Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

VTT palkkasi kaksi professoria selvittämään vilppiepäilyä – Halukkaita oli haettava pitkin maailmaa

Vilppiselvitys on rajattu HS:n esiin nostamaan tiedeartikkeliin. Lisäksi VTT otti asianajajan selvittämään johtajiensa toimia vyyhdissä.

Kotimaa
 
Mitä VTT-tapaus kertoo tutkimuksesta – voiko tieteeseen luottaa?
Mitä VTT-tapaus kertoo tutkimuksesta – voiko tieteeseen luottaa?
HSTV:n studiokeskustelussa VTT:n pääjohtaja Antti Vasara, HS:n tutkiva toimittaja Katja Kuokkanen ja Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio puhuvat siitä, mikä ajaa tiedevilppiin ja miten sitä vastaan voidaan taistella.

Suomen suurimmalla julkisella tutkimuslaitoksella VTT:llä on ollut täysi työ löytää riippumattomia selvittäjiä tiedevilppiepäilyille, jotka paljastuivat helmikuun alussa. HS kertoi tuolloin, että Teknologian tutkimuskeskus VTT:n huippututkimusryhmässä on vahvat epäilyt tiedevilpistä.

VTT kyseli selvittäjiä laajasti pitkin maailmaa. Ilmeni, että vilppiepäily on laajasti tiedossa ainakin diabetestutkimusta tekevien tutkijoiden joukossa. Yksi vilppiepäilyistä liittyy diabetestutkimukseen.

”Muutamat ensimmäiset kandidaatit kieltäytyivät. Pyrimme löytämään selvittäjät, joilla on asiantuntemusta mutta jotka ovat riippumattomia”, sanoo VTT:n pääjohtaja Antti Vasara.

Nyt kaksi selvittäjää alkaa tutkia vilppiepäilyjä, jotka koskevat VTT:n entisen tutkimusprofessorin Matej Orešičin toimintatapoja vuosina 2003–2013. Vasara aloitti VTT:llä viime vuonna.

Emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemi.
Emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemi.

Selvittäjät ovat emeritusprofessori Ilpo T. Huhtaniemi ja professori Ville-Petteri Mäkinen. Huhtaniemi toimii Imperial College Londonissa Britanniassa ja Mäkinen South Australian Health & medical Research Institutessa Australiassa.

Selvitys on päätetty keskittää vilppiepäilyyn, jonka yksi osa on Journal of Experimental Medicine -tiedejulkaisussa (JEM) vuonna 2008 ilmestynyt diabetesartikkeli. Myös JEM selvittää artikkelin tieteellistä arvoa.

Läpimurrolta näyttänyt tulos oli VTT:n mukaan, että ykköstyypin diabetesta voisi ennakoida jopa vuosia etukäteen. Kyseisessä artikkelissa julkaistiin kuva, josta saattoi päätellä, että diabeteksen puhkeaminen olisi ennakoitavissa yksilötasolla.

Tärkein peruste selvittäjien valinnassa oli Vasaran mukaan se, etteivät Huhtaniemi ja Mäkinen ole julkaisseet tutkimuksia tai tiedeartikkeleita yhdessä Orešičin tai muiden diabetesartikkelin kirjoittajien kanssa.

”Olemme parhaan mahdollisen tiedon pohjalta valinneet selvittäjät ja yrittäneet tarkistaa, ettei ole kytkyjä. Toki näkemys perustuu pääasiassa selvittäjien omaan ilmoitukseen”, Vasara sanoo.

Huhtaniemellä on kuitenkin ainakin yksi yhteinen tiedeartikkeli professori Mikael Knipin kanssa. Knip on yksi vilppitutkinnassa olevan diabetesartikkelin kirjoittajista ja Orešičin läheinen tutkijakollega esimerkiksi Suomen Akatemian huippututkimusyksiköstä Symmyksestä.

Diabetestutkimukseen kohdistuva vilppiepäily ei rajoitu JEM:n artikkeliin. Siinä julkaistua havaintoa diabeteksen ennakoitavuudesta yksilötasolla on käytetty edustavana esimerkkinä useissa julkisissa esityksissä sekä menestyksekkäässä Suomen Akatemian apurahahaussa. Sen perusteella myönnettiin 5,5 miljoonaa huippurahoitusta.

VTT:n selvittäjät eivät arvioi tätä kokonaisuutta.

”Suomen Akatemialla on oma selvitys menossa heidän osuudestaan. VTT:n selvitysmiehet katsovat, onko siinä artikkelissa jotain, joka ei täytä tieteellisen eettisen kriteeristön normeja”, Vasara sanoo.

VTT on päättänyt selvittää myös VTT:n johdon toimintaa vilppiepäilyissä. Asianajaja Oili Kela keskittyy työilmapiiriongelmiin, johtamiseen ja toimintamenetelmiin.

HS on aiemmin kertonut, että Orešičin ryhmässä työskennelleet tutkijat koettivat vuosia kertoa VTT:n johdolle epäilyistään. VTT puuttui ongelmiin hitaasti ja selvitti vilppiepäilyjä vasta pakon edessä.

Lopulta VTT salasi ulkopuoliset arviot diabetesartikkelin mahdollisesta vilpistä. VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff kertoi aluksi HS:lle, että raportit salattiin ulkopuolisten arvioitsijoiden vaatimuksesta. Näin ei ollut, minkä VTT myönsi HS:n nostettua asian esiin.

”Asianajaja Kela katsoo, löytyykö tilanteen johtamisesta jotain, mihin halutaan jälkikäteen puuttua”, Vasara sanoo.

Tuoreeltaan vilppiepäilyjen paljastuttua pääjohtaja Vasara toivoi tutkimusryhmän tapahtumista tietävien tutkijoiden ottavan häneen yhteyttä ja kertovan tarkkoja tietoja epäillystä vilpistä.

Vasaralle on toimitettu lista useista mahdollisista vilppiepäilyistä tai huonosta tieteellisestä toimintatavasta. Hän sanoo, ettei voi ottaa kantaa kesken oleviin selvityksiin.

”Toivoisin, että tulisi uutta tietoa ja että tutkijat tulevat kertomaan yksilöidympiä esimerkkejä. On tärkeää, että asioita voi avata uudelleen, jos koetaan, ettei niitä ole käsitelty kunnolla”, Vasara sanoo.

HS:n hallussa olevia asiakirjoja: otteita VTT:n salaamasta selvitysraportista, Suomen Akatemian huippuyksikön kuvaus diabetestutkimuksesta ja VTT:n tiedote samasta asiasta.
HS:n hallussa olevia asiakirjoja: otteita VTT:n salaamasta selvitysraportista, Suomen Akatemian huippuyksikön kuvaus diabetestutkimuksesta ja VTT:n tiedote samasta asiasta.
Tiedettä rahoitetaan Suomessa miljardeilla – valvonnassa luotetaan korkeaan moraaliin
Tiedettä rahoitetaan Suomessa miljardeilla – valvonnassa luotetaan korkeaan moraaliin
Kilpailu tiederahoista kovenee, kun hallitus leikkaa tutkimuksen rahoitusta. Kisassa pärjäävät usein räväkät esitykset. HS:n datavideo kertoo perusteet Suomen tieteen rahoituksesta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat