Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itäraja varautuu uusiin uhkiin – näin Rajavartiolaitos toimisi kriisitilanteessa

Uudessa lakihankkeessa pohditaan muun muassa, millaisessa tilanteessa varusmiehille voitaisiin jakaa kovia patruunoita.

Kotimaa
 
Juha Metso
Rajavartioston koirapartio partioi Vaalimaan rajavyöhykkeellä torstaina.
Rajavartioston koirapartio partioi Vaalimaan rajavyöhykkeellä torstaina. Kuva: Juha Metso

Sisäministeriön rajavartio-osasto on käynnistämässä maaliskuussa uutta lakihanketta, joka antaisi Rajavartiolaitokselle paremman toimivallan erilaisten hybridiuhkien edessä.

Tässä niin kutsutussa hybridilakihankkeessa pohditaan muun muassa sitä, millaisia toimivaltuuksia Rajavartiolaitos tarvitsee, jos laiton maahanmuutto kasvaisi rajusti.

Samalla pohditaan esimerkiksi asevelvollisten roolia, Ahvenanmaan tilannetta, toimintaa merialueella ja minkälaista virka-apua voidaan pyytää tai antaa.

Hanketta on valmisteltu alustavasti yli vuoden ajan.

”Sieltä täältä laitetaan lainsäädäntöä kuntoon. Ei ole muuta isoa punaista lankaa kuin se, että hybridiuhkaisen tilanteen vaatiessa toimivaltaa ja valmiutta löytyisi”, kertoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Rajavartiolaitoksen lakihankkeessa tutkitaan myös varusmiesten ja reserviläisten käytön lisäämistä erilaisissa uhkatilanteissa.

Rajavartiolaitos voi jo nyt lain mukaan käyttää omia varusmiehiään pääasiassa erilaisiin tukitehtäviin. Pykälät ovat Koiviston mukaan siltä osin kunnossa.

”Tarkastelemme nyt, voisimmeko käyttää asevelvollisia vähän enemmän ja vaativampiin tehtäviin. Mitä lainsäädäntöä pitäisi tältä osin tehdä?”

Hybridilakihanke lähtee siitä, että varusmiehiä ja reserviläisiä käytettäisiin edelleen vain avustavissa tehtävissä.

”Pitää muistaa, että perustuslaissakin on sanottu, että kun käytetään julkista valtaa ja kohdennetaan julkista vallankäyttöä kolmanteen osapuoleen, niin täytyy olla virkamiesasema ja -koulutus, eikä asevelvollisilla ole kumpaakaan.”

Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.

”Varsinkin niissä tilanteissa pitää johdon ja valvonnan olla konkreettista. Varusmiesporukka ei voi toimia yksin.”

Koivisto muistuttaa, että Rajavartiolaitoksen pitää varusmiesten osalta kuunnella hyvin herkällä korvalla puolustusministeriön mielipidettä.

”Täytyykö muuttaa asevelvollisuuslakia vai riittääkö pelkästään Rajavartiolaitoksen omien lakien muuttaminen?”

Rajavartiolaitoksella on suunnitelmat sen varalta, kuinka toimitaan mahdollisen kriisin pahetessa. Niihin kuuluvat muun muassa eläkkeellä olevien rajavartijoiden käyttäminen ja rajajoukkojen perustaminen.

Hybridilakihankkeen valmistelu kestää noin vuoden.

”Meillä on ongelmana se, että jos mietimme hybridiuhkia, niin meillä on laeissa edelleen vanhakantaisia uhkakuvia. Hiukan on sellainen mustavalkoinen asetelma, että on rauha tai sota ja uhkaaja on välittömästi tunnistettavissa”, Koivisto sanoo.

”Tänä päivänä voidaan olla hyvinkin syvässä hybridiuhkaisessa kriisissä, joka ei tahdo sopia mihinkään lakisääteiseen kriisimääritelmään, ja kuitenkin tarvitsisi kohottaa valmiutta voimakkaasti ja tehdä jopa vastatoimia.”

Rajavartiolaitoksen toimivaltaa ja tehtäviä on tarkoitus säätää juuri edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin.

Rajavartiolaitoksen esikunta on valmistellut ei-julkista muistiota, johon on kerätty operatiivisessa toiminnassa tehtyjä havaintoja.

”Siellä on mielenkiintoisia aiheotsikoita. Aika on sen kaltainen, että melkein joka viikko tulee uutta meillä ja maailmalla ja joka herättää ajatuksen, että riittääkö värkit ja voima, jos tuollainen tulee”, sanoo Koivisto.

Hybridilakihankkeen yksi visaisimpia ongelmia tulee olemaan Ahvenanmaan tilanne. Ahvenanmaan asemaa määrittelevät kansainväliset sopimukset.

Rajavartiolaitos on suurin valtion viranomainen Ahvenanmaalla.

”Meillä on Ahvenanmaalla kolmisenkymmentä rajavartiomiestä. Se, mitä siellä voitaisiin missäkin tilanteessa tehdä, on ongelmallista. Siinä on paljon ristikkäisiä intressejä ja paineita.”

Kriisissä rajavartiolaitos nostaisi valmiutta vaiheittain

1 Rajavartiolaitos on suunnitellut nostavansa valmiuttaan useassa vaiheessa, jos mahdollinen kriisi eskaloituisi. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään muualta rajavartijoita sinne, missä heitä tarvitaan lisää. Näin toimittiin taannoin, kun Tornioon alkoi tulla turvapaikanhakijoita suurin joukoin.

2 Jos kriisi pahenee, niin Rajavartiolaitos voi kutsua palvelukseen eläköityneitä rajavartijoita. He toimisivat hiukan samalla ajatuksella kuin täydennyspoliisit. Heidät nimettäisiin väliaikaiseen virkaan. Rajavartiolaitos on jo kysellyt eläköityneiden kiinnostusta ja mahdollisuutta tulla avuksi. Kiinnostus oli suurta.

3 Kriisin edelleen pahetessa Rajavartiolaitos ryhtyisi käyttämään omia varusmiehiään erilaisissa tukitehtävissä. Käytännössä kyseeseen tulisivat esimerkiksi opastus- ja vartiointitehtävät. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei varusmiesten käyttö haittaa kohtuuttomasti heidän koulutustaan sodan ajan tehtäviin. Rajavartiolaitos voi käyttää myös Raja- ja merivartiokoulun oppilaita.

4 Viime kädessä Rajavartiolaitos voi ryhtyä perustamaan rajajoukkoja. Ne koostuvat pääosin reserviläisistä. Rajajoukkojen määrä ei ole julkinen tieto, mutta Rajavartiolaitoksen mukaan niitä on ”merkittävä määrä”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat