Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työministeri Lindström: Yrittäjät eivät voi saada rusinoita pullasta

Lauantaivieras: Jari Lindström toivoo yrittäjien ymmärtävän, että paikallinen sopiminen tuo työnantajalle myös velvollisuuksia.

Kotimaa
 
Kysymys kotouttamisesta saa ministeri Lindströmin huokaisemaan
Kysymys kotouttamisesta saa ministeri Lindströmin huokaisemaan
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) vastuulla on turvapaikanhakijoiden kotouttaminen. Se on aihe, joka saa HSTV:n Studio Kulmapöydässä vierailleen Lindströmin huokaisemaan syvään.
Kuka?

Jari Lindström

 Syntynyt vuonna 1965.

 Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Kymen vaalipiiristä, oikeus- ja työministeri.

 Alun perin paperimies UPM:n Voikkaan paperitehtaalta, jossa työskenteli 22 vuotta ja toimi myös luottamusmiehenä.

 Jäi työttömäksi, kun UPM sulki Voikkaan. Kouluttautui sen jälkeen kemian laborantiksi.

 Asuu Kuusankoskella, vaimo ja yksi lapsi.

Suomen hallituksessa on ministeri, joka tietää omakohtaisesti, mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa.

Kokemukset ovat sekä hyviä että huonoja, ja ne molemmat ovat Voikkaan paperitehtaalta. Siellä oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) oli paperimiehenä yli kaksikymmentä vuotta.

1990-luvun alussa tehdas oli mennyt tappiolle, ja työntekijät kutsuttiin seurojentalolle kuuntelemaan madonlukuja.

”Silloin keksittiin paikallisesti, että ylintä johtajaa, toimihenkilöitä ja työntekijöitä myöten kaikki ovat kolme viikkoa pakkolomalla. Se auttoi pelastamaan tehtaan vaikean ajan yli”, Lindström sanoo.

Fuusioiden kautta UPM:lle päätynyt tehdas oli jälleen vaikeuksissa vuonna 2005.

”Toimialajohtaja sanoi, että meidän pitää tappioiden takia löytää kymmenen miljoonan säästöt, tai tehdas lopetetaan. Me muun muassa luovuimme erilaisista lisistä ja teimme uskottavan suunnitelman johdolle. Siihen ei koskaan vastattu.”

Voikkaa lopetettiin. Yhtiön johto nimesi syyksi alan ylikapasiteetin.

”Tällaisten kusetusten takia paikallista sopimista epäillään. Työntekijät epäilevät sen olevan sanelua ja pettämistä, vaikka hyviäkin esimerkkejä on. Kaikki perustuu luottamukseen.”

Hallitus vauhditti hitaasti edenneitä työmarkkinaneuvotteluita viime viikolla antamalla linjauksen paikallisesta sopimisesta eli siitä, miten yrityksissä voisi poiketa alan työehtosopimuksesta. Hallitus on samoilla linjoilla kuin työntekijäjärjestöt: paikallinen taso pitää määritellä työehtosopimuksissa, ja sen täydennyksenä tulee lainsäädäntöä.

Tämä ei ollut kaikkien mieleen. Työnantajat ja yrittäjät pelkäävät, että näin paikallisen sopimisen idea vesittyy.

Kesäkuuhun mennessä kolmikantainen työryhmä antaa linjauksen asioista, jotka ovat hiertäneet vuosia. Yksi tärkeimmistä on linjaus siitä, että paikallisesti voisi sopia myös yrityksissä, jotka eivät kuulu mihinkään työnantajaliittoon.

Nykyisin nämä järjestäytymättömät yritykset joutuvat noudattamaan työehtosopimuksia, mutta eivät saa käyttää niissä olevia vähiäkään joustoja.

Suomen Yrittäjät on vaatinut paikallista sopimista ja lupaillut sen myötä tuhansia työpaikkoja – mikä olisikin tarpeen, sillä hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa kautensa aikana.

”Ovatkohan kaikki yrittäjät ymmärtäneet, että oikeuksien lisäksi tulee myös velvollisuuksia. Rusinoita pullasta ei voi saada. Et voi saada läpi kaikkea mitä haluat, sillä toisellakin osapuolella on ehdotuksia, ajatuksia ja vaatimuksia.”

Hallitus lähtee siitä, että jatkossa työajat, palkat ja palkanlisät sovittaisiin työpaikoilla. Jos yritys kohtaisi ”erityisen vaikeita haasteita”, sillä pitäisi olla selviytymislauseke eli menettelytavat siihenkin tilanteeseen.

”Lauseke laukeaisi lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Sitten puhuttaisiin, millä keinoilla päästään pahan vaiheen yli”, Lindström määrittelee.

Työntekijöiden pitäisi saada tiedonsaannin takia edustus yrityksen hallintoon – mutta minne, sen ministeri jättää työryhmän pohdintaan. ”Sen on oltava elin, jossa on oikea ja ajantasainen tieto.”

Paikallisesta sopimisesta tullut linjaus voi nyt johtaa siihen, että työmarkkinaratkaisu syntyy. Siinä sovittaisiin palkkojen lisäksi erilaisista keinoista pidentää työaikaa, mikä parantaisi kilpailukykyä.

Näin hallitus voisi perua kiistanalaiset lakiesityksensä, joilla se on tavoitellut viiden prosentin ”loikkaa”. Lindström on duunaritaustansa vuoksi saanut pakkolaeista paljon ihmettelevää ja vihaista palautetta.

Lindström uskoo kolmikantaan mutta toivoo ammattiyhdistysliikkeen päivittävän itsensä 2010-luvulle.

”Perseet penkkiin ei riitä enää vastaukseksi. Lakko-oikeus on perusoikeus, mutta sitä asetta käyttämällä ei saa enää sellaisia tuloksia, mitä joskus on saanut. Se voi kääntyä itseään vastaan.”

Oikeus- ja työministerin salkku on melkoinen yhdistelmä ensikertalaiselle. Ei ole aikaa toipua flunssastakaan, joka on jyllännyt jo monta viikkoa.

Salkkuun kuuluvat maahanmuuttajien kotouttamisasiat, joissa ministeri vannoo uutta ja nopeaa otetta ja vanhojen mallien hylkäämistä.

Ministerin perussuomalaisuus tulee esiin, kun häneltä kysyy, eikö perheen saaminen Suomeen edistäisi kotiutumista.

”Me haluamme vähentää vetovoimatekijöitä”, Lindström sanoo. Hänen mukaansa perussuomalaiset vaativat, että hallitus ei muuta yhdessä sovittua: uudet tiukat tulorajat tulisivat koskemaan myös Suomen kansalaisia, jotka haluavat ulkomaisen puolisonsa Suomeen.

Oikaisu 20. helmikuuta klo 11.18: Lindström toimi Voikkaan paperitehtaan luottamusmiehenä, ei varapääluottamusmiehenä.

Kaisa Rautaheimo / HS
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan hallitus on saanut lisää viisautta ajettuaan monta kertaa karille työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan hallitus on saanut lisää viisautta ajettuaan monta kertaa karille työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat