Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Virpi Hällströmin synnytyksessä tapahtui hoitovirhe – Julius-vauva eli vain kolme päivää

Hoitovirheiden määrä pysyy korkealla koulutuksesta huolimatta. Viime vuonna suomalaiset kantelivat Potilasvakuutuskeskukseen enemmän kuin koskaan ennen, yli 8 200 kertaa.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
Virpi Hällström ei muista synnytyksen jälkeisistä päivistä juuri mitään. Valokuva kertoo, että ainakin kerran hän on saanut Julius-vauvan viereensä sairaalasänkyyn.
Virpi Hällström ei muista synnytyksen jälkeisistä päivistä juuri mitään. Valokuva kertoo, että ainakin kerran hän on saanut Julius-vauvan viereensä sairaalasänkyyn. Kuva: Rio Gandara / HS

Tämä synnytyskertomus alkaa siitä, että kätilö ei seurannut vantaalaisen Virpi Hällströmin supistuksia. Se päättyy siihen, että kolme päivää elänyt Julius Hällström asetetaan arkkuun puettuna siniseen myssyyn, raidallisiin sukkiin ja sammakkokoristeiseen potkupukuun.

”Sanoin isommille lapsille, että puetaan Juliukselle tumput, ettei käsiä palele. Laitoimme arkkuun myös tutin ja isosiskon kirjoittaman kirjeen. Isoveli halusi antaa nallensa, koska omaa nallea Julius ei ehtinyt saada”, Virpi Hällström kertoo.

Hällströmin synnytys oli yksi vuoden 2014 hoitovahingoista. Niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna suomalaiset kantelivat Potilasvakuutuskeskukseen enemmän kuin koskaan ennen, yli 8 200 kertaa. Ilmoituksista noin joka kolmas luokitellaan hoitovahingoksi ja korvataan.

Useimmiten vahingot ovat huomattavasti lievempiä kuin Hällströmin tapauksessa. Potilaan kuolemaan johtavat vahingot ovat harvinaisia ja korvattavia synnytysvahinkojakin on melko vähän. Paljon useammin kyse on virheestä esimerkiksi tekonivelleikkauksessa tai hammastoimenpiteessä.

Joskus vahinko syntyy, koska potilas ei pääse ajoissa hoitoon. Hoitotakuulain mukaan potilaan on päästävä erikoissairaanhoitoon kuudessa kuukaudessa. Joillekin potilaille tämä on liian pitkä aika.

”On potilaita, jotka voisivat odottaa vuoden jos toisenkin, mutta sitten on potilaita, jotka tarvitsevat tutkimukset ja leikkauksen nopeasti. Heidät pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin ja ohjata kiireelliseen hoitoon”, Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) ylilääkäri Eero Hirvensalo sanoo.

Osa selkäpotilaista kuuluu tähän ryhmään. Jos selkäleikkausta tarvitseva potilas ei pääse leikkaukseen ajoissa, hänelle voi kehittyä pysyviä hermovaurioita. Niiden seurauksena potilas voi saada alaraajahalvauksen tai suolen ja rakon pidätysongelmia.

Juliuksen syntymän hoidossa tapahtui PVK:n mukaan hoitovahinko. PVK:n lausunnossa luetellaan useita virheitä: Supistuskäyrää ei seurattu ja vaikeaa synnytystä vauhditettiin oksitosiinilla.

Kohdun hyperstimulaatiota ei huomattu, ja kun sikiön sykekäyrään ilmaantui merkkejä hapenpuutteesta, niihin ei reagoitu tarpeeksi nopeasti.

Lausunnon mukaan ”toiminnassa ei ole saavutettu vaadittavaa osaamisen tasoa”. Siinä arvellaan, että jos ”synnytyksen loppuvaiheen päätökset ja toimenpiteet olisi toteutettu ripeämmin, lopputilanne saattaisi olla toinen lapsen kannalta. Mahdollisesti lapsen asfyksia (hapenpuute) ei olisi ehtinyt niin syväksi, ja lapsi saattaisi olla elossa.”

Julius syntyi elokuussa 2014 ja kuoli kolme päivää myöhemmin. Synnytyksen jälkeen niin Julius-vauva kuin Virpi Hällströmkin päätyivät tehohoitoon, toinen Lastenklinikalle, toinen Meilahteen. Julius aivovaurion, Virpi kohdunrepeämän takia.

Kun Virpi Hällström heräsi teho-osastolta, hänelle kerrottiin pahoitellen, että kohtu jouduttiin poistamaan.

”Vastasin, että ei se haittaa, minulla on jo neljä lasta, ja neljää olemme toivoneetkin. Lääkäri oli pitkään hiljaa ja sanoi sitten, että Julius on hengityskoneessa teho-osastolla.”

Seuraavana päivänä Virpille ja hänen miehelleen Lauri Käköselle kerrottiin, että Julius irrotettaisiin hengityskoneesta, ja siihen hän kuolisi. Virpi sai Juliuksen syliinsä ja ihmetteli, kun vauva ei kuollut vaan jatkoi hengittämistä. Illan mittaan Juliusta lääkittiin morfiinilla. Kuuden tunnin kuluttua hän kuoli.

Rio Gandara / HS
Enkeli muistuttaa Julius-vauvasta.
Enkeli muistuttaa Julius-vauvasta.

Virpi Hällström on puhunut synnytyksestä ja Juliuksen kuolemasta heitä hoitaneiden lääkäreiden kanssa ja tehnyt valitukset sekä Potilasvakuutuskeskukseen että Valviraan. Ennen valitusten tekemistä hän pyysi henkilökuntaa myöntämään, että hoidossa oli tehty virheitä.

”Synnytyksessä oli mukana sekä kokenut synnytyslääkäri että erikoistuva lääkäri, joka hoiti synnytyksen loppuvaiheen. Kokenut lääkäri myönsi, että hänen olisi pitänyt puuttua tilanteeseen. Häntä vastaan minulla ei ole mitään. Mutta erikoistuva lääkäri ei myöntänyt virhettä, joten hänestä tein valituksen Valviraan.”

”Anteeksipyyntö olisi riittänyt minulle. Mutta kun en saanut sitä, taistelen loppuun asti”, Hällström sanoo.

Potilasvakuutuskeskuksessa on huolestuttu hoitovirheiden määrästä. Vahinkojen määrä ei ole pudonnut, vaikka koulutusta on järjestetty ja hoitopaikkoja opastettu.

Hirvensalo näkee tilanteeseen monta syytä. Niistä yksi liittyy lääkärien erikoistumiskoulutukseen.

”Leikkauksista tulee koko ajan vaikeampia ja monimutkaisempia, mutta lääkäreiden erikoistumisaika pysyy samana. Kirurgian erikoisaloilla on lääkärintutkinnon jälkeen kolme vuotta peruskoulutusta ja kolme vuotta tulevaa omaa erikoisalaa. Ei siinä ajassa useinkaan ehdi oppia kaikkea tarvittavaa.”

Hirvensalo kohdistaisikin koulutusta niihin toimenpiteisiin, joissa vahinkoriski on korkea. Lisäkoulutusta tarvittaisiin esimerkiksi tekonivelkirurgiassa, murtumien hoidossa, selkäkirurgiassa ja hampaiden juurihoidossa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat