Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itämeren alueesta on tullut Venäjän ja Nato-maiden sotaharjoitusten keskuspaikka

Suomi salailee edelleen myös julkaistua tietoa tulevista kansainvälisistä harjoituksista.

Kotimaa
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/19835168dc411d34f112490896045f1a57e157a4-2494994-USMC_09.jpg
HS seurasi merijalkaväen hyökkäysharjoitusta Norjassa
Kaikki ei mennyt ihan putkeen, kun Yhdysvaltain merijalkaväki osallistui Norjan suureen talvisotaharjoitukseen. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus Kalle Koponen.
Fakta

Naton koulutus- ja harjoitusohjelma

 Nato laatii sotaharjoitusten kalenterin kuudeksi vuodeksi. Tarkemmat suunnitelmat tehdään kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

 Naton omiin puolustussuunnitelmiin keskittyvät harjoitukset eivät ole

avoimia kumppanimaille.

 Yksittäiset jäsenmaat järjestävät pääosan

suuremmista harjoituksista.

 Tärkein maksaja on Yhdysvallat, joka nelinkertaistaa harjoitusmäärärahansa Euroopassa ensi vuonna.

Kartta viimeisten parin vuoden sotaharjoituksista Euroopassa on paljastava. Itämeri on tapahtumien keskus.

Merkinnät lännen harjoituksista vuosina 2014–2015 ovat tiiviinä ryppäänä Baltiassa ja eteläisellä Itämerellä.

Venäjän valtava yli 50 000 sotilaan harjoitus järjestettiin Suomenlahden pohjukassa, ja joukko muita suuria harjoituksia Baltiaan ja Suomeen rajautuvilla alueilla. Kaliningradissa Itämeren etelärannalla oli vilkasta.

Yksi erikoisuus kartassa on Pohjois-Ruotsiin sijoitettu pienen Nato-harjoituksen merkki. Se viittaa toukokuussa 2015 järjestettyyn Arctic Challenge -harjoitukseen, joka ulottui Norjan, Ruotsin ja Suomen alueelle, ja johon Venäjä reagoi omalla yllätysharjoituksellaan.

Arvostetun sveitsiläisen turvallisuuspolitiikan tutkimuskeskuksen CSS:n karttaan ei ole saatu kaikkia Naton harjoituksia, eikä lainkaan länsimaiden keskinäistä toimintaa, jossa Nato ei ole mukana.

Venäjän harjoituksia puuttuu, koska niiden järjestäminen ilman ennakkovaroitusta tai tiedottamista on osa Venäjän nykyistä sotilasstrategiaa.

Kartta on kuitenkin hyvä ajankuva, ja antaa vihiä tulevasta.

Seuraava tapahtumakartta on jo hahmottumassa, ja siitä on tulossa entistä täydempi.

Naton sotaharjoitusten suunnitelmia tarkennetaan kahden vuoden jaksoissa, ja myös määrärahoista päätetään etukäteen. Harjoituksia tulee lisää, ja niihin on rahaa aiempaa enemmän.

Syksyllä 2014 Yhdysvallat päätti käyttää Euroopassa noin 730 miljoonaa euroa harjoituksiin, joilla on kohennettu Naton puolustusta vastauksena Venäjän sotatoimille Ukrainassa. Ensi vuoden määrärahat ovat nelinkertaiset, ja Itämeri on edelleen yksi painopiste. Se johtaa harjoitusten lisääntymiseen paitsi Itämerellä myös muilla alueilla, kuten Atlantilla, jossa on parhaillaan meneillään harjoitus.

Venäjä järjestää ensi vuonna vuosittaisen suurharjoituksensa läntisellä sotilasalueellaan, eli Itämeren lähialueilla. Samaan aikaan Ruotsissa on koko maan kattava Aurora 2017 -harjoitus.

Suomen harjoitusmäärärahat eivät ole nelinkertaistumassa, mutta myös Suomen toiminta lisääntyy. Osallistumisesta kansainvälisiin harjoituksiin pitää kuitenkin edelleen hakea tietoa myös muualta kuin Suomesta.

Viime viikkojen kohu Yhdysvaltain sotilaiden ja kaluston tulosta harjoituksiin Suomessa saattoi parantaa eduskunnan tiedonsaantia. Julkisuuteen saatavaan tietoon vaikutus oli ainakin aluksi päinvastainen.

Puolustusministeriön johto eväsi viime viikolla HS:n pyynnön tiedoista, joilla voisi hahmottaa Suomen osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin noin vuodeksi eteenpäin.

Tälle vuodelle hyväksyttyjen harjoitustapahtumien määräksi tiedetään jo 87, mutta vain osa niistä on laajemmin kiinnostavia. Kartoitus niistä voisi vähentää tulevia kohuja koulutuksesta, josta on tehty päätökset jo hyvissä ajoin etukäteen.

Ministeriössä on vedottu aiemmin siihen, ettei tietoja voi julkistaa ennen kuin harjoituksen järjestäjä tekee niin itse. Useissa tapauksissa harjoituksilla on kuitenkin yksityiskohtaiset kotisivut verkossa ennen kuin harjoituksista kerrotaan Suomessa.

Varsin myöhään ilmoitettiin myös suuresta Cold Response -harjoituksesta, joka alkoi tällä viikolla Norjassa. Siihen osallistuu Suomesta 430 sotilasta.

Suomessa tapahtumasta kerrottiin helmikuun puolivälissä.

Norjan puolustusvoimien ylläpitämillä sivuilla oli tuolloin jo pitkään opastettu eri maiden sotilaita pukeutumaan lämpimästi sekä olemaan säikyttämättä poroja ja hirviä harjoitusalueella Trondheimin lähistöllä.

Norjassa on vielä vilkkaampaa vuonna 2017, kun siellä järjestetään Naton seuraava Trident Juncture -suurharjoitus. Sen pitäisi olla yksi näyttö Suomen ja Ruotsin asemasta Naton erityiskumppaneina.

Maat eivät ainoastaan osallistu harjoitukseen vaan myös sen suunnitteluun.

Parhaat julkiset listat tulevista tapahtumista ovat Naton sotilasesikunnan Shapen kotisivuilla. Ne perustuvat Naton yleiseen harjoitussuunnitelmaan, joka laaditaan kuusivuotiskausiksi ja jota täsmennetään aina kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

Shapen sivuilla tällä hetkellä julki oleva ”Naton koulutus- ja harjoitusohjelma” kattaa Naton järjestämät harjoitukset ensi marraskuuhun asti. Yksittäisten maiden järjestämät harjoitukset, joihin Nato osallistuu, on listattu elokuuhun asti.

Julkaistulla listalla on ollut jo jonkin aikaa muun muassa presidentti Sauli Niinistön mainitsema vuosittainen poliittis-strateginen karttaharjoitus CMX, johon Suomi osallistuu kumppanimaana. Se järjestetään 9–16. maaliskuuta, eli se alkaa ensi viikolla. Suomen edustajat eivät ole halunneet kommentoida päivämääriä.

Tapahtumia on nyt julki noin 90. Kaikkien kohdalla ei näy, osallistuuko Suomi niihin vai ei, mutta useissa tapauksissa sen voi päätellä, ja joissakin kohdissa se mainitaan erikseen.

Esimerkiksi Suomi voi osallistua toukokuussa Romaniassa harjoitukseen, jossa koulutetaan ja sertifioidaan sotilaita Naton nopean toiminnan (NRF) joukkoihin, joiden valmiuskiertoon Suomi osallistuu.

Sen sijaan Suomi ei voi olla mukana, kun samassa paikassa opetetaan samaan aikaan perinteisiä ”humint” tiedustelutaitoja, eli vanhanaikaista vakoilua. Ohjelmakohdassa lukee selväsanaisesti ”Not open to partners”, ei avoin kumppaneille.

Useimmiten Ruotsi ja Suomi mainitaan erikseen Naton listalla Afganistanin ja Balkanin kriisinhallintaan liittyvien rutiiniharjoitusten yhteydessä.

Myös NRF-joukkojen harjoitukset toistuvat, mutta niiden yhteydessä kumppanimaita ei luetella nimeltä.

Suomi on kuitenkin mukana silloinkin, kun Saksassa harjoitellaan kesäkuussa tietokoneavusteisesti maa- ja merivoimien sekä erikoisjoukkojen yhteistoimintaa pienissä operaatioissa.

Suuremmat harjoitukset löytyvät pääosin listalta, johon on koottu yksittäisten maiden järjestämät tapahtumat.

Norjan Cold Response on listan kärjessä ja Yhdysvaltain Itämerellä vuosittain järjestämä Baltops -harjoitus on vuorossa kesäkuussa. Eduskunta kohahti siitä, että Baltops tuo Yhdysvaltain laivaston aluksia Suomeen. Vielä muutama vuosi sitten myös Venäjä osallistui Baltopsiin.

Vähemmän näkyvästi Suomi on mukana muun muassa Latviassa ja Liettuassa järjestettävässä harjoituksessa, jonka teemana on erikoisjoukko-osastojen yhteistoiminta Baltiassa.

Kokonaan uutta tietoa harjoitusluetteloissa on vähän. Harjoitusten kasvanut määrä ja keskittyminen aluepuolustukseen olivat tiedossa.

Harjoitusten herättämä kiinnostus on uutta, mutta se rajoittuu lähinnä Suomeen.

Merijalkaväki nousi pohjolan hangille

Irakin ja Afganistanin veteraanit kamppailevat hyytyvien akkujen ja pakkasen kanssa.

”Siellä on saatana miinakenttä”, merijalkaväen ryhmänjohtaja huutaa juostessaan kärkivaunulta taaksepäin ja viittilöi Fort Lejeunesta South Carolinasta Norjaan saapuneita amerikkalaistaistelijoita perääntymään. Valtavat AAV-7 -rynnäkkövaunut ärjäisevät moottoreihin kierroksia ja ryhtyvät peruuttamaan metsätiellä telaketjut kolisten.

Ylikersantti Kyle Wetter komentaa miehiä ulos vaunusta ja hankeen oikealle ja vasemmalle turvaamaan joukkuetta, joka on jäämässä jumiin pahaan paikkaan korkean kallion kupeeseen. Liikkumavaraa on niukalti.

”Olemme tässä tosi haavoittuvia”, Wetter sanoo. Wetter istuu lumipenkalle ja ryhtyy pukemaan kömpelön oloisia lumikenkiä. Hetken kuluttua hän heittää ne tympääntyneenä menemään. ”Kenen lumikengät nuo ovat. Ne eivät ole minun, koska ne ovat rikki”, Wetter manaa.

Amerikkalaiset merisotilaat ovat olleet vasta muutaman tunnin mukana Norjan suuressa Cold Response talvisotaharjoituksessa noustuaan aamunkoitteessa uivilla rynnäkkövaunuillaan maihin. Hyökkääjän roolissa osaston on määrä olla mukana valtaamassa Namsoksen tärkeät sillat. Puolustavassa prikaatissa on muiden mukana yli neljän sadan miehen suomalaispataljoona Porin prikaatista.

Parin sadan metrin päässä Wetterin miehistä ruotsalaiskapteeni Jonas Nilsson myhäilee mutkan takana. Hän komentaa kodinturvajoukkojen Hemvärnetin joukkuetta, joka on laatinut miinakentän.

”Koko idea on hidastaa hyökkääjää niin, että omat päävoimat ehtivät paikalle.” Nilsonin pieni joukkue ehtii parin kilometrin päässä rakentaa seuraavan miinakentän ajassa, joka merijalkaväeltä kuluu ensimmäistä purkaessa.

Cold Response 2016 ei ole mikään kriisinhallintaharjoitus. Siinä treenataan kovaa sotaa, jossa kaksi raskaalla kalustolla varustettua prikaatia ottaa yhteen.

”Me emme koskaan hylänneet perustehtävää, kovan intensiteetin taistelua ja kotimaan puolustusta”, harjoituksen komentaja kenraali Rune Jacobsen sanoo. ”Nyt 13 Afganistanin vuoden jälkeen myös Nato on palaamassa siihen.”

Suurvalta-armeijan ylivoima ei harjoituksessa näytä niin vakuuttavalta kuin voisi luulla. Merijalkaväen eteneminen viivästyy tunneilla, kun yksi vaunuista hajoaa jo rannassa ja neljä jää laskuveden takia kiinni pohjamutaan keskelle vuonoa. Ja sitten on se ruoka.

”Tää on kammottavaa”, merisotilas Josh Melancton manaa vaunun sisällä repiessään auki muonapussia.

Monen muun amerikkalaisten tavoin hän ei ole juuri nähnyt lunta aikaisemmin.

”On täällä aika kylmä.”

Kalle Koponen / HS
Lumikengät tuottivat osalle merijalkaväen miehistä ongelmia. Monet heistä eivät ole juuri nähneet lunta ennen harjoitukseen saapumista.
Lumikengät tuottivat osalle merijalkaväen miehistä ongelmia. Monet heistä eivät ole juuri nähneet lunta ennen harjoitukseen saapumista.
Kalle Koponen
Yhdysvaltain merijalkaväkijoukkueen miehet söivät AAV-7-rynnäkkövaunussaan.
Yhdysvaltain merijalkaväkijoukkueen miehet söivät AAV-7-rynnäkkövaunussaan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat