Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tee se itse -remontit tulevat joskus yllättävän kalliiksi – vesivahingon lasku saattaa jäädä tekijälle

Vakuutusyhtiöt hylkäävät satoja korvaushakemuksia joka vuosi. Syynä ovat itse tehdyt putki- tai sähkötyöt.

Kotimaa
 
Helsingin Sanomat
Raksystems Insinööritoimisto Oy
Omakotitalorakentaja oli asentanut viemäriputkia rossipohjan alapintaan. Kannakointi oli jäänyt puutteelliseksi, ja putkien liitos oli avautunut. Keittiön viemärivettä valui alapohjaan aiheuttaen laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita.
Omakotitalorakentaja oli asentanut viemäriputkia rossipohjan alapintaan. Kannakointi oli jäänyt puutteelliseksi, ja putkien liitos oli avautunut. Keittiön viemärivettä valui alapohjaan aiheuttaen laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Kuva: Raksystems Insinööritoimisto Oy

Sadat itsevarmat remonttireiskat joutuvat joka vuosi maksamaan omasta pussistaan kustannukset vahingon satuttua.

HS kysyi suurimmista vakuutusyhtiöstä, kuinka usein hylätyn korvauspäätöksen syynä ovat itse tehdyt putki- tai sähkötyöt. Määrä nousi satoihin.

Eniten korvauksia evätään vesivahinkojen kohdalla.

”Putkipuolella ihmiset tekevät enemmän itse. Jos paljastuu asennusvirhe, vakuutus ei korvaa. Kulut menevät asentajan omasta kukkarosta. Tapauksia on meillä joka vuosi vähintään kymmeniä”, toteaa korvausasiantuntija Tuomo Kosola Lähi-Tapiolasta.

Kosolan mukaan tyypillinen maallikon tekemä asennusvirhe on käyttövesipuolella väärin tehty putkiliitos. Jos se pettää, puhutaan usein isoista vahingoista.

”Erään perheen käyttövesiputki irtosi asennusvirheen johdosta. Vuotovesiä valui kiinteistön lattioille ja sähköpääkeskukseen, mikä lamasi lämmityksen. Perhe sattui olemaan lomamatkalla useamman viikon. Lomalta palatessa oli odottamassa luistinrata, mutta väärässä paikassa”, Kosola kuvaa.

Väärin tehdyt asennukset ja löysälle jääneet liitokset havaitaan lähes aina, kertoo OP-Pohjolan korvauspäällikkö Kirsi Yrttiaho.

”Vesivahinkojen kohdalla selvittely on kohtalaisen helppoa. Kosteuskartoitusliike pyydetään paikalle, ja jos siellä on esimerkiksi liitos ollut löysällä, se havaitaan”, Yrttiaho toteaa.

Astianpesukoneen ja pyykkikoneen asennuksiin moni ryhtyy taitoihinsa uskoen.

”Hana-asennuksia ei voi suositella lainkaan. Sulkuhanan asennus on jo sen verran vaativampi työ ja riskit isommat, että se pitäisi jättää ammattilaisen tehtäväksi”, Yrttiaho korostaa.

Sähköasennusten kohdalla selvittely on vaikeampaa. Usein tuli on tehnyt tuhojaan niin perusteellisesti, ettei tutkittavaa jää.

Vakuutuskorvauksia evätään itse tehdyn sähköasennuksen takia melko harvoin.

”Välillä on epäilyjä, että tällaisesta voisi olla kyse. Hyvän vakuutustavan mukaan siitä pitää kuitenkin olla näyttöä”, muistuttaa Fennian palvelupäällikkö Anne Salonen-Kakko.

Salonen-Kakko tietää tapauksia, joissa kerrostalon asukkaat ovat itse tehneet omia asennuksiaan ja näistä on aiheutunut tulipaloja.

Lomalta palaava perhe, jota odotti kotona luistinrata, jäi lopulta kokonaan ilman korvauksia.

Jos perhe olisi noudattanut vakuutusyhtiöiden suojeluohjetta, vahingot olisivat jääneet pienemmiksi.

”Suojeluohjeissa ohjeistetaan sulkemaan asunnon pääsulku, kun asunnosta ollaan pois yhtäjaksoisesti yli viikon ajan. Kun pääsulku on kiinni, ei käyttövesiputken pettäessä aiheudu niin mittavia vesivahinkoja”, Kosola neuvoo.

Käytännössä korvauksia ei evätä kokonaan pelkästään sulkematta jääneen pääsulun takia. Sama koskee yksin pyörimään – suojeluohjeen vastaisesti – jätettyjä pesukoneita.

Suomalaiset muistavat nykyään pääsulun sulkemisen selkeästi paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, arvioi LVI-Tekniset urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä.

Putkien asentaminen ei ole samalla tavoin luvanvaraista kuin sähköasennus. Periaatteessa töihin voi tarttua kuka tahansa. Syrjälän mukaan omatoimisuus on kuitenkin vähentynyt.

”Tee se itse -miehiä on entistä harvemmassa. Työt teetetään ulkopuolisella.”

Raksystems Insinööritoimiston johtava asiantuntija Matti Kaijomaa arvioi, että korkeintaan viisi prosenttia virheistä johtuu maallikon itsensä tekemistä asennuksista.

”Kuntotarkastusten yhteydessä paljastuvia tyypillisiä virheitä ovat kosketussuojausten puuttuminen sähkökaapeista, sähköjen vetäminen kalustejohdoilla, jatkojohtojen käyttäminen märkätilojen ja vesipisteiden lähellä sekä erilaiset sähköviritykset parvekkeilla. Virheitä esiintyy myös ilmanvaihdossa ja viemäröinnissä”, Kaijomaa luettelee.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat