Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS antoi Sipilän hallitukselle välitodistuksen – kaikessa paitsi maahanmuutossa on kompuroitu

Yleiskatsauksen lisäksi HS:n toimittajat arvioivat, miten työllisyyden hoito, leikkaukset, norminpurku ja sote-uudistus ovat edenneet.

Kotimaa
 
Hallituksen haasteet parissa minuutissa
Hallituksen haasteet parissa minuutissa
Juha Sipilän hallituksen alkutaival on ollut vaikea. Eikä helpotusta näy sillä hankalia ongelmia on edelleen ratkaisematta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta voi syyttää monesta asiasta, mutta ei ainakaan tylsyydestä.

Pian yhdeksän kuukauden mittaiseen hallitustaipaleeseen on mahtunut paljon. Suomalaiset on saatu varuilleen. Koskaan ei voi tietää, mitä hallituksen tuutista tulee.

Ja sieltähän on tullut. Suuri ”yhteiskuntasopimus” on polkaistu vireille nyt jo viidettä kertaa. On tullut esityksiä, joilla puututaan asioihin, joita suomalaiset ovat tottuneet pitämään pyhinä: lomaoikeudet, päivähoito-oikeus, hyvä koulutus. Hallitus on uhkaillut ja perunut uhkauksia. On ollut yhden yön hallituskriisikin.

Hallituskauteen on sisältynyt yksi suuri yllätys: hallitus pysyi toimintakykyisenä, vaikka Suomeen iski kriisi, jota hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ei vielä tiedetty. Kesällä Suomeen, kuten muuallekin Eurooppaan, alkoi tulla kiihtyvää vauhtia turvapaikanhakijoita etenkin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

Nyt jälkikäteen voi arvioida, että hallitus hoiti hyvin äkkiä kärjistyneen vastaanottovaiheen käytännön järjestelyt. Onnistuminen ei ole yksin hallituksen ja viranomaisten ansiota, vaan apuna olivat kunnat, SPR ja vapaaehtoiset suomalaiset.

”Kun tulee äkillinen tilanne, joka on pakko hoitaa, suomalaiset osaavat tarttua toimeen. Me olemme hyviä pakkotilanteissa mutta huonoja hitaasti etenevissä kriiseissä”, sanoo valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (kok), jolla on kokemusta myös edellisestä, Suomen huonoimmaksi haukutusta hallituksesta.

Kansalaiskeskustelu on kuohunut eikä lieveilmiöiltä ole vältytty. Poliittisena hintana yhden hallituspuolueen eli perussuomalaisten kannatus on syöksynyt – ja hallituksen aikaa on mennyt päälle kaatuvan kriisin hoitamiseen, kun muutakin hoidettavaa olisi kylliksi.

Perussuomalaisten kannatuslaskun takia muut hallituspuo­lueet ovat tulleet puoluetta vastaan ja myötäilleet sitä maahanmuuttolinjauksissa. Tämä näkyi esimerkiksi silloin, kun sisäministeri Petteri Orpo (kok) äänesti sisäpoliittisista syistä tyhjää EU:n päättäessä turvapaikan­hakijoiden siirroista jäsenmaiden välillä.

Perussuomalaiset ministerit Jari Lindström ja Hanna Mäntylä on tönitty eturiviin esittelemään hallituksen maahanmuuttolinjauksia, joista osaa ei ole harkittu kovin perusteellisesti. Esimerkiksi erillinen sosiaaliturvajärjestelmä oleskeluluvan saaneille törmää väistämättä perustuslakiin.

Huono valmistelu on tämän hallituksen helmasynti. Per­heenyhdistämisen ehtojen kiristämisestäkin näyttää tulevan jälleen yksi lakihanke, joka joudutaan osaksi perumaan.

Suomi ei ole maahanmuutto­lakien kiristyksissä yksin, sillä muutkin Euroopan maat Ruotsia myöten ovat kilvan rakennelleet esteitä rajoille ja heikentäneet turvapaikanhakijoiden etuuksia. Päätarkoituksena on lähettää viestiä lähtömaihin.

Nyt edessä on varsinainen ­tulikaste eli Suomeen jäävien kotouttaminen, jossa päävastuussa ovat kunnat. Etenkin pääkaupunkiseudun kunnat ovat erittäin huolissaan siitä, miten ne selviävät kielikoulutuksesta ja asuttamisesta, koska valtaosa oleskeluluvan saaneista hakeutunee pääkaupunkiseu­dulle.

Suurin kysymys on kuitenkin työllistyminen. Onnistuuko se nykyisillä suomalaisilla työehdoilla?

Hyvä puoli on se, että nyt ministeriöissä on pakko paneutua kotouttamiseen. Aiemmin se on ollut retuperällä, mikä näkyy esimerkiksi kielikoulutuksen pitkissä jonoissa.

Ne, jotka kaipasivat hallituksen finanssipolitiikkaan velaksi tehtävää elvytystä, ovat sitä saaneet maahanmuuton myötä. Turvapaikanhakijoista aiheutui tälle vuodelle ehkä noin 800 miljoonan euron lisämenot budjettiin. Kulutus kasvaa ja työpaikkoja syntyy, vaikka ei aivan niin kuin Sipilän hallitus viime keväänä ajatteli.

HS arvioi, miten eri politiikan eri osa-alueet ovat kehittyneet Sipilän hallituksen aikana
Työllisyys on heikentynyt entisestään

Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa työllisyyttä. Kohennusta ei ole vielä näkynyt, vaan tilanne on heikentynyt entisestään.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden lopussa 377 900 työnhakijaa. Se on melkein 15 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on vain pahentunut.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo huomauttaa, että hallitusohjelman tavoite työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin on jäämässä kauas.

Valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan työllisyysasteen odotetaan jäävän runsaaseen 69 prosenttiin vuonna 2019. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste oli viime joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä on puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden joulukuussa.

Hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelemaan yritysten kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen tähtäävästä yhteiskunta­sopimuksesta.

Hallitus vauhditti neuvotteluja jäädyttämällä kilpailukykypakettiin kuuluvien lakien eli pakkolakien valmistelun siihen saakka, kun neuvottelut on käyty. Pakkolaeilla leikattaisiin lomarahoja ja lyhennettäisiin lomia.

Monet asiantuntijat ovat epäilleet pakkolakien vaikutusta työllisyyteen.

Hallitus yrittää edistää myös paikallista sopimista työpaikoilla ja kiristää työttömyysturvaa. Uusitalon mukaan uudistusten vaikutuksia on vielä vaikea ar­vioida.

Kukaan tuskin keksii yhtäkkiä ihmelääkkeitä. Presidentti Martti Ahtisaari kaipasi tällä viikolla samanlaista yhteishenkeä kuin vuonna 1994, jolloin perustettiin tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä.

Kauppojen aukiolojen avautuminen oli saavutus

Normien purku eli erilaisten säädösten sujuvoittaminen ja turhan holhouksen vähentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Lupa- ja valitusprosessien keventämisessä on iso työsarka, mutta työtä ei haluta pilata kiireellä. Pohjatyö on tehtävä hyvin, hallituksesta tähdennetään.

Osa ministeriöistä on jo toteuttanut norminpurkua, mutta valtaosa hankkeista on vielä valmistelussa.

Nykyisen hallituksen merkittävä saavutus oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Sitä on yritetty aiemminkin, mutta vasta keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallituspohjalla se onnistui. Vähittäiskaupat, parturit ja kampaamot ovat saaneet vuoden alusta lähtien päättää, milloin ne pitävät ovensa auki.

Yksi normien purkuun liittyvä uudistus koskee alkoholilainsäädäntöä. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) esitteli vastikään pohjapaperinsa. Sen keskeinen ajatus on keventää ravintoloiden normeja ja säädöksiä ja siirtää alkoholin kulutusta kotoa ravintoloihin. Rehula esittää Alkojen aukioloaikojen pidentämisestä yhdeksään.

Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat valmiita laskemaan ravintola-anniskelussa olevan alkoholin arvonlisä­veroa.

Paljon huomiota herättänyt pieni normiuudistus koskee pysäköintikiekkoa. Kiekolle ei määritellä enää tarkkaa kokoa tai väriä, vaan oleellista on se, että kiekosta näkee pysäköinnin alkamisajan.

Hallitus on korostanut, että normien purku on tärkeä osa työn ja tuottavuuden parantamisessa.

Rakentamisessa seisoo kuitenkin edelleen valtavia investointeja lupaprosesseissa.

On jo päätetty, että ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, vaan maakunnat vahvistavat ne itse. Siirtymistä kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen selvitetään paraikaa. Tällä pyritään pääsemään turhista valituksista eroon.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on sanonut, että loput maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesityksistä tulevat eduskuntaan tänä vuonna.

Muiden lupien uudistamista valmistellaan hänen mukaansa täyttä häkää.

Koulutus korostuu säästöissä

Hallituksen talouspolitiikan perusviritys – velkaantuminen on taitettava ja julkinen talous on saatava kuntoon – näyttää kelpaavan laajasti.

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit eivät juuri poikkea linjasta muuten kuin vasemmistoliiton osalta. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto hyväksyi peruslinjan. HS:n haastattelemat asiantuntijat pitävät viritystä oikeana.

Siihen yksimielisyys sitten loppuukin. Hallituksen keinoista ja valinnoista on kiistelty koko syksy. Arviointineuvosto piti onnettomana sitä, ettei hallitus poliittisista syistä halua nostaa veroastetta. Kun veroihin ei kosketa, kaikki sopeutus on tehtävä menoleikkauksin.

Sieltä leikataan, missä on isoja menoeriä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Koulutussäästöt ovat tyrmistyttäneet asiantuntijoita ja näyttävät kaduttavan hallituspuolueissakin.

”Koulutus- ja tutkimusleikkausten osuus potista on ollut liian suuri”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Ihmetystä herättää, miksi strate­giseksi itseään mainostava hallitus ei ole nykyistä kiinnostuneempi ohjaamaan koulutuksen rakenteiden uudistamista.

Hallitus aikoo leikata julkisia menoja neljä miljardia euroa kautensa aikana. Tavoitteesta on jääty, koska joitakin säästöjä on peruttu, esimerkiksi eläkeläisten asumistuen leikkaus. Siinä hallitus myönsi arvioineensa väärin leikkauksen vaikutukset.

Osa neljään miljardiin kuuluvista säästöistä on vielä valmisteluvaiheessa ja siksi huteralla pohjalla.

Kun hallitus tänä keväänä päättää lähivuosien budjettikehyksistä, se joutunee kertomaan lisäleikkauksista vuosille 2017 ja 2018.

Sote-uudistus on vielä levällään

Sote eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vaikea asia myös nykyiselle hallitukselle.

Hallitus linjasi tuskallisissa neuvotteluissa marraskuussa, että vuonna 2019 maassa on 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa, joista kolme hoitaa soten yhteistyössä naapurimaakunnan kanssa.

Nyt on palattu taas lähtöruutuun. Varsinkin kokoomus ja keskusta ovat toistensa kimpussa.

Varapuhemies Paula Risikko (kok) kyseenalaisti ratkaisun (HS 29.1.). Se ärsytti varsinkin keskustaa, mutta myös perussuomalaiset olivat harmissaan kokoomuslaisten irtiotoista. Perussuomalaiset yrittävät nyt toimia rauhanrakentajina. Kiistaa käydään näkyvästi julkisuudessa.

Aikataulu on tiukka, koska nyt ei ratkota pelkkää sotea, vaan myös maakuntahallinnon organisointia vaalijärjestelyineen.

Monen mielestä sote omana ­asianaan olisi riittänyt.

Hallituksessa sote-valmistelu on perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk) vastuulla. Itsehallintoalueet, joista käytetään nyt maakunta-nimitystä, kuuluvat kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk).

Isoista asioista auki on vielä rahoitusmalli, eli tulisiko uusille maakunnille verotusoikeus vai ei. Maakuntavero tuskin toteutuu vuoden 2019 alussa.

Alkuvaiheessa maakuntien rahoitus toteutunee erillisen sote-veron ja valtion rahoituksen yhdistelmänä, kuten hankkeen projektijohtajana toimiva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on väläyttänyt.

Myös valinnanvapauden toteuttaminen on levällään.

Valinnanvapausmalli pitäisi ilmeisesti kirjata edes jotenkin järjestämislakiin, jonka pitäisi lähteä lausuntokierrokselle huhtikuun aikana.

Arvosanat antoi HS:n työryhmä: Piia Elonen, Martta Nieminen, Olli Pohjanpalo, Juha-Pekka Raeste ja Teija Sutinen.
Juha Sinisalo
Rauma on luopunut parkkimittareista ja siirtynyt parkkikiekon käyttöön.
Rauma on luopunut parkkimittareista ja siirtynyt parkkikiekon käyttöön.
Janne Huuskonen
Yliopistoväki valtasi Helsingin yliopiston Porthanian 18. syyskuuta 2015.
Yliopistoväki valtasi Helsingin yliopiston Porthanian 18. syyskuuta 2015.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Helsingissä rakennetaan uutta lastensairaalaa.
Helsingissä rakennetaan uutta lastensairaalaa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat