Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Taloyhtiöiden yhtiökokoukset eivät houkuta, vaikka siellä päätetään omista asioista

Asumisen asiat kiinnostavat, mutta tehtävät ja vastuu arveluttavat.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Taloyhtiön hallituksen vastuulla saattaa olla myös lumen poistaminen katolta. John Sullivan tiputti lunta katolta tammikuussa 2012 Meritullinkadulla Kruununhaassa.
Taloyhtiön hallituksen vastuulla saattaa olla myös lumen poistaminen katolta. John Sullivan tiputti lunta katolta tammikuussa 2012 Meritullinkadulla Kruununhaassa. Kuva: Sami Kero / HS
Fakta

Suomessa on 86 000 taloyhtiötä

 Suomessa on noin 86 000 taloyhtiötä, joissa asuu noin 2,6 miljoonaa asukasta.

 Taloyhtiöiden hallituksissa on yleensä 3–5 jäsentä. Hallituksissa istuu yhteensä 300 000 suomalaista.

 Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetään vuosittain 2,3 miljardin euron korjauksista. Niissä päätetään myös kuuden miljardin euron verran yhtiövastikkeista.

 Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden pitäisi kannustaa osakkaitaan aktiivisempaan osallisuuteen.

Kevät on asunto-osakeyhtiöissä yhtiökokousten aikaan, mutta monissa taloyhtiöissä kokoukset pidetään harvalukuisena. Iso osa asunto-osakkaista ei tule kokouksiin.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnösen mukaan osakkaiden osallistumisaktiivisuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

”Näkemys asiasta on se, että harmillisen vähän osakkaat osallistuvat yhtiökokouksiin. Meille tulee viestejä, ettei yhtiökokouksessa ole ollut juurikaan kuin hallitus paikalla”, hän sanoo.

Yhtiökokoukset järjestetään usein maalis–toukokuussa. Lain mukaan kokouksen voi pitää, jos yksikin osakkaista on paikalla.

”Järjestelmä on rakennettu siten, että voit olla osallistumaton ja välinpitämätön. Sitten vain elää ja maksaa muiden tahdon mukaisesti”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Osakkaiden osallistumisaktiivisuus yhtiökokoukseen vaihtelee taloyhtiöittäin. Isännöintiliiton puheenjohtaja, 30 vuotta isännöintityötä tehnyt Ilkka Saarinen arvioi, että keskimäärin 20–30 prosenttia tulee yhtiökokoukseen.

Pienemmissä taloyhtiöissä osakkaat ovat usein aktiivisempia kuin suurissa.

”15 huoneiston rivitaloyhtiön yhtiökokouksessa voi hyvinkin olla 80 prosenttia osakkaista paikalla, mutta 60 huoneiston kerrostaloyhtiön kokouksessa voi olla 10–15 prosenttia”, Saarinen sanoo.

Yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, valitaan uusi hallitus, päätetään tulevasta talousarviosta ja yhtiövastikkeesta. Saarinen ymmärtää niitäkin osakkaita, jotka jättävät kokouksen väliin nähtyään, ettei esityslistalla ole kuin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat.

”Niissä kokouksissa, joissa käsitellään korjaushankkeita, on lähtökohtaisesti enemmän osakkaita paikalla. Aika usein korjauksista päätetään ylimääräisessä yhtiökokouksessa eikä niitä yritetä ympätä ainoaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.”

Vaikka yhtiökokoukset ovat harvalukuisia, Heikkilän mukaan ihmiset ovat kiinnostuneita taloyhtiöön ja asumiseen liittyvistä asioista. Päätöksentekoa ja vastuukysymyksiä kuitenkin vierastetaan.

Moni voi pelätä joutuvansa yhtiökokouksessa hallitukseen istumaan ja olevansa sen jälkeen vastuussa lähes kaikesta. Pynnönen huomauttaa, että hallituksen jäsenyys edellyttää suostumusta. Hallituksessa toimimiseksi riittää, että hoitaa tehtävänsä huolellisesti.

Yhtiökokous on Heikkilän ja Pynnösen mielestä osakkaille ennen kaikkea tärkeä paikka saada tietoa. Siellä voi myös keskustella asumiseen liittyvistä asioista ja kertoa omia toiveitaan.

”Tutkimusten mukaan taloyhtiön tärkein tehtävä on viestiä yhtiön asioista. Isännöitsijöiden ja hallitustenkin pitäisi ottaa enemmän sellainen asenne, että yhtiökokous on tärkein paikka kertoa osakkeen omistajille, miten meidän yhtiömme voi”, Heikkilä sanoo.

Tiedonpuute voi johtaa myös ristiriitoihin.

”Taloyhtiössä tahtoo syntyä riitatilanteita ja erimielisyyksiä, joista myös tulee puheluita meille. Usein niitä syntyy juuri siitä syystä, että osakkailla ei ole tarpeeksi tietoa taloyhtiön asioista”, Pynnönen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat