Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pääministeri on vähentänyt murresanojen ja insinöörikielen käyttöä – HS laati Sipilä–suomi-sanakirjan

Maahanmuutosta käytävä keskustelu on muuttunut radikaalisti.

Kotimaa
 
Lassi Rinne
Juha Sipilä käytti ilmanaikuinen-sanaa tv-puheessa syyskuussa.
Juha Sipilä käytti ilmanaikuinen-sanaa tv-puheessa syyskuussa. Kuva: Lassi Rinne

Iterointia, vatulointia, prosessikaaviota ja ilimanaikuista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) käytti hallitusneuvottelujen aikana ahkerasti insinööreille tuttua kieltä sekä murresanoja.

Varsinkin vatulointi eli jahkailu, tarttui myös muiden poliitikkojen sanavarastoon. Ilmanaikuisen eli turhan pääministeri lanseerasi Ylen kautta välitetyssä tv-puheessaan syyskuussa. Hän sanoi sen kyllä ”ilimanaikuisia”.

Politiikan kieleen perehtynyt kielentutkija Vesa Heikkinen pohtii, kuinka harkittua insinöörikielen ja oman murteen esiintuominen olivat hallituksen alkutaipaleella.

”Hyvinhän se tuntui uppoavan. Välillä tuntui siltä, että vaikeat asiat ja ratkaisut jäivät sen keskustelun jalkoihin.”

Viime aikoina ministereiden sanat tai lausahdukset eivät ole nousseet puheenaiheiksi. ”Sipiläkin on varmaan nyt oppinut tavoille”, Heikkinen naurahtaa.

Tosin valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) anteeksipyyntö ”sori siitä” on jäänyt mieleen.

”Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”, Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa marraskuun lopulla, kun pyysi anteeksi hallintarekisterilausunnoista eduskunnalle antamaansa virheellistä tietoa.

Heikkinen muistuttaa, että Sipilä käytti hieman outoja sanoja jo kansanedustajana, mutta niihin ei kiinnitetty suurempaa huomiota. Asema oli syynä siihen, että hänen kielenkäyttönsä nousi otsikoihin asti.

Syksyn tv-puheessaan Sipilä puhui myös kinttaiden putoamisesta, jolla hän kansanomaisti sanomaansa.

Heikkinen muistuttaa, että presidentti Urho Kekkonen käytti aikoinaan tylsien talouspuheiden höysteenä kainuulaisia murresanoja. Liekö Sipilä ottanut mallia?

Stubbin tyyliin on pitkään kuulunut kolme pointtia eli hän esittelee asiansa jaotellen kolmeen kohtaan. Esimerkiksi puheensa kokoomuksen puoluevaltuustossa hän jakoi näin: työhön, soteen ja talouteen.

”Stubb on vakavoitunut kaiken kaikkiaan, mutta hän on jäänyt pointti-homman vangiksi. Hänen odotetaan edelleen joka paikassa sanovn kolme pointtia”, Heikkinen sanoo.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps) kielenkäyttö on aina ollut värikästä. Nyt ”soinismeja” ei ole kuultu tai niistä ei ole tehty numeroa. ”Muutamat soinismit tekisivät tähän rakoon hyvää”, Heikkinen sanoo.

Yleisesti hallituksen kielenkäyttö on muuttunut Heikkisen mielestä vakavaksi.

”On hyvin vaikea nähdä mitään optimistisia avauksia. Kaikki on surkeaa. Sipiläkään ei puhu enää luottamuksesta.”

Maahanmuutosta käytävä keskustelu on muuttunut radikaalisti tämän hallituksen aikana.

Heikkinen on huomannut, että hallituksen papereissa on lähes samoja muotoiluja kuin maahanmuuttokriittisessä vaaliohjelmassa, Nuivassa vaalimanifestissa (2010). Kaikki vakavasti otettava poliitikot tyrmäsivät nuiva-ohjelman aikoinaan.

Heikkisen mielestä monet pitävät hallituksen kielenkäyttöä peittävänä ja salaavana. ”Se on huono merkki demokratian kannalta.”

Yhteiskuntasopimus-sana antaa hänen mielestään kuvan ylevämmästä asiasta kuin mitä se on. ”Sanan käyttö on katteetonta, jos tulossa on perinteinen työmarkkinasopimus.”

Prosessikaaviosta ilmanaikuiseen: Juha Sipilän käyttämiä sanoja

Prosessikaavio: Hallitusneuvottelujen alkaessa viime keväänä Juha Sipilä otti käyttöön ”prosessikaavion”. Siinä esiteltiin hallitusneuvottelujen kulku vaiheittain, asiat edellä.

Iterointi: Sipilä kertoi hallitusneuvotteluiden aikana, että talousryhmän ensimmäinen raamiversio viedään ”iteraatiokierroksille”. Sipilä selitti, että iterointi tarkoittaa sitä, että ”se suppenee se asia pikkuhiljaa kohti tavoitetta”. Iterointi on yleinen nimitys menetelmille, joissa samoja työvaiheita toistetaan kunnes haluttu tulos on saavutettu.

Vatulointi: Sipilä puhui hallitusneuvotteluiden yhteydessä keskeneräisten asioiden vatulointikorista. Vatuloinnista alkoivat puhua myös muiden suurimpien puolueiden puheenjohtajat. Vatuloinnilla tarkoitetaan esimerkiksi köysien tai verkkojen selvittämistä. Se voi merkitä myös hidasta, kömpelöä, vaivalloista tekemistä, jahkailua. Se tarkoittaa myös pähkäilyä, ihmettelyä ja luppoaikaa seurustella vaikkapa työkavereitten kanssa.

Vatulointikori: Hallitusneuvottelujen loppuvaiheessa Sipilä twiittasi maailmalle: ”Vatulointikori on tyhjä.” Tällä hän tarkoitti, että kaikista pääasioista on sovittu.

Jappaista: Sipilä on käyttänyt myös jappaista-verbiä. Sillä tarkoitetaan jankuttamista, mutta myös tyhjänpäiväistä puhumista, joka ei vie asioita minnekään.

Avokonttori: ”Tältä näyttää Sipilän hallituksen iloisessa avokonttorissa”, Yle kertoi kesäkuun alussa, kun ministerit aloittivat työskentelyn Valtioneuvoston linnaan rakennetussa avokonttorissa yhteisen pöydän äärellä. Varsinaista avokonttoriaikaa ei kestänyt pitkään, mutta ideaa ei haudattu. Hallitus pitää ainakin joka toinen viikko pitkiä strategiaistuntoja, joissa ei tehdä päätöksiä, mutta keskustellaan asioita puhki.

Ilmanaikuinen: Pääministeri käytti syyskuussa Ylen kautta välitetyssä puheessaan sanaa ilmanaikuinen, joka tarkoittaa turhaa, tarpeetonta, turhanpäiväistä. ”Olemme hieman outo kansa – teemme mieluummin kuin puhumme ilimanaikuisia”, hän sanoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat