Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mikä oikein on yhteiskuntasopimus?

HS kertaa, miksi sopimus neuvoteltiin, mitä siinä sovittiin ja mitkä ovat sopimuksen pääkohdat.

Kotimaa
 

Työmarkkinajärjestöt pääsivät viime maanantaina alustavaan sopuun niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta, jota on kutsuttu myös kilpailukykysopimukseksi.

Sopimus oli alustava. Työmarkkinajärjestöjen hallitusten ja Suomen hallituksen on hyväksyttävä se.

Miksi sopimus neuvoteltiin?

Sopimuksen tarkoitus on välttää hallituksen kaavailemat pakkolait, jotka heikentäisivät työehtoja. Hallitus on esimerkiksi kertonut suunnittelevansa helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan leikkaamista, pitkien lomien lyhentämistä ja lomarahan leikkaamista.

Lisäksi sopimuksella yritetään välttää hallituksen suunnittelemat 1,5 miljardin euron leikkaukset valtion menoihin.

Hallitus on perustellut suunnitelmiaan pitkällä taloustaantumalla, jonka aikana Suomen valtionvelka on kasvanut. Taantuman yksi syy on, etteivät suomalaisyritysten tuotteet käy kaupaksi ulkomailla entiseen tapaan.

Sopimuksen virallisena tavoitteena on siis nimensä mukaisesti parantaa suomalaisyritysten kilpailukykyä. Suomeksi se tarkoittaa, että suomalaisen työn hinnan pitäisi laskea.

Tämän toivotaan lisäävän Suomen vientiä. Se kasvattaisi taloutta.

Mitä siinä sovittiin?

Koko sopimuksen voi lukea täältä. Helsingin Sanomat on myös tehnyt laskurin, jolla voi laskea sopimuksen vaikutukset omaan palkkaan. Laskuri on tämän jutun lopussa.

Mitkä ovat sopimuksen pääkohdat?

Palkat eivät nouse ensi vuonna lainkaan.

Vuosittaista työaikaa pidennetään ensi vuoden alusta 24 tuntia ilman ansiotason muuttamista. Se tarkoittaa, että ensi vuonna tehdään 24 tuntia vuodessa enemmän töitä ilman, että se näkyy palkassa. Yksityiskohdista sovitaan myöhemmin, ja ne voivat vaihdella aloittain.

Julkisen sektorin työntekijöiden eli etupäässä valtiolla ja kunnilla töissä olevien lomarahoja pienennetään 30 prosenttia.

Palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat.

Ensinnäkin työntekijät maksavat nykyistä isomman osan eläkemaksuista neljänä vuonna. Vuosina 2017 ja 2018 korotus on kumpanakin vuonna 0,2 prosenttiyksikköä, vuosina 2019 ja 2020 kumpanakin 0,4 prosenttiyksikköä.

Yhteensä korotus on 1,2 prosenttiyksikköä. Työnantajien osuus pienenee vastaavasti.

Myös työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu nousee. Ensi vuonna 0,45 prosenttiyksikköä ja vuonna 2019 vielä 0,40 prosenttiyksikköä. Nämä maksut tosin ovat verovähennyskelpoisia, joten ne eivät pienennä koko määrällään käteen jääviä tuloja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat