Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään”

Vanhat virheet toistuvat, jos nyt palataan lainapainotteiseen opintotukeen, sanoo Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Kotimaa
 
TEA KARVINEN
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan maaliskuussa 2004 Eduskuntatalon edessä.
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan maaliskuussa 2004 Eduskuntatalon edessä. Kuva: TEA KARVINEN
Fakta

Lainan osuus kasvaisi

 Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa sen mukaan, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan, eli se olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada enintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

”Historiasta ei siis opita mitään”, puuskahtaa pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Hän arvostelee esityksiä siirtymisestä – tai oikeastaan paluusta – opintolaina-aikaan korkeakouluopintojen tuessa.

Keskiviikkona opiskelijajärjestöt pitävät Helsingissä mielenosoituksen opintotukileikkauksia vastaan. Mielenosoittajat kokoontuvat Senaatintorille, josta marssitaan Kansalaistorille. HSTV lähettää opintotukimielenosoituksen suorana. Lähetys alkaa kello 12.45.

Selvitysmies, professori Roope Uusitalo jätti noin viikko sitten esityksensä. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen opintotukileikkaukset toteutettaisiin niin, että opintorahan taso ja kesto laskisi, kun taas opintolainan valtiontakaus nousisi.

Lahtinen muistuttaa velkaantumisen vaaroista, vaikka korot ovatkin nyt alhaalla.

Tuen rakenne säilyisi kuitenkin sellaisena, että vastakin olisi opintoraha, asumislisä ja laina. Tämä on Lahtisen mukaan hyvä asia.

Suomen opintotuen syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1969, jolloin valtio ryhtyi taloudellisen kasvun ja tasa-arvon nimissä järjestelmällisesti takaamaan opintolainoja. Opintoraha tuli vuonna 1972 ja asumislisä vuonna 1977.

Laina oli suosittu. Sitä nostivat nekin, jotka eivät olisi tarvinneet. Inflaatio pienensi lainan reaaliarvoa, ja useimmilla aloilla työllistyminen oli varmaa.

Lainapainotteinen opintotuki tuli tiensä päähän 1990-luvun alussa, kun pankit ilmoittivat, etteivät ne enää myönnä opintolainoja. Yleinen korkotaso lähenteli jo pariakymmentä prosenttia, mutta valtioneuvoston säätelemä opintolainojen korko oli enimmillään 11,55 prosenttia.

Artikkeliin liittyvät

”Siitä huolimatta viidesosa kaikista opintotukimenoista meni pankeille opintolainojen korkotukena”, Lahtinen muistelee.

Korkeakoulusta valmistuneista yli puolella oli opintolainaa vähintään 60 000 markkaa eli noin 14 500 euroa. Monilla oli vaikeuksia selvitä takaisinmaksusta.

Lahtinen kehuu vuolaasti pääministeri Esko Ahon (kesk) hallitusta, joka hänen mukaansa teki vaikeassa taloustilanteessa erittäin onnistuneita päätöksiä. Opintorahoja nostettiin 2,5-kertaisiksi. Opintolainat taas muutettiin markkinaehtoisiksi ja niistä otettiin pois kolmasosa vuonna 1992.

Uudistuksen jälkeen lainan nostoa alettiin välttää viimeiseen asti, vaikkei se ollut järkevää. Mieluummin mentiin töihin.

Viime vuosina lainan suosio on lainahyvityksen takia hieman kasvanut. Silti suurimmalla osalla korkeakoulututkinnon suorittaneista ei ole vieläkään yhtään opintolainaa tai sitä on vain kohtuullinen määrä. Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyypillinen laina oli 8 200 euroa.

Lahtisen mukaan Suomen liki 50-vuotias opintotuki on kaikkineen pitänyt pintansa, vaikka se onkin monien paikkailujen jäljiltä tilkkutäkkimäinen ja sekava. Järjestelmän suurin ongelma on hänen mielestään asumislisä.

”On vaikea ymmärtää, miksi opiskelijoiden asumista tuetaan vain opintotukikuukausilta. Asumislisän enimmäismäärää on viimeksi korotettu 11 vuotta sitten.”

Lahtinen siirtäisikin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, koska nyt opintoraha hupenee vuokranmaksuun. Asumislisä kattoi viime vuoden lopulla keskimäärin 60 prosenttia asumismenoista, kun vuonna 2005 osuus oli vielä 70 prosenttia.

Siirrosta hyötyisivät etenkin isoa vuokraa maksavat pienituloiset yksin asuvat opiskelijat, mutta pariskunnat häviäisivät.

Paljon riippuisi siitä, laskettaisiinko opintoraha asumistukituloksi. Yhteiskunnan menot kasvaisivat siirron seurauksena 20–50 miljoonaa euroa, mutta toisaalta säästettäisiin toimeentulotukimenoja.

Selvitysmies Uusitalo jätti opintotuen asumislisän korvaamisen yleisellä asumistuella ”myöhemmin erikseen harkittavaksi”.

”Siitä en oikein innostu, koska sitten opiskelijoiden tulisi hakea tukea kahdelta luukulta”, tuumii Suomen opintotuen isäksikin kutsuttu Eero Kurri opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin.

Kurri oli Valtion opintotukikeskuksen ensimmäinen johtaja ja toimi itsekin opintotuen selvitysmiehenä kahteen otteeseen: vuosina 1990 ja 2004. Uusitalon selvitys saa häneltä ymmärrystä.

”En näkisi tilannetta täysin synkkänä, jos se jää tähän eikä mennä pidemmälle”, Kurri tiivistää kommenttinsa.

”Jos kerran opintotuestakin on pakko säästää hallituksen päättämä määrä, näkisin, että Uusitalon malli on melko kohdallaan. Onhan tuo opintorahan leikkaus suuri. Nyt pitää katsoa kriittisellä silmällä, onko mietitty hartaasti vai vain päätetty kovalla tohinalla, että puuttuvat säästöt otetaan opintorahasta”, Kurri pohtii.

Hänkin näkee korkeakouluopinnot investointina, jota voi rahoittaa lainalla, mutta sitä pitää tukea yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi investointiavustuksella eli opintorahalla.

”Sehän on arvovalinta, miten niitä painotetaan.”

Kurri pitää pohjoismaista yhdistelmämallia hyvänä. Tosin Islannissa opintotuki on tyystin lainaa.

”Mikäli lainan osuutta lisätään äkkiä ja paljon, se vääjäämättä lisää työssäkäyntiä. Tällöin määräajassa valmistuminen voi vaikeutua. Kohtuullinen työssäkäynti ei näyttäisi kuitenkaan hidastavan opintoja, jos opiskelumotivaatio on kestävällä pohjalla. Opiskelun aikana hankittu työkokemus nopeuttaa työpaikan saantia opintojen jälkeen.”

Kurri ei usko, että lainapainotteisuus sinänsä loisi epätasa-arvoa ja estäisi köyhempien opintoja. ”Korkeakouluihin valikoitumisessa on taustalla paljon muita tekijöitä, kuten vanhempien koulutustaso.”

Opintojen tukeminen ja järjestelmän muuttaminen on Kurrin mukaan kaikkiaan ”hyvin monipiippuinen juttu”. Nytkin keskustelun ääripäissä vellovat perustulon ulottaminen myös opiskelijoille, opintolainan painotus ja jopa lukukausimaksut myös suomalaisille.

Anna Örtengren / Lehtikuva
Opiskelijoiden opintovelkaliike tempaisi huhtikuussa 1980 yöpymällä pahvikombinaatissa Helsingin yliopiston Porthanian edustalla.
Opiskelijoiden opintovelkaliike tempaisi huhtikuussa 1980 yöpymällä pahvikombinaatissa Helsingin yliopiston Porthanian edustalla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat