Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kaikki sähköiset palvelut samaan paikkaan Viron mallin mukaisesti

Suomessa sähköisiä palveluita on vaivannut hajanaisuus. Nyt ne aiotaan nivoa yhteen kansalaisnäkymään Viron mallin mukaisesti.

Kotimaa
 
Johannes Tervo
Seinäjoen Marttilan koulun oppilaat Sofia Tuomainen (oik.), Eetu Mäki-Maunus ja Inkeri Takala opiskelevat espanjaa etätunnilla. Turussa olevaan sijaisopettaja Miia Huuskoon ollaan yhteydessä kameran, mikrofonin ja kuulokkeiden avulla.
Seinäjoen Marttilan koulun oppilaat Sofia Tuomainen (oik.), Eetu Mäki-Maunus ja Inkeri Takala opiskelevat espanjaa etätunnilla. Turussa olevaan sijaisopettaja Miia Huuskoon ollaan yhteydessä kameran, mikrofonin ja kuulokkeiden avulla. Kuva: Johannes Tervo
Fakta

Syrjäseuduilla yhä moni vailla nopeaa nettiyhteyttä

 Laajakaista 2015 -hankkeen tavoitteena oli rakentaa nopea laajakaista 120 000 haja-asutusalueen kotitalouteen tai yritykseen. Nyt se on saatu 70 000:lle.

 Viime vuonna laajakaistan piiriin saatiin 15 000 uutta käyttäjää. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa on yhä isoja alueita vailla nopeaa yhteyttä.

 Hankkeen rahoitus on 94 miljoonaa euroa, josta vajaa 70 miljoonaa tulee Viestintävirastolta ja runsaat 24 miljoonaa Ely-keskuksilta.

 Euroopan komissio myönsi hankkeelle neljän vuoden jatkoajan. Hanke jatkuu Nopea laajakaista -nimellä.

Pari klikkausta ja ruudulle aukeaa paljon tärkeää: henkilötiedot, sähköiset reseptit, veroilmoituslomake, auton tiedot, kirjaston lainat...

Näin voi olla kohta, jos hajallaan olevat sähköiset palvelut saadaan vihdoin yhteen paikkaan. Hallitusohjelman mukaan digitaalisen palvelun pitäisi olla jatkossa ensisijainen palvelu.

Valtiovarainministeriö (VM) kokoaa parhaillaan sähköisiä palveluita yhteen. Tätä varten digipalveluita tarjoaville organisaatioille rakennetaan yhteistä portaalia. Ministeriö patistaa niitä ajattelemaan entistä enemmän asiakasta.

”Meillä on hirvittävä määrä hyviä sähköisiä palveluita. Haasteemme on se, että ne ovat aika hajallaan. Emme ole osanneet ajatella asiakaslähtöisesti, vaan hallinnosta käsin”, sanoo ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä VM:stä.

Helmikuussa VM julkaisi digitalisoinnin periaatteet.

”Yritämme ohjata virastoja ja organisaatioita kääntämään ajatteluaan niin, että asioita tehtäisiin yhteisillä tavoilla ja asiakkaille, ei omaan siiloon. Uskon, että oikeansuuntaisia asioita tapahtuu lähivuosina.”

Alussa mainittu yksi yhteinen näkymä kaikille digipalveluille on nimeltään ”kansalaisen palvelunäkymä”. Sellaista rakennetaan Väestörekisterikeskuksen Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa.

Kuten nimikin vihjaa, kansalainen voi siis yhdellä kirjautumisella nähdä tietojaan eri organisaatioista ja käyttää niiden palveluita. Jo nyt beta.suomi.fi-testipalvelusta voi hakea omat henkilötiedot, kiinteistö- ja ajoneuvotiedot.

Digitalisoituminen etenee vauhdilla, sillä teknologia on yhä kehittyneempää ja ihmiset ovat valmiimpia käyttämään sitä.

”Aikaisemmin oli videoneuvottelulaitteita ja hankalasti asennettavia käyttöliittymiä. Nyt teknologiset ratkaisut ovat kevyempiä. Ihmiset toivovat yhä enemmän digitaalisia palveluita. Enää ne eivät pelota”, sanoo kehityspäällikkö Tanja Rantanen Kuntaliitosta.

Suomalaiset maksavat laskunsa verkkopankeissa ja asioivat verkkokaupoissa. Verottaja, Kela ja poliisi ovat siirtäneet palveluitaan verkkoon. Monissa kunnissa voi jo asioida verkossa monessa palvelussa: esimerkiksi rakennusluvan tai lapsen päivähoitopaikan voi hakea netissä.

Kouluissa etäyhteyksien kautta on tarjottu opetusta jo vuosia. Videoyhteydellä opetetaan etenkin harvinaisempia kieliä ja uskontoja. Kodin ja koulun yhteydenpito sujuu sähköisesti, ja yhteishakukin on täysin sähköistetty.

Terveydenhuollossa digitalisaatio on pitkällä. Sähköisesti voi saada niin lääkereseptin kuin vastaanottoajankin. Rantasen mukaan digiaika on myös poikinut uudenlaisia terveydenhuollon yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi etäpalveluihin.

Nikkilän mukaan yksi pisimmälle digitalisoiduista toimialoista on maatalous.

”Jokainen nauta ja sika on rekisterissä. Maanviljelijät ovat jo kauan hoitaneet digitaalisessa muodossa kaikki raporttinsa EU:n suuntaan.”

Maaseudulla nopea verkkoyhteys on nykymaatilojen ja monen yritystoiminnan edellytys. Pitkätkin etäisyydet virastoihin kutistuvat, kun ihmiset voivat käyttää palveluita kotoa käsin.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Taina Väre kuitenkin muistuttaa, että vaikka digipalvelut periaatteessa lisäävät maaseudun asukkaiden tasa-arvoa, näin ei käytännössä aina ole.

”Joissain kunnissa laajakaistayhteydet toimivat myös maaseudulla, mutta isoilla alueilla yhteyksiä ei vielä ole. Pelkkä verkkopankin käyttö on vaikeaa.”

Digiasiointi ei myöskään onnistu ilman tarvittavia laitteita tai taitoja.

Rantanen pitää mahdollisena, että osa nykyisistä perinteisistä palvelupisteistä korvataan esimerkiksi nettitalkkareilla.

”Se voi olla postinjakaja, joka tuo postin, ruokakassin ja hoitaa tämän tyyppistä roolia.”

Rantasen mukaan yhteispalvelupisteet voivat lisääntyä, mutta ne ovat jatkossa kevyempiä. Hän uskoo myös, että etäyhteyksien ”kylmäasemia” tulee kauppoihin ja kioskeihin.

Digitalisaation kärjessä kulkevat isot kaupungit, joilla on eniten osaamista ja rahaa käytettävänä. Suurten asukasmäärien takia niillä on tarve kehittää erilaisia palveluja.

Sähköisten palveluiden käyttö tuo säästöjä niin palvelujen tarjoajille kuin sen käyttäjille. Kaikkia palveluita ei voi koskaan sähköistää. Nikkilä huomauttaa, että digitalisaatiolla toisaalla säästetyllä rahalla voidaan parantaa tällaisia palveluita.

Digitalisaatiosta puhuttaessa mallimaana mainitaan usein Viro. Siellä on ollut vuosia kansallinen palvelunäkymä X-road ja nyt myös sähköinen henkilökortti.

”Emme ole paljon Viroa jäljessä, jos yhtään. Kun meidän kansalaisnäkymä on koossa, meillä on jo enemmän sähköisiä asioita kuin virolaisilla”, Nikkilä sanoo.

Harri Nurminen
Hämeenlinnalainen Pentti Repo käyttää verkkoklinikkaa, jossa hän muun muassa uusii reseptejään. Helppoa kuin verkkopankin käyttö, Repo sanoo.
Hämeenlinnalainen Pentti Repo käyttää verkkoklinikkaa, jossa hän muun muassa uusii reseptejään. Helppoa kuin verkkopankin käyttö, Repo sanoo.
Virtuaalilääkäri kertoo, pitääkö yskästä huolestua

Verkon ja etäyhteyksien kautta toimiva terveydenhoito on jo tätä päivää esimerkiksi Hämeenlinnassa.

Kaupunkilaiset voivat nyt kirjautua terveyskeskuksen minunterveyteni.fi-palveluun. Siellä voi tehdä esimerkiksi terveystarkastuksen tai oirearvion. Palvelu yhdistää asiakkaan kirjaamat tiedot potilastietoihin ja antaa suosituksia.

Tällä hetkellä oirearviointi on vain virtsatieinfektiolle, yskälle ja kurkkukivulle, mutta ne ovat tavallisimpia terveysongelmia. Palvelun kautta voi ottaa myös yhteyttä terveysasemalle, josta vastataan virka-aikana kolmen tunnin sisällä.

”Perusterveydenhuollon asiakkaiden ongelmat liittyvät usein elintapoihin. Paino ei laske lääkärin vastaanotolla, joten halusimme asiakkaille työvälineitä terveyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi”, sanoo projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

Palvelu haluttiin myös sen takia, että perinteiset vastaanotot eivät riitä kaikkien tarpeisiin. Yhä useampi haluaa myös toimia sähköisesti.

Hallituksen ODA-hanke vie nyt Hämeenlinnan mallin muuallekin maahan. Oirearviointeja lisätään, mukaan tulee myös osa sosiaalipuolta ja erikoissairaanhoitoa.

Hämeenlinnan lisäksi hankkeessa ovat Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Oulu, Kuopio, Joensuu, Porvoo, Sodankylä, Eksote sekä Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit. Digipalveluiden on määrä olla käytössä jo 2017–2018.

”Saimme Sodankylänkin mukaan. Etäratkaisuista on hyötyä nimenomaan silloin, kun välimatkat ovat pitkiä”, sanoo johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta, jonka virtuaaliklinikkamalliin Hämeenlinnan hanke perustuu.

”Teknologian ansiosta ihminen itse voi paremmin osallistua hoitoprosessiinsa. Ihminen on ollut heikoimmin käytetty resurssi koko terveydenhoitojärjestelmässä.”

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio uskoo, että tulevaisuudessa sähköiset omahoitopalvelut kehittyvät ja yleistyvät.

”Esimerkiksi syöpäpotilaille on jo kehitetty räätälöityjä sovelluksia, joilla autetaan sairaudesta toipumisessa.”

Hämeenlinnassa Pentti Repo on ensimmäisiä minunterveyteni-palvelun käyttäjiä. Ahkeralle tietokoneen käyttäjälle myös terveysasioiden hoito verkossa tuntuu luontevalta.

”Saan sinne laboratoriotulokset ja uusittua reseptin. Saan myös yhteyden terveyskeskukseen, kun on kysyttävää. Kroonisiin ongelmiin olen saanut sieltä erittäin hyvin tukea”, Repo sanoo.

Osa ikäihmisistä ei halua tai uskalla käyttää sähköisiä palveluita, mutta Repo kannustaa rohkeuteen. Hämeenlinnan palvelu saa kiitosta.

”Sen käyttö on yhtä helppoa kuin verkkopankin käyttö.”

Johannes Tervo
Seinäjoen Marttilan koulun oppilaat Sofia Tuomainen (vas.), Eetu Mäki-Maunus ja Inkeri Takala opiskelevat espanjaa etätunnilla. Turussa olevaan sijaisopettaja Miia Huuskoon ollaan yhteydessä kameran, mikrofonin ja kuulokkeiden avulla.
Seinäjoen Marttilan koulun oppilaat Sofia Tuomainen (vas.), Eetu Mäki-Maunus ja Inkeri Takala opiskelevat espanjaa etätunnilla. Turussa olevaan sijaisopettaja Miia Huuskoon ollaan yhteydessä kameran, mikrofonin ja kuulokkeiden avulla.
Harri Nurminen
Pentti Repo käyttää minunterveyteni.fi -palvelua kotonaan Hämeenlinnassa.
Pentti Repo käyttää minunterveyteni.fi -palvelua kotonaan Hämeenlinnassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat