Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pietaria suojattiin Suomessa – venäläisten vanha linnoitusjärjestelmä alkoi Ahvenanmaalta ja puhui järeillä tykeillä

Suomenlahden ainutlaatuinen linnoitusjärjestelmä on säilynyt parhaiten Suomessa.

Kotimaa
 
Yhdysvaltain kongressin kirjasto
Saksalainen taisteluristeilijä Von der Tann tulitti elokuussa 1915 Utön linnaketta.
Saksalainen taisteluristeilijä Von der Tann tulitti elokuussa 1915 Utön linnaketta. Kuva: Yhdysvaltain kongressin kirjasto
Fakta

Merilinnoituksen jälkiä on monissa paikoissa

 Entinen Suomenlahden merilinnoitusjärjestelmä on nykyään kolmen valtion alueella.

 Suomessa on jäljellä useita linnakekokonaisuuksia.

 Puolustusvoimat on luopunut linnakesaaristaan, joten ne ovat avautuneet osin tai kokonaan yleisölle.

 Tunnettuja nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Kuivasaari, Örö ja Katanpää.

Sata vuotta sitten Utössä puhuivat tykit.

Saksan keisarillisen laivaston kuuluisa taisteluristeilijä Von der Tann pommitti yksinäistä kalliosaarta järeillä 11 tuuman laivatykeillä. Utön linnake vastasi pienemmillä 6-tuumaisillaan.

Oli elokuun 10. päivä vuonna 1915. Eurooppa oli suursodan pyörteissä. Suomen Saaristomeren eteläinen kolkka oli joutunut yllättäen Venäjän pääkaupungin Pietarin puolustuksen eturintamaan.

Utö kuului pienenä sirpaleena erittäin laajaan venäläiseen meri- ja rannikkopuolustusjärjestelmään, jonka jälkiä on nykyään Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

Suomenlahden merilinnoitus oli niin suuri, että sitä voi olla jopa vaikea mieltää samaa tarkoitusta palvelevaksi puolustusjärjestelmäksi.

Perjantaina julkistetussa sotatieteiden tohtori Ove Enqvistin ja tietokirjailija Johanna Pakolan toimittamassa kirjassa Suomenlahti Pietarin suojana (Docendo) kerrotaan, että maineikas Pietari Suuren merilinnoitus oli siitä vain yksi osa.

Kirjassa muistutetaan, että puolustusjärjestelmään kuului Suomenlahdelle, Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle sijoitettujen linnakkeiden lisäksi laivastovoimia ja miinoitteita.

”Pietari Suuren merilinnoitus annettiin Venäjän asetuksella nimeksi osalle puolustusjärjestelmää”, Enqvist sanoo.

”Sitten kun uusia osia päätettiin rakentaa jatkuvasti lisää, niille annettiin omat nimensä. Koko järjestelmälle ei ole omaa nimeä.”

Maailman mitassakin huomattavalla hankkeella oli vain yksi tarkoitus: Pietarin puolustaminen. Venäläiset pelkäsivät, että yhdistyneen Saksan keisarillinen laivasto iskee Suomenlahden kautta silloiseen pääkaupunkiin.

Merilinnoitusjärjestelmä piti rakentaa, koska Venäjä oli menettänyt valtaosan Itämeren-laivastostaan Japanin merivoimia vastaan käydyssä Tsushiman meritaistelussa vuonna 1905.

Koska Pietaria suojaava laivasto oli menetetty, Venäjä ryhtyi suunnittelemaan Suomenlahden laajaa linnoittamista.

Puolustusjärjestelmän suunnittelu alkoi vuonna 1907. Rakentaminen päättyi kymmenen vuotta myöhemmin Venäjän vallankumousten melskeisiin.

”Venäjän kannalta ironista tietysti on, että juuri kun puolustusjärjestelmä oli valmistumassa, koko systeemi hajosi, koska sota päättyi ja alueet ja linnakkeet jäivät perinnöiksi muille valtioille”, Enqvist sanoo.

On arvioitu, että Suomessa linnoitteita rakensi jopa 100 000 ihmistä. Pelkästään pienellä Mäkiluodolla oli 2 500 työmiestä.

Rakentajien joukossa oli suomalaisia urakoitsijoita sekä venäläisiä ja suomalaisia vankeja.

”Sellaista yhtenäistä käskyä, että rakennetaan tämä valtava järjestelmä tänne, ei koskaan annettu”, muistuttaa Enqvist.

Suomenlahden puolustusjärjestelmä muotoutui vähitellen kolmessa vaiheessa. Ensin ryhdyttiin vahvistamaan Kronstadtin aluetta Pietarin edustalla. Siihen kuuluivat muun muassa suuret Inon ja Krasnaja Gorkan linnoitukset Suomenlahden pohjukan molemmin puolin.

”Toisessa vaiheessa jatkettiin Tallinnan ja Porkkalan välisellä pääpuolustusasemalla eli Pietari Suuren merilinnoituksella. Sodan jo sytyttyä jatkettiin Saaristomereltä Ahvenanmaalle”, Enqvist kertoo.

Venäläiset aloittivat Ahvenanmaan linnoittamisen sodan jo sytyttyä. Kukaan ei ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin, että Saksa voisi tehdä maihinnousun myös Pohjanlahdelle ja marssia maata myöten Pietariin. Niinpä Ahvenanmaalla ja Suomen sisämaassa ryhdyttiin kiireesti linnoitustöihin.

Enqvistin mukaan Suomen sisämaan linnoittamista ei ole vielä edes kunnolla tutkittu.

Viimeisenä suurena linnoitustyönä Suomessa venäläiset ehtivät aloittaa niin sanotun selusta-aseman linnoittamisen Kotkaan, Rankkiin, Lavansaareen ja Someriin. Selusta-aseman rakentaminen jäi kuitenkin kesken.

Enqvist arvioi, että vain noin puolet venäläisten suunnitelmista saatiin valmiiksi ennen ensimmäisen maailmansodan loppua. Lähes kaikki rannikkotykit ehdittiin kuitenkin asentaa paikoilleen.

Erilaisia tykkejä oli Pietarin suojana satoja. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Puolustusjärjestelmän isoimmat tykit olivat 8-, 10- ja 12-tuumaisia.

”Pienempiä tykkejä oli paljonkin. Isoilla ja pienillä tykeillä oli eri tehtävä. Isoilla tykeillä pyrittiin torjumaan isoja laivoja, ja ne ylsivät kauas merelle. Niiltä jäi kuitenkin paljon katveita, joissa piti olla suojaamassa paljon pienempiä ja nopeampia tykkejä”, Enqvist kuvaa.

Merkittävimmät puutteet jäivät Mäkiluotoon ja Viron Naissaareen. Niihin ei ehditty asentaa järeimpiä 14 tuuman tykkejä, joiden tulella piti sulkea Suomenlahti sen kapeimmalta kohdalta.

Suomenlahden merilinnoitus ei koskaan joutunut tosi testiin.

”Pieniä kahakoita käytiin muttei sellaisia isoja taisteluja, joita varten linnakkeita oli rakennettu. Saksalaiset eivät lähteneet hyökkäämään kohti Pietaria. Se oli puolustusjärjestelmän tarkoituskin”, Enqvist tiivistää.

”Siinä mielessä se täytti tehtävänsä.”

Utön vuoden 1915 elokuinen tykistötaistelukin voidaan lukea venäläisten voitoksi. Molemmat osapuolet saivat osumia, mutta saksalainen laivasto-osasto joutui perääntymään paikalta.

Suomenlahden linnoittamisen suurin voittaja on nykyään Suomi. Suomessa on säilynyt ainutlaatuinen kokonaisuus viime vuosisadan alkupuolen linnoitteita ja tykkejä.

Venäläiset ja virolaiset ovat ehtineet jo tuhota omansa isolta osin.

”Tykitkin on viety siellä naulatehtaalle. Venäläisetkin tulevat mielellään katsomaan meidän paikkojamme”, Enqvist sanoo.

”Jos on kiinnostunut tykeistä ja ehjistä linnoituslaitteista, on pakko tulla Suomeen. Jos tyytyy isoihin mutta räjäytettyihin linnakkeisiin, voi mennä Venäjälle. Virossa Naissaari on ainoa kokonaisuus.”

Mitkä suomalaiset linnoituskohteet ovat nykyään kiinnostavimpia?

”Eniten suosittelisin Kuivasaarta. Sinne on kerätty erilaisia tykkejä”, Enqvist sanoo.

”Jos haluaa nähdä vanhempaa linnoitusrakentamista, niin Vallisaari ja Kuninkaansaari, jonne alkaa tänä vuonna vesibussiliikenne.”

Raimo Kotirannan kokoelma
Tämä kuuden tuuman merikanuuna on kuvattu Viipurinlahdella. Tykkimallista on säilynyt vain yksi kappale, joka on sijoitettu Suomenlinnaan.
Tämä kuuden tuuman merikanuuna on kuvattu Viipurinlahdella. Tykkimallista on säilynyt vain yksi kappale, joka on sijoitettu Suomenlinnaan.
Pietarin tykistö-, pioneeri- ja viestihistoriallinen museo
Suomenlahden pohjukan suojaksi ryhdyttiin rakentamaan Krasnaja Gorkan eli Yhinmäen linnoitusta.
Suomenlahden pohjukan suojaksi ryhdyttiin rakentamaan Krasnaja Gorkan eli Yhinmäen linnoitusta.
Sotamuseo.
Helsingin Kuninkaansaaren patterityömaa. Taustalla näkyy Vallisaari.
Helsingin Kuninkaansaaren patterityömaa. Taustalla näkyy Vallisaari.
Bernhard Åström
Mäkiluodon linnakkeesta poistuneet punaiset joukot räjäyttivät saaren 8 tuuman patterin.
Mäkiluodon linnakkeesta poistuneet punaiset joukot räjäyttivät saaren 8 tuuman patterin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat