Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat lyttäävät Image-lehdessä maahanmuuton uhkista varoittaneen raportin – näin tekijä vastaa

Arvostelijat kirjoittavat Image-lehdessä, ettei raportti muistuta edes etäisesti tutkimuksen kriteereitä täyttävää työtä. Yksi tekijöistä luonnehtii HS:lle raporttia ”yhteenvedoksi hajanaisesta tiedosta”.

Kotimaa
 
Markus Jäntti, Karin Creutz ja Lena Näre arvostelevat valtioneuvoston kanslian poliisiammattikorkeakoululta tilaamaa maahanmuuttoraporttia.
Markus Jäntti, Karin Creutz ja Lena Näre arvostelevat valtioneuvoston kanslian poliisiammattikorkeakoululta tilaamaa maahanmuuttoraporttia.

Viime viikolla ilmestynyt poliisiammattikorkeakoulun raportti maahanmuutosta saa poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä kolmelta Helsingin yliopiston tutkijalta.

Raportin tilaaja ja rahoittaja on valtioneuvoston kanslia.

Raportti on tutkijoiden mielestä kelvoton eikä täytä ”edes seminaarityöltä edellytettyä lähdekritiikkiä”.

Raportin mukaan maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta. Tähänastinen kotouttaminen ei ole onnistunut.

Pahimpana skenaariona raportti pitää ”kymmenien- ellei satojentuhansien laittomien maahanmuuttajien pyrkimistä Suomeen”. Raportti uutisoitiin näkyvästi myös Helsingin Sanomissa.

”Mielestämme on pöyristyttävä ajatus, että raportti voisi vaikuttaa politiikan sisältöön. On murheellista, jos siihen vetoavat uskovat tukeutuvansa tutkittuun tietoon”, kirjoittavat tutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja apulaisprofessori Lena Näre Image-lehden verkkosivuilla julkaistussa tekstissään.

Kriitikoiden mielestä Kari Laitisen, Pirjo Jukaraisen ja Henrik Bobergin tekemä tutkimus ”Maahanmuutto ja turvallisuus – arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle” pyrkii tarkastelemaan aihetta kunnianhimoisen laaja-alaisesti ja nostaa esiin tärkeitä ilmiöitä, mutta ei edes etäisesti muistuta tutkimuksen kriteereitä täyttävää työtä.

Kriitikoiden mukaan raportissa tarjoillaan lukijalle väitteitä ja mielipiteitä, jotka on kerätty erityyppisistä lähteistä ”vailla lähdekritiikin häivääkään”.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden raporttia varten tekemä oma kysely saa sekin murska-arvion: 171 asiantuntijalle lähetetty kyselylomake ei ole tutkimuksen liitteenä, joten lukija ei voi tietää, mitä on kysytty.

Myöskään ei kerrota, miten kyselyyn vastaajat valittiin. Vastausprosentti jäi matalaksi.

Myös tutkijoiden käyttämä terminologia saa kyytiä. Esimerkiksi raportissa käytetty ”laiton maahanmuuttaja” on ongelmallinen termi, koska maahan saa tulla laillisesti hakemaan turvapaikkaa eikä pakolaista rangaista luvattomasta maahantulosta.

Tutkija Pirjo Jukarainen, yksi raportin tekijöistä, kertoo HS:lle valtioneuvoston kanslian hakeneen tilannekuvaa maahanmuuton ja turvallisuuden välisestä yhteydestä.

Kanslia kilpailutti raportin teon puolitoista vuotta sitten, jolloin maahanmuuttajien määrät laskettiin tuhansissa eikä kymmenissätuhansissa, kuten nyt.

Syyskesällä kiihtynyt turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tarkoitti kiirettä tutkijoille.

”Meidän piti täydentää kokonaisuutta median ja viranomaisten tuottamalla tilannekuvalla”, Jukarainen sanoo.

Jukaraisen mukaan raportin menetelmänä on ”meta-analyysi” eli yhteenveto olemassa olevasta tiedosta, josta tilannekuva luotiin. Hänen mukaansa se täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

”Tässä pyrittiin tuomaan päättäjille yhteenveto hajanaisista tiedoista. Tällaista yhteenvetoa ei ole aiemmin tehty.”

Tulevaisuuden arvioinnissa poliisiammattikorkeakoulun tutkijat käyttivät kaksivaiheista asiantuntijapaneelia eli haastattelukierroksen jälkeistä sähköistä kyselyä. Helsingin yliopiston tutkijat pitivät kyselyä puutteellisesti dokumentoituna.

Jukarainen myöntää, että kyselylomakkeen olisi voinut liittää mukaan tutkimukseen.

”Siinä ei ole mitään salattavaa. Se jäi pois pituuden vuoksi, koska useita kysymyksiä taustoitettiin haastatteluissa ja tutkimuksissa havaituilla tiedoilla, joihin pyydettiin ottamaan kantaa.”

Vastaajiksi valittiin sellaisia henkilöitä, jotka tekevät maahanmuuttoon liittyviä töitä, Jukarainen sanoo.

”Suomessa on pienet piirit, ja heidät olisi ollut helppo tunnistaa, joten emme halunneet yksilöidä vastaajaryhmiä tarkemmin. Halusimme olla tarkkoja anonymiteetistä eettisistä syistä, emmekä itsekään tiedä, ketkä eivät vastanneet”, Jukarainen sanoo.

STT:n mukaan valtioneuvoston kanslia tilasi raportin 200 000 eurolla. Alivaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo STT:lle, että raportti on taustaselvitys eikä sillä ole etusijaa päätöksentekoa valmisteltaessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat