Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Väitös: Suomen sisäisen turvallisuuden hallinta ei ole ajan tasalla

Ensi perjantaina väittelevän tohtori Juhani Kivelän mukaan Suomi on varautunut puutteellisesti erilaisiin häiriötilanteisiin

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
Juhani Kivelä on tehnyt eläkkeellä ollessaan jo kaksi väitöskirjaa. Tuoreinta tutkimustaan varten hän haastatteli yli sataa turvallisuusalan ihmistä ympäri Suomea.
Juhani Kivelä on tehnyt eläkkeellä ollessaan jo kaksi väitöskirjaa. Tuoreinta tutkimustaan varten hän haastatteli yli sataa turvallisuusalan ihmistä ympäri Suomea. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Fakta

Mannerheim-ristin ritarin pojan toinen väitös

 Vuonna 1934 syntynyt Juhani Kivelä väittelee nyt jo toisen kerran.

 Kivelä on Mannerheim-ristin ritarin Eero Kivelän poika.

 Tutkimuksen nimi on Hiljainen hälytys: Yhteiskunnan häiriötilanteiden hallinnan tila vuosina 2012–2014.

 Väitöstilaisuus alkaa perjantaina Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33) kello 12.

Suomi on varautunut puutteellisesti erilaisiin häiriötilanteisiin, ilmenee Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta.

”Kaikki meidän varautumisjärjestelymme eivät ole ajan tasalla”, sanoo väitöstutkimuksen tekijä, hallintotieteiden tohtori Juhani Kivelä.

”Kyseenalaistan tutkimuksellani arvovaltaisen Hallbergin komitean johtopäätöksen. Sen johtopäätös oli, että kaikki on kunnossa ja kaikki on hienosti. Niin onkin varsinkin sotilaiden kannalta, mutta kaikki ei ole kunnossa sisäisen turvallisuuden ja siviilihallinnon kannalta.”

Valtioneuvoston asettama ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johtama komitea jätti mietintönsä viisi vuotta sitten. Komitean tehtävänä oli tehdä kokonaisvaltainen selvitys yhteiskunnan varautumisesta.

Komitean yksimielisen raportin mukaan Suomen varautumisjärjestelyt ovat pääosin kunnossa.

”Jos katsotaan säädöksiä, niin valmiuslaki ei ole häiriötilanteiden hallinnan näkökulmasta ajan tasalla”, Kivelä sanoo.

”Toinen hyvin merkittävä asia on se, että meillä ei ole ollut alueellista turvallisuuden hallinnan johtojärjestelmää sen jälkeen, kun lääninhallitukset lopetettiin.”

Kivelä erottaa toisistaan kriisinhallinnan ja häiriötilanteen hallinnan. Hän valaisee niiden eroa maahanmuuttotilanteella.

”Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä.”

Eläkkeellä oleva Juhani Kivelä on aiemmin työskennellyt muun muassa valtiovarainministeriön hallinnollisena alivaltiosihteerinä ja valmiuspäällikkönä sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana.

”Kun aloitin tutkimustani vuonna 2011, niin silloin meillä elettiin aika auvoisessa maailmassa. Tällä hetkellä oleellinen asia on Venäjän harjoittama hybridipainostus. Olemme olleet aikamoisen hybridipainostuksen alaisina Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen. Viimeisin esimerkki on maahanmuuton käyttö painostuksen keinona”, Kivelä sanoo.

Kivelä arvostelee väitöstutkimuksessaan voimakkaasti muun muassa sisäministeriötä, koska siltä puuttuu häiriötilanteiden hallinnan strateginen ja operatiivinen johtorakenne.

”Rakenteiden pitäisi tukea toimintaa. Sisäministeriön hallinnonalan rakenteet on 2000-luvulla hajotettu niin, että kaikki ovat erillisiä. Ne on tehty osaoptimoiden. Toisin sanoen ne eivät tue toimintaa.”

Kivelän tutkimuksen mukaan esimerkiksi aluehallintovirastojen toiminta-ajatus on jäänyt lähtökohtaisesti epäselväksi.

”Uudistuksissa on syntynyt sisäisen turvallisuuden hallintajärjestelmään aluetason aukko, ja yhdelläkään viranomaisella ei näyttänyt olevan selkeää kuvaa, miten tilanne pitäisi korjata”, Kivelä kirjoittaa.

Kivelän mukaan kunnat ovat häiriötilanteessa oleellisia toimijoita, mutta nyt ne on sivuutettu.

”Vapaaehtoisjärjestöjen ja kuntapuolella kansalaisten osuus on keskeinen. Niitä koulutetaan sotaan, muttei varauduta häiriötilanteisiin.”

Kivelä muuttaisi alueellisia maanpuolustuskursseja.

”Ne pitää uudistaa alueellisiksi kokonaisturvallisuuskursseiksi, jossa siviilipuoli tulee keskeiseksi. Niitä pitäisi vetää sisäministeriön, ja puolustusministeriön pitäisi olla sivussa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat