisänneet kannatustaan eduskuntavaaleista, mutta nyt kannatuksen siirtymä hallituksesta opposition suuntaan on kääntynyt päinvastaiseksi.

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on tällä hetkellä 49,3 prosenttia, kun kuukausi sitten se oli 47,2 prosenttia.

Eduskunta jäi lomalle joulun alla ja hallitus sai hengähtää.

Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kiivas oppositiopolitiikka nosti näiden kannatusta syksyllä. Kun politiikka hiljeni, opposition nousu pysähtyi. Kannatus siirtyi hivenen takaisin hallitukseen päin.

”Tämä ei yllätä, kun debattia ei ole ollut”, Sdp:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo tuoreista luvuista. ”Yhdestä heilahduksesta alaspäin ei kannata vetää suuria johtopäätöksiä.”

Keskustan puoluesihteeriä Timo Laanista luvut ilahduttavat.

”Syksyllä hallituspuolueita rasitti yhteiskuntasopimuksen ympärillä käyty keskustelu, joka näytti siltä, että hallitus haluaa kurittaa palkansaajia. Nyt järjestöt ovat vakavasti neuvotelleet, ja se on mahdollistanut mielikuvaa, että vaikeat asiat vaativat kaikkien panosta”, hän sanoo.

”Kärjekäs keskustelu jäi syksyyn, ja on ehkä laajemminkin pohdittu, että tässä tosissaan yritetään korjata hankalia ongelmia. Se on hyödyttänyt pääministeripuoluettakin.”

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa kesäkuussa 2015.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa kesäkuussa 2015.

TNS Gallup on myös mitannut viitteellisiä kannatuksen siirtymiä. Perussuomalaiset vuotavat eniten Sdp:hen ja toiseksi eniten keskustaan. Keskustalaiset ja vasemmistoliittolaiset vuotavat eniten vihreisiin. Kokoomuksen hylkääjät valitsevat mieluiten keskustan.

Perussuomalaisia äänestäneistä edelleen suurin siirtymä on kohti nukkuvien puoluetta. Heille on muita puolueita äänestäneitä vaikeampi päättää mitä tehdä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät tai jättäisivät äänestämättä, oli kaikista vastaajista 35 prosenttia. Se on vähän pitkän aikavälin keskiarvoa (31 prosenttia) enemmän.

Niistä, jotka äänestäisivät, 36 prosenttia on erittäin varma omasta kannastaan. 48 prosenttia on kannastaan melko varma. Täysin varmoja kannattajia on suhteellisesti eniten perussuomalaisten ja keskustalaisten kannattajissa (40 prosenttia).

Vihreillä on vähiten täysin varmoja kannattajia, 23 prosenttia.

Sdp:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo kuulleensa demarikentältä, että suuri joukko perussuomalaisia äänestäneitä pohtii, mitä seuraavaksi äänestäisi.

”Kun valinnastaan varmojen äänestäjien määrä on laskenut, kohtuullisen pienetkin muutokset vastauksissa voivat selittää kannatuksen muutoksen”, Paananen arvioi.

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa kesäkuussa 2015.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa kesäkuussa 2015.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat