Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työikäiset vähenevät kautta Suomen – HS:n hakukone näyttää oman kuntasi väestöennusteen

Vuonna 2030 esimerkiksi Kivijärvellä ja Kuhmoisissa vain 42 prosenttia väestöstä on 15–64-vuotiaita.

Kotimaa
 
Mikko Stig
Eläkeläinen Helsingin Pihlajasaaressa kesäkuussa 2011.
Eläkeläinen Helsingin Pihlajasaaressa kesäkuussa 2011. Kuva: Mikko Stig

Työikäisten osuus Suomen väestöstä pienenee noin viidellä prosenttiyksiköllä 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kertoo Tilastokeskuksen väestöennuste. Luku kuvastaa heikkenevää väestöllistä huoltosuhdetta.

Useissa pienissä kunnissa kehitys on kuitenkin muuta maata paljon rivakampaa. Sallassa, Kivijärvellä, Kökarissa, Kuhmoisissa ja Puumalassa 15–64-vuotiaita on ensi vuosikymmenen lopussa alle 42 prosenttia kunnan väestöstä eli vähiten koko maassa, kun osuudet liikkuivat toissa vuonna vielä 55 prosentin tuntumassa.

Kunnanjohtajat todistavat tuttua kehityskulkua: väestö vanhenee eikä työikäisiä muuta tilalle.

Keski-Suomessa sijaitsevan 1 200 hengen Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas sanoo, että ilmiön taustalla on yleinen kaupungistumiskehitys. Hän kuitenkin osoittaa syyttävän sormen myös valtiota kohti.

”Meillä on ollut tilanne, että emme saa työnhakijoita kuntaan, kun työtä ei tarvitse ottaa vastaan yli 80 kilometrin päästä kotoa”, Helppikangas sanoo ja viittaa työssäkäyntialueeseen, jonka ulkopuolelta työttömän työnhakijan ei tietyissä tapauksissa tarvitse vastaanottaa hänelle tarjottua työtä.

Helppikankaan mukaan kunnassa on esimerkiksi it-alan työpaikkoja. Vastikään yksi työntekijä rekrytoitiin kolmensadan kilometrin päästä Kemistä, kun sadan kilometrin päässä Jyväskylässä oli sopivia mutta muuttohaluttomia työttömiä.

”Valtionhallinnon kannattaa ryhdistäytyä siinä, että työntekijöitä saataisiin sinne, missä työpaikkoja on.”

Helppikankaan mukaan Kivijärvi on luonnonkaunis matkailupitäjä, jolla on tarjota mahdollisuuksia. Kuntaan myös rakennetaan valokuituyhteyttä.

Työikäisten osuuden pieneneminen on huomattu myös Keski-Suomen etelälaidalla 2 300 asukkaan Kuhmoisissa. Kivijärven tapaan kunta ei kuulu suurempaan kaupunkiseutuun, jonka myötä etenkin lapsiperheet löytäisivät helpommin alueelle.

”Pyrimme kaavoituksella lisäämään houkuttelevuutta. Pyrimme saamaan lisää veronmaksajia kaavoittamalla isoja omakotitalotontteja ja osin tällä haasteeseen vastaamaan. Tärkeää on myös se, että meillä on hyvät lähipalvelut”, sanoo kunnanjohtaja Anne Heusala.

Heusala huomauttaa, että Kuhmoinen on nyt kolmen vuoden ajan ollut muuttovoittokunta.

”Meille tulee jonkin verran paluumuuttajia, joilla on juuret täällä. He tulevat tänne, kun työelämä jää taakse. Sitten ovat kesäasukkaat, joita myös jää tänne”, Heusala kertoo.

Jotkut kuitenkin viittaavat kintaalla Tilastokeskuksen ennusteisiin. Itä-Lapissa 3 700 asukkaan Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen myöntää tilanteen vaikeuden mutta uskoo elinvoimaisen Sallan tulevaisuuteen.

”Ennusteet lähtevät liikaa nykytilasta tai lähimenneisyyden kehityksestä. Matkailussa meillä on tänä vuonna parhaat kasvuluvut vuosikymmeniin”, Parkkinen sanoo ja viittaa Ylen uutiseen Sallan matkailuyritysten kävijämäärän 22 prosentin kasvuun joulukuussa.

”Matkailu on työvoimavaltainen ala, joka työllistää nuoria ihmisiä. Se on paras tapa saada ikärakennetta kääntymään. Täällä pohjoisessa on muitakin vahvoja toimialoja, metsätalous ja porotalouskin, jotka vaikuttavat koko Lapin tilanteeseen.”

”Terveelle” väestölliselle huoltosuhteelle ei ole määriteltyä rajaa, kertoo väestötieteen yliopistonlehtori ja dosentti Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta.

”Jos elää kunnassa, jossa on heikko demografinen huoltosuhde, kannattaa huomioida, että kuntaan tulee palkkatulojen lisäksi tuloja muutakin kautta”, Silventoinen sanoo ja viittaa erilaisiin valtion kompensaatioihin ja eläkkeisiin.

”Yksittäisten kuntien ja valtion demografisia huoltosuhteita pitää tarkastella erillään. Kunnan huoltosuhde voi olla sellainen, jolla valtio ei tulisi toimeen.”

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on eri asia kuin taloudellinen huoltosuhde.

Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta ikäryhmittäin. Taloudellinen huoltosuhde on puolestaan suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena.

Väestöllinen huoltosuhde sopii Silventoisen mukaan pitkän aikavälin tarkasteluun, taloudellinen huoltosuhde puolestaan lyhyen aikavälin tarkasteluun.

HS:n kokoaman hakukoneen tulokset näyttävät ikäryhmien osuudet kunnan koko väestöstä. Luvut eivät siis kuvasta suoraan väestöllistä huoltosuhdetta, jossa 0–14-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden kokonaismäärä jaetaan 15–64-vuotiaiden määrällä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat