Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päätoimittajat tukevat parjaus­kampanjoiden kohteeksi joutuneita toimittajia –  tästä kannanotossa on kyse

Kotimaa
 
Suurimpien viestimien päätoimittajat julkistivat tiistaina kannanoton, joka tuomitsee erityisesti sosiaalisessa mediassa arkipäiväistyneet vale-ja parjauskirjoitukset.
Suurimpien viestimien päätoimittajat julkistivat tiistaina kannanoton, joka tuomitsee erityisesti sosiaalisessa mediassa arkipäiväistyneet vale-ja parjauskirjoitukset.

Suomen suurimpien viestimien päätoimittajat julkaisivat tiistaina yhteisen kannanoton, jossa tuomitaan valemedian tahallinen vääristely. Lue kannanotto tästä linkistä.

Kannanotto on poikkeuksellinen. Se on myös tärkeä.

Suomeen on viime vuosina syntynyt joukko nettisivuja, joiden liiketoiminta pohjaa tiedonvälityksen sijaan usein tiedon tahallisen hämärtämiseen, vääristelyyn sekä huhujen levittämiseen ja joskus jopa suoranaiseen valehteluun.

Näillä sivustoilla julkaistaan usein myös rasistista materiaalia.

Sivustot ovat toistuvasti kohdistaneet parjauskampanjoita yksittäisiin toimittajiin. Kampanjoiden kohteeksi ovat joutuneet toimittajat, jotka ovat kirjoittaneet esimerkiksi maahanmuutosta tavalla, joka ei sovi valemedian agendaan. Sivustot ovat hyökänneet myös niiden toimittajien kimppuun, jotka ovat raportoineet kriittisesti valemedian toimintatavoista. Hyökkäysten tarkoitus on painostaa näitä toimittajia vaikenemaan.

Toimittajien työ on julkista. Sitä saa ja voi ehdottomasti myös kritisoida.

Näillä valesivustoilla kuitenkin hyökätään suoraan toimittajan henkilöön. Moni toimittaja onkin joutunut sivustojen masinoimien hyökkäysten kohteeksi. Yksittäiselle toimittajalle on voinut tulla valtava määrä sähköposteja, tekstiviestejä ja nimettömiä puhelinsoittoja, joissa solvataan toimittajaa alatyylisesti. Pahimmillaan niissä uhataan suoraan toimittajan ja hänen perheensä henkeä ja turvallisuutta.

Näiden hyökkäysten tarkoitus on pelotella. Niiden tarkoitus on saada toimittajat miettimään kahteen kertaan ennen kuin raportoivat tietyistä aiheista. Hyökkäysten tarkoituksena on rajoittaa sananvapautta.

Päätoimittajien julkilausuman keskeinen viesti onkin se, että viestimien ylin johto tukee yksiselitteisesti toimittajia, jotka joutuvat näiden parjauskampanjoiden kohteeksi.

”Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla”, päätoimittajat toteavat.

Päätoimittajien julkilausumassa näistä sivustoista käytetään termiä ”valemedia”.

Termin valinta on myös selkeä viesti.

Nämä sivustot – kuten MV-lehti, Magneettimedia ja Verkkomedia – ovat uusi ilmiö, ja niistä on käytetty monenlaisia nimityksiä. Niitä on kutsuttu vaihtoehtomediaksi, vastamediaksi, vihasivustoiksi ja disinformaatiosivustoiksi.

Sivustot itse kutsuisivat mielellään itseään vaihtoehtomediaksi tai vastamediaksi, sillä ne asemoivat itsensä valtamedian vastapuoleksi. Ne korostavat kertovansa asioita, joista ”valtamedia” vaikenee.

Mutta mikä on tämä ”valtamedia”?

Valemedian edustajat ilmeisesti tarkoittavat valtamedia-termillä Yleisradiota sekä Sanomaa ja muita suurimpia kaupallisia mediataloja.

Mutta kyseessä ei ole mikään yksiniittinen blokki, jolla olisi jonkinlainen yhtenäinen agenda ”pimittää tietoja” – kuten valesivustot jatkuvasti väittävät.

Suomessa on valtava määrä hyvin erilaisia tiedotusvälineitä: sanomalehtiä, aikakauslehtiä, televisio- ja radiokanavia sekä pelkästään netissä toimivia uutissivustoja. Näitä hyvin erilaisia tiedotusvälineitä yhdistävä tekijä on se, että käytännössä kaikki ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

Tämän linkin takaa löytyvät Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen allekirjoittaneet tiedotusvälineet.

Sanomalehtien ja televisiokanavien lisäksi Journalistin ohjeisiin ovat sitoutuneet esimerkiksi ammattilehdet, puoluelehdet, paikallisradiot sekä mielipide- ja kulttuurilehdet.

Journalistin ohjeissa määritellään toimittajan ammatillinen asema, tiedon hankkiminen ja sen julkaisu, haastateltavan ja haastattelijan oikeudet, virheiden korjaamiset sekä yksityisyyden ja julkisen rajat. Ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Ohjeiden mukaan esimerkiksi ”olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön”.

Valesivustoille on tyypillistä, että niiden vastuuhenkilöitä on hyvin vaikea tavoittaa. Jos sivustolla on virhe, ei ole ketään, johon ottaa yhteyttä. Sähköposteihin ei vastata. Virheitä ei korjata.

Julkilausumassa päätoimittajat sitoutuvat siihen, että heidän johtamansa tiedotusvälineet vastaavat edelleen julkaisemiensa juttujen oikeellisuudesta.

”Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta”, julkilausumassa todetaan.

Tämä onkin journalistisen työn ydin. Tiedotusvälineiden tehtävä on välittää oikeaa tietoa. Faktat pitää tarkistaa, harjoittaa lähdekritiikkiä ja ennen kaikkea pyrkiä totuudenmukaiseen uutisointiin. Jos uutisessa on virhe, se pitää viipymättä oikaista.

Julkisen sanan neuvosto on alan itsesäätelyelin, joka voi antaa langettavia päätöksiä Journalistin ohjeiden rikkomisesta.

Kansainvälisten vertailujen perusteella voi sanoa, että suomalaiset luottavat tiedotusvälineisiin. Luottamuksen taustalla on isolta osin alan itsesäätely. Se toimii, koska se on niin kattava: Journalistin ohjeet sitovat käytännössä lähes kaikkia tiedotusvälineitä.

Viime vuosina eri puolilla maailmaa on lisääntynyt kritiikki ”valtamediaa” kohtaan. Internetkeskusteluissa ja valesivustoilla haukutaan valtamediaa. Suomessa tämä kriitikkojen joukko on ilmeisesti aika pieni, mutta hyvin äänekäs. Eri tutkimukset osoittavat, että valtaosa suomalaisista luottaa edelleen vahvasti perinteisiin viestimiin.

Sanomalehtien liitto julkisti helmikuun alussa 13–15-vuotiaille tehdyn kyselytutkimuksen. Yli kolme neljästä kertoo törmäävänsä verkossa valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon vähintään silloin tällöin.

Vastaajien mukaan luotettavuuden kannalta on tärkeintä, että juttu on julkaistu sellaisen sivuston tai median sivulla, jota he pitävät luotettavana. Luotettavimpina medioina nuoret pitävät televisiokanavia ja painettuja sanomalehtiä. Seuraaviksi luotetuimpia ovat Google, sanomalehtien nettisivustot ja Wikipedia.

Vähiten luottamusta nauttivat blogit, viihdeuutissivustot, keskustelupalstat sekä MV-lehden ja Magneettimedian kaltaiset sivustot.

Vain yksi prosentti nuorista vastaajista kertoi luottavansa ”netin erikoissivustoihin” kuten MV-lehteen.

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Sananvapaus on keskeinen perusoikeus, ja se on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

Valesivustoilla vedotaankin usein sananvapauteen ja mielipiteenvapauteen. Onhan heilläkin oikeus mielipiteisiin.

Suomessa jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä ja ilmaista sen täysin vapaasti. Tiivistettynä voisi sanoa, että jokainen ihminen saa olla omassa mielessään ihan mitä mieltä tahansa. Mutta siinä vaiheessa, kun hän julkaisee mielipiteensä, siitä joutuu kantamaan myös vastuun.

Laissa määritellään tiettyjä rajoituksia sananvapaudelle silloin, kun sen käyttö loukkaa jotain toista oikeushyvää. Sananvapauden varjolla ei saa esimerkiksi harjoittaa kiihotusta jotain kansanryhmää vastaan.

Sananvapaudessa on kirjaimellisesti kyse myös vapaudesta, ja vapauteen liittyy aina vastuu.

”Moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet. Se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta”, päätoimittajat linjaavat julkilausumassaan.

Päätoimittajien julkilausumassa viitataan myös siihen, että suomalainen keskustelutapa on viime aikoina muuttunut. ”Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet. Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään”, päätoimittajat toteavat.

Päätoimittajat lupaavat, että eivät aio olla ”valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita”.

”Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme.”

Onkin kiinnostava nähdä, mitä tämä puuttuminen käytännössä tarkoittaa. Tähän asti tiedotusvälineet eivät ole juuri lähteneet korjaamaan valemedian vääristeltyjä viestejä. Päätoimittajien viestin perusteella vaikeneminen ei enää jatku.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat