Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

SAK:n Lauri Lyly: ”Vaihtoehdot ovat paljon pahempia kuin tämä sopimus”

Lyly sanoo, että vielä ei pidä hötkyillä kilpailukykysopimuksen kaatumisesta. ”Ei tämä ole päivänpäälle.”

Kotimaa
 
SAK:n Lauri Lyly: Sopimus on pienemmän riesan tie
SAK:n Lauri Lyly: Sopimus on pienemmän riesan tie
HSTV:n Studio Kulmapöydän vieraana on SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Kulmapöydässä Lylyltä kysytään, että onko kilpailikykysopimus eli kiky itse asiassa vanha kunnon tupo, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Ohjelman juontavat HS:n Marko Junkkari ja Juha-Pekka Raeste.
Kuka?

Lauri Lyly

 Vuonna 1953 Seinäjoella syntynyt sähköasentaja ja työteknikko. Sosiaalidemokraatti.

 Lähes miljoonaa palkansaajaa edustavan SAK:n puheenjohtaja vuodesta 2009.

 Pääluottamusmiesura alkoi vuonna 1982 Imatran Voimassa.

 Sähköliiton puheenjohtaja 1997–2004. SAK:n edunvalvontajohtaja 2004–2009.

 Harrastaa lukemista, kävelyä ja golfia.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tunnetaan rautahermoisena neuvottelijana, mutta nyt häntä ilmiselvästi jännittää.

Haastatteluhetki on perjantaiaamu, ja päivän mittaan pitäisi selvitä, kuinka moni SAK:n liitoista on valmis lähtemään neuvottelemaan viime sunnuntaiyönä syntyneen kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisesti alan työehdoista.

Aamun jännitys ei mennyt hukkaan, sillä kilpailukykysopimus eli aikaisemmalta nimeltään yhteiskuntasopimus horjuu taas ja pahasti. Ensin ulos jäivät perinteiset ei-nappulan painajat kuten Auto- ja kuljetusalan liitto AKT.

Lylyllekin yllätys tuli perjantaina iltapäivällä, kun SAK:n suurin liitto Palvelualojen liitto PAM ilmoitti myös ei. Sillä on 230 000 jäsentä. Käytännössä 40 prosenttia SAK:n jäsenliitoista on sanonut ei keskusjärjestöjen sunnuntaiyönä sopimalle neuvottelutulokselle.

SAK:n hallitus kokoontuu maanantaina päättämään sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sekin vaihtoehto on, että hallitus siirtää edelleen päätöstä. ”Ei tämä ole päivänpäälle. Nämä ovat meidän itse asettamia aikatauluja.”

Tapansa mukaisesti Lyly ei aio luovuttaa, vaikka onkin hyvin pettynyt. Hänet tunnetaan neuvottelijana, joka jaksaa mahdottomissakin tilanteissa etsiä ratkaisua yökaupalla kun muut ovat jo valmiita luovuttamaan. ”Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi. Ei nytkään pidä hötkyillä. Pitää analysoida, mitä voi tehdä niille syille, joiden takia on äänestetty vastaan.”

Keskeinen syy kriittiseen suhtautumiseen sopimusta kohtaan on Lylyn mukaan liittojen syvä epäluottamus hallitukseen. Liitot eivät usko, että hallitus toteuttaa lupaamansa leikkausten perumiset ja veronalennukset. Epäily on syntynyt pitkien yhteiskuntaneuvottelujen aikana, kun hallitus on rankoin keinoin yrittänyt pakottaa palkansaajia suostumaan työehtojensa heikennyksiin. Hallitus ilmoitti jopa rajoittavansa liittojen sopimusoikeutta.

Lyly toivoo, että liitot lähtisivät edes neuvottelemaan, koska lopulliset päätökset tehdään vasta touko-kesäkuussa. ”Vaihtoehdot ovat paljon pahempia kuin tämä sopimus.”

Jos sopimusta ei synny, hallitus laittaa voimaan pakkolait ja edistää todennäköisesti paikallista lainsäädäntöä lainsäädännöllä. Edessä on mitä ilmeisemmin riitaisa liittojen välinen työehtoneuvottelukierros ensi syksynä. Suomen mahdollisuudet nousta talouskurimuksesta heikkenisivät, arvelevat monet ekonomistit.

”Minä uskon, että tämä sopimus auttaisi Suomen kilpailukykyä. Kun ei ole kasvua, työllisyys nyt joustaa. Näin kaikki osallistuvat oikeudenmukaisemmin vaikeisiin ratkaisuihin kuin hallituksen pakkolaissa”, Lyly sanoo.

Hän korostaa sitä, että neuvottelut käytäisiin liittojen kesken. ”Jos tämä sopimus ei toimi, päätöksiä voidaan myös korjata liittojen välillä työehtosopimuksissa. Vaihtoehto on, että tulee lakeja eikä niitä niin vain korjata.”

”Tässä otetaan yksi askel taaksepäin, jotta päästään kaksi askelta eteenpäin.” Tällä hän viittaa siihen, että työaikaa pidennetään, jotta yritysten kilpailukyky paranisi ja työpaikkoja tulisi lisää. Ekonomistien laskelmien mukaan sopimus toisi 35 000–45 000 työpaikkaa.

Lyly, 63, on neuvotellut työnantajien kanssa 34 vuotta ja jäänee eläkkeellä tänä vuonna.

”Tämä on urani vaikein sopimus”, Lyly sanoo jälleen kerran kaatumaisillaan olevasta kilpailukykysopimuksesta. Vertailukohtia hänellä riittää.

Vuonna 2011 hän oli neuvottelemassa raamisopimusta, 2012 työurasopimusta, vuonna 2013 työllisyys- ja kasvusopimusta (tyka), vuonna 2014 eläkesopimusta ja vuonna 2015 tykan jatkoa.

Rio Gandara / HS
”Tässä otetaan yksi askel taaksepäin, jotta päästään kaksi askelta eteenpäin”, Lauri Lyly sanoo.
”Tässä otetaan yksi askel taaksepäin, jotta päästään kaksi askelta eteenpäin”, Lauri Lyly sanoo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat