Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keitä hoidetaan ja miten – uusi neuvosto tekee suosituksia terveydenhuollon rajaamisista

Terveydenhuollossa ei puhuta enää priorisoinnista eli siitä, keitä hoidetaan ja keitä ei. Valinnat ovat siirtyneet hoitolinjauksiin, joita on jo satoihin sairauksiin.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
THL:n tutkimusprofessorin Marjukka Mäkelän uraa on hallinnut tavoite, että lääkärit käyttäisivät vain tutkitusti tehoavia menetelmiä. Tavoite on jo osin toteutunut: Hoidossa ei enää puhuta priorisoinnista eli siitä, kuka hoidetaan ja ketä ei, vaan päätökset syntyvät hoitolinjausten pohjalta. Linjauksia on jo satoja.
THL:n tutkimusprofessorin Marjukka Mäkelän uraa on hallinnut tavoite, että lääkärit käyttäisivät vain tutkitusti tehoavia menetelmiä. Tavoite on jo osin toteutunut: Hoidossa ei enää puhuta priorisoinnista eli siitä, kuka hoidetaan ja ketä ei, vaan päätökset syntyvät hoitolinjausten pohjalta. Linjauksia on jo satoja. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Monta tapaa rajoittaa hoitoja

 Maailmalla on käytössä useita tapoja arvioida, mitä hoitoja maksetaan ja mitä ei.

 Maa voi esimerkiksi päättää, että tiettyä summaa kalliimpia hoitoja ei anneta julkisessa terveydenhuollossa.

 Hoitoja voidaan arvioida myös sen mukaan, mistä saadaan suurin hyöty suhteessa hintaan. Johonkin kohtaan vedetään raja, jonka alapuolelle jääneitä ei makseta julkisista varoista.

 Norja käy priorisointikeskustelua kolmatta kertaa. Jo kolmas toimikunta pohtii, mitä hoitoja kustannetaan ja mitä ei.

 Toimikunta on miettinyt muun muassa seulontoja, rokotuksia, lihavuusleikkauksia ja erittäin kalliita lääkkeitä. Kustannettavien hoitojen kriteereistä odotetaan esitystä alkuvuonna. Lopullisen päätöksen tekee suurkäräjät.

 Britannia pudotti viime vuonna 16 lääkettä syöpälääkerahastosta. Yksi niistä pidensi elämää puoli vuotta mutta maksoi yli 120 000 euroa vuodessa.

Terveydenhuollon priorisointi oli 20 vuotta sitten kuuma keskustelunaihe monessa maassa. Ajatus oli, että koska raha ei riitä kaikkien sairauksien ja vaivojen hoitamiseen, pitäisi määritellä, mitä hoidetaan ja mitä ei.

Jotkin maat laativat listoja hoidettavista sairauksista. Suomessa istunut työryhmä ei halunnut tätä vaan katsoi, että on parempi valita tehokkaimmat ja vaikuttavimmat hoidot ja käyttää niitä.

Samalla linjattiin, että ikä, elämäntavat, varallisuus ja yhteiskunnallinen asema eivät saa vaikuttaa hoitoon pääsyyn.

Rahaa ei edelleenkään ole kaikkien hoitamiseen, mutta priorisointia ei enää mainita. Sen sijaan puhutaan vaikuttavimmista hoidoista, joiden teho on todettu tieteellisesti.

”Lääkärit haluavat antaa parasta mahdollista hoitoa, eivätkä he ajattele kustannuksia”, sanoo tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.

”Siksi tarvitaan linjauksia. Kun ne on tehty, ei tarvitse keskustella jokaisesta tapauksesta erikseen.”

Mäkelä työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteydessä toimivassa Finohtassa, joka arvioi terveydenhuollon menetelmiä tutkimusnäytön perusteella. Mäkelä on itsekin lääkäri, ja hän on osallistunut keskusteluun priorisointiryhmästä alkaen.

”Haluan helpottaa lääkärien työtä”, hän sanoo.

”Tärkein ajatus on puhua potilasryhmistä ja hoitotoimien vaikuttavuudesta. Silloin on helpompi päättää esimerkiksi siitä, tarjotaanko potilaalle kallista lääkettä, joka pidentää elinaikaa kaksi kuukautta mutta heikentää elämänlaatua.”

Hoito voidaan silti räätälöidä potilaan toiveiden mukaan ja miettien, haluaako hän sitä, Mäkelä korostaa. Jos päätös parantavista hoidoista on kielteinen, potilaalla on oikeus arvostavaan ja kipua lievittävään hoivaan.

Laki takaa kaikille kiireellisen hoidon. Kiireettömän hoidon määrittely ei ole yhtä selvää, ja suomalaiset olivat pitkään keskenään eriarvoisessa asemassa muun muassa asuinpaikkansa perusteella.

Erojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti hoitoon pääsyn perusteiden määrittelyn. Perusteita on jo lähes 340.

Hoitoa linjaavat myös yli sata käypä hoito -suositusta, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön. Hoitotakuu taas määrää, että hoito on annettava tietyn ajan kuluessa.

Nämä eivät käsittele kustannuksia vaan hoidon oikeaa kohdentamista, Mäkelä huomauttaa.

Kustannuksia pohditaan muun muassa sairaaloissa. Sairaanhoitopiirien yhteinen Halo-toiminta arvioi uusia menetelmiä ennen käyttöönottoa, ja laki vaatii sitä myös yliopistosairaaloilta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) arviointiin tulee vuosittain viitisen lääkettä ja lääkkeetöntä menetelmää. Nyt tiukan budjetin aikoina yli 50 000 euron vuosikustannukset aiheuttavien menetelmien käyttöön ottaa kantaa lopulta vielä johtajaylilääkäri, kertoo ma. arviointiylilääkäri Kimmo Mattila.

”Kalleimmat lääkkeet ovat usein syöpälääkkeitä tai kalliilla menetelmällä valmistettuja entsyymikorvaushoitoja. Ei-lääkkeellisiä menetelmiä on paljon, ja käsitykset niiden mielekkyydestä saattavat vaihdella. Halvempaakaan menetelmää ei tule ottaa käyttöön, jos siitä ei ole hyötyä.”

Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvia hoitoja määrittelee palveluvalikoimaneuvosto (Palko). Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvosto antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimukset, hoidot ja kuntoutukset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon.

”Olemme määritelleet periaatteita”, kertoo pääsihteeri Jaana Leipälä.

”Suomen järjestelmä on pirstaleinen. Sadoille palveluille on jo linjaus, mutta kukaan ei ole ollut vastuussa periaatteista.”

Neuvostolta odotetaan juuri sitä.

Neuvosto on tehnyt toistaiseksi yhden suosituksen. Silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidossa voi käyttää syöpälääkettä, joka on vaikuttava ja turvallinen mutta jolle ei ole anottu myyntilupaa tähän käyttöön.

Sairaalat ovat menetelleet näin, koska muut valmisteet maksavat kaksikymmenkertaisesti.

Neuvosto otti kantaa myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon pelkällä T3-valmisteella. Osa potilaista on vaatinut sitä, mutta neuvoston mukaan se ei yksinomaisena hoitona kuulu julkisesti maksettaviin palveluihin.

Lisää linjauksia on tulossa kevään mittaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat