Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Säteilyturva­keskus paikansi Helsingin radio­aktiivisen cesiumin omaan rakennukseensa

Katso video ”Tuhkimosta”, joka mittasi korkeat radioaktiiviset lukemat.

Kotimaa
 
"Tuhkimo" mittasi suuret lukemat radioaktiivista ainetta viime viikolla
"Tuhkimo" mittasi suuret lukemat radioaktiivista ainetta viime viikolla
Säteilyturvakeskuksen katolla Helsingin Roihupellossa on "Tuhkimo"-niminen hiukkaskerääjä. Siihen kertyi poikkeuksellisen paljon radioaktiivista cesium-137:ää 3.-4. päivä maaliskuuta. Määrä on noin tuhatkertainen normaaliin verrattuna, mutta siitä ei ole ihmiselle vaaraa. Toimittaja Jarmo Huhtanen, kuvaus ja leikkaus Terhi Liimu.
Fakta

Cesium-137

 Cesium-137 on alkuaine cesiumin radioaktiivinen isotooppi. Cesium on pehmeä alkalimetalli, joka hapettuu nopeasti joutuessaan tekemisiin ilman kanssa.

 Muodostuu yleisimmin ytimen halkeamis- eli fissioreaktiossa.

 Koska cesium-137 muodostaa helposti sidoksia kloridien kanssa, se esiintyy yleensä kiteisen jauheen muodossa. Puhtaassa muodossaan huoneenlämmössä cesium-137 on nestemäistä.

 Cesium-137:ää ja siitä lähtevää säteilyä käytetään esimerkiksi teollisuuden mittalaitteissa.

 Cesium-137:ää on levinnyt ympäristöön muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa vuonna 1986 ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa vuonna 2011.

Lähde: Centers for Disease Control and Prevention

Säteilyturvakeskus Stukin havainto radioaktiivisesta cesiumista on paikannettu rakennukseen, jossa Stuk itse toimii Helsingin Roihupellossa.

Samassa kiinteistöissä Stukin kanssa toimii myös radioaktiivista pienjätettä käsittelevä Suomen Nukliditekniikka. Stukista ei kuitenkaan suostuta vahvistamaan, että cesium on lähtöisin yrityksestä. HS ei tavoittanut Suomen Nukliditekniikan edustajaa.

Stuk kertoi tiistai-iltana tiedotteessaan, että cesium on nyt paikannettu kiinteistön autotalliin ja osaan kellaritiloja. Tilat on eristetty, ja kiinteistön lähialueet tutkitaan keskiviikkona aamupäivän aikana Stukin omilla mittauksilla.

”Säteilyn alkuperän selvittäminen on edelleen käynnissä. Mitatut pitoisuudet ovat erittäin pieniä eivätkä ole terveydelle haitallisia. Henkilökunta ja Stukin tiloissa olleet henkilöt eivät ole vaarassa”, sanoo Stukin Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Tarja K. Ikäheimonen.

Stuk kertoi maanantaina, että se oli havainnut Helsingin ilmassa radioaktiivista cesiumia tuhatkertaisesti enemmän kuin sitä on normaalisti. Havainto tehtiin viime viikon torstaina ja perjantaina. Säteilyn määrä oli kuitenkin vain miljoonasosa siitä, joka olisi edellyttänyt ihmisten suojautumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ympäristöterveyden tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen sanoo, että cesiumia on täytynyt olla Stukin rakennuksessa noin tuhatkertainen määrä ilmassa havaittuun.

”Sitä suuruusluokkaa. Se on silti hirveän pieni ainemäärä.”

Stuk kertoi aiemmin tiistaina, ettei se havainnut kohonneita cesiumpitoisuuksia muilla paikkakunnilla, joiden hiukkaskerääjien suodattimet laitos tarkisti tiistaina.

Imatran, Kuopion, Loviisan, Olkiluodon ja Rovaniemen hiukkaskerääjien tuloksissa ei ollut mitään poikkeavaa.

Terhi Liimu / HS
Tarkastaja Jani Turunen tutkii näytteitä gammalaboratoriossa Säteilyturvakeskuksessa Helsingin Roihupellossa. Edessä niin sanottu lyijylinna, joka suojaa mitattavaa näytettä ulkoiselta säteilyltä.
Tarkastaja Jani Turunen tutkii näytteitä gammalaboratoriossa Säteilyturvakeskuksessa Helsingin Roihupellossa. Edessä niin sanottu lyijylinna, joka suojaa mitattavaa näytettä ulkoiselta säteilyltä.

Myös Helsingissä on säteilyn määrä vähentynyt normaalille tasolle, Ikäheimonen kertoi aiemmin tiistaina.

”Radioaktiivisuuden mittaaminen filttereistä vie useita tunteja ja joissain tapauksissa jopa vuorokauden”, Ikäheimonen kuvaili.

Aiemmin Stuk kertoi, että cesiumin alkuperä ei ole vielä tiedossa.

”On epätodennäköistä, että cesium-137 olisi saapunut rajojemme ulkopuolelta, mutta emme voi ihan vielä sulkea tätä vaihtoehtoa pois. Tiedämme myös, että se ei ole peräisin ydinkokeesta tai -reaktorista,” Ikäheimonen sanoi.

Helsingissä havaittiin pieniä määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita myös lokakuun alkupuolella.

Tuolloin havaittiin normaalista poikkeava määrä mangaania, kobolttia ja cesiumia. Niiden lähde jäi epäselväksi.

”Ne olivat häviävän pieniä määriä tähän verrattuna. Ei koskaan selvinnyt, mistä ne olivat peräisin. Se viittasi reaktorista peräisin olevaan päästöön, koska siinä oli useita nuklideja, mutta tässä tuoreessa tapauksessa ei ole meidän käsityksen mukaan kyse siitä”, Ikäheimonen sanoo.

 

Taustaa: Cesiumia levisi Espanjasta laajalle Eurooppaan 1998

Radioaktiivisten hiukkasten havaitseminen keskellä kaupunkia on pysäyttävä tieto, vaikka niitä olisi olemattoman vähän.

Lähimenneisyydessä on radioaktiivisia aineita päässyt ympäristöön niin Euroopassa kuin muualla maailmassa puolihuomaamatta.

Cesiumia levisi laajalle alueelle Euroopassa toukokuussa lopulla vuonna 1998 Espanjasta. Päästö oli nyt Helsingissä havaittuun verrattuna vakavampi ja laajempi.

Säteilymittarit kertoivat muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa, Saksassa ja Itävallassa, että ilmassa oli cesium-137:ää. Sitä oli paikoin tuhatkertaisesti normaalia enemmän.

Säteilyviranomaiset kuitenkin ilmoittivat useissa maissa, että päästöistä ei ollut terveydellisiä haittoja.

Vasta kesän alussa Espanjan viranomaiset saattoivat kertoa, että cesiumpilvi oli karannut Acerinoxin metallisulattamosta, joka oli Los Barriosissa Cadizissa Espanjan eteläkärjessä.

Säteilyä havaittiin ensin sulattamossa ja sitten kahdessa muussa tuotantolaitoksessa, jonne oli viety sulattamon jätettä. Henkilökuntaa altistui säteilylle useita viikkoja. Sairastumisista ei ole kerrottu.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat