Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallitus väisti ulkopolitiikassa presidentti Niinistön tieltä

HS on antanut viime päivinä hallitukselle välitodistuksia. Kolmannessa osassa keskitytään ulkopolitiikkaan.

Kotimaa
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Hallitus on antanut tasavallan presidentin Sauli Niinistön ottaa johtajuuden ulkopolitiikassa.
Hallitus on antanut tasavallan presidentin Sauli Niinistön ottaa johtajuuden ulkopolitiikassa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Fakta

Hallituksen linjaukset

 Sipilän hallitusohjelman mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

 Naton kanssa toteutetaan käytännönläheistä kumppanuutta.

 Hallitus aikoo syventää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

 Venäjä-politiikassa hallitus noudattaa EU:n Venäjä-linjauksia, mutta ylläpitää kahdenvälisiä suhteita.

”Emme totisesti elä enää lintukodossa. Meidän on oltava entistä paremmin hereillä ja tehtävä entistäkin aktiivisempaa ulkopolitiikkaa”, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk) valtiopäivien avauskeskustelussa helmikuun alkupuolella.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällä vaalikaudella noussut hallituksen tehtävien tärkeysjärjestyksessä talouspolitiikan rinnalle. Ohi ovat ajat, jolloin Suomi saattoi ulkopolitiikassaan mennä virran mukana – Euroopan unionissa elettiin laajentumishuumaa, ja Venäjä näytti lähinnä suurelta keskiluokkaiselta markkina-alueelta.

Nyt EU natisee liitoksissaan. Ensin Kreikka melkein potkaistiin ulos euroalueesta, sitten tulivat turvapaikanhakijat, ja kohta Britannia äänestää jäsenyydestä. Venäjästä on tullut sotaisa ja arvaamaton naapuri. Kansainvälinen tilanne on mennyt vain monimutkaisemmaksi viime kevään hallitusneuvotteluiden jälkeen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olennaista ovat toimivat valtasuhteet. Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.

Poikkeuksena on Eurooppa-politiikka, joka vuoden 2012 perustuslain muutoksessa määriteltiin pääministerin alueeksi aiempien yhteentörmäysten takia.

Toistaiseksi Sipilän hallituksen yhteistoiminta presidentti Sauli Niinistön kanssa on sujunut ilman selkkauksia. Hallitus on lähinnä väistynyt tieltä ja antanut Niinistön ottaa ulkopolitiikan johtajuuden. Yhteistoiminta on väljästi muotoiltu käsite, jossa on valtataistelun aineksia – mutta juuri nyt ei näytä siltä.

Sipilä oli ulkopolitiikassa kokematon, mikä tuli vaalikamppailun aikana selväksi. Hänelle Niinistön rooli sopii paremmin kuin hyvin.

Niinistö vahvisti jo aiemmin tiedonsaantiaan hallituksen Eurooppa-politiikasta, jonka raja Suomen muuhun ulkopolitiikkaan on veteen piirretty. EU:ssakin talous ja velkakriisi ovat väistyneet asialistan kärjestä, ja tilalle ovat nousseet ulko- ja turvallisuuspoliittiset huolet Venäjä-pakotteineen.

Sipilältä puuttuu monen suomalaispoliitikon taipumus mystifioida ulkopolitiikka joksikin elämää suuremmaksi. Vaalien aikana hän vertasi sitä yritysjohtajakokemuksiinsa. ”Se on ihan samalla tavalla ihmisten välistä verkottumista ja neuvottelua”, hän sanoi Ylen vaalitentissä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaksi muuta avainministeriä, ulkoministeri Timo Soini (ps) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ovat Sipilää kokeneempia. Kumpikin johti viime kaudella eduskunnan kyseistä valiokuntaa.

Hallituksen salkkujako on poikkeuksellinen. Jos entisen käytännön mukaan olisi menty, Soinille olisi toiseksi suurimman puolueen johtajana kuulunut valtiovarainministerin paikka.

Ehkä nykyinen jako helpottaa ”yhteistoimintaa”. Aiemman ulko- ja pääministerin Alexander Stubbin (kok) ja edellisen puolustusministerin Carl Haglundin (r) Nato-etunoja ei ollut presidentin mieleen.

Perussuomalaiset tuulet ovat puhaltaneet lujempaa puolustus- kuin ulkoministeriössä. Jussi Niinistö vaihtoi turvallisuuspoliittisen eliitin tyrmistykseksi ministeriön kansliapäällikön Arto Rädystä Jukka Juustiin.

Nimitys kuvaa Niinistöä: hänelle puolustus on ensisijaisesti jotakin Suomen maaperällä tapahtuvaa, ja kansainvälinen yhteistyö tulee vasta sen jälkeen. Juustin nimitystä voi perustella edessä olevilla isoilla kalustohankinnoilla.

Paljon matkoilla oleva Soini ei voi entiseen tapaan päästellä kritiikkiä lempiaiheestaan EU:sta, mutta välillä entinen ”missä EU, siellä ongelma” pilkahtaa esiin. Viimeksi Soini herätti närää hallituskollegoissaan arvostelemalla EU:n aikeita teettää selvitys, onko Puolassa rikottu oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Turvapaikanhakijoiden takia sisäministeri Petteri Orpo (kok) on noussut hallituksen keskeiseksi ministeriksi. Hän ei ole kaikkein pyhimmän eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) jäsen, mutta on päässyt mukaan kokouksiin.

Orpo oli Sauli Niinistön luottomies jo tämän puhemiesaikana eduskunnassa, ja toimiva suhde näyttää jatkuvan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousee tukevasti hallituspolitiikan keskukseen tänä vuonna, kun hallitus antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Samanlaiset strategiat valmistuvat myös sisäisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta. Lisäksi tulossa on vielä erillinen asiantuntijaryhmän arvio Nato-jäsenyydestä.

Studio Kulmapöytä: Näin hallituksen ministerit ovat onnistuneet
Studio Kulmapöytä: Näin hallituksen ministerit ovat onnistuneet
HSTV:n Studio Kulmapöydän erikoislähetys arvioi kuinka hyvin Juha Sipilän hallituksen ministerit ovat onnistuneet työssään. Arvioijina ovat HS:n Juha-Pekka Raeste, Marko Junkkari ja Piia Elonen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat