Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi ykköstilalle luku- ja kirjoitustaito­listauksessa – ”Viimeaikaisissa mittauksissa tekstitaidot ovat taantumaan päin”

Kotimaa
 
Kimmo Räisänen
Suomi on maailman ykkösmaa lukutaidossa, kertoo muun muassa kirjastojen käyttöä ja kouluvuosien määrää tarkastellut yhdysvaltalaistutkimus. Kuvassa Lukuinto-hankkeeseen osallistuneen Myllypuron ala-asteen Vuokko Yrjänä, Laura Simpanen, Cohg Uy Ngyeng ja Saana Fridberg vuonna 2013.
Suomi on maailman ykkösmaa lukutaidossa, kertoo muun muassa kirjastojen käyttöä ja kouluvuosien määrää tarkastellut yhdysvaltalaistutkimus. Kuvassa Lukuinto-hankkeeseen osallistuneen Myllypuron ala-asteen Vuokko Yrjänä, Laura Simpanen, Cohg Uy Ngyeng ja Saana Fridberg vuonna 2013. Kuva: Kimmo Räisänen

Pohjoismaissa on maailman parhaimmat tekstitaidot, ja ykköspaikalle yltää Suomi. Sen jälkeen tulevat Norja, Islanti, Tanska ja Ruotsi.

Tämä selviää yhdysvaltalaisen Central Connecticut State Universityn maailman tekstitaitoisimpia maita käsitelleestä tutkimuksesta. Tekstitaidoilla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset paitsi lukevat myös tulkitsevat ja toimivat tekstien kanssa.

Tutkimus käsitteli sitä, miten ihmiset toimivat tekstien kanssa ja miten yhteiskunta heidän lukemistaan tuki. Tarkasteluun sisältyi viiden eri osa-alueen vertailua.

Ensinnäkin sijoitukseen vaikutti se, miten paljon esimerkiksi sanomalehtiä ostetaan ja tilataan.

Toiseksi laskettiin erilaisten kirjastojen lainausmäärä ja julkisissa kirjastoissa olevien kirjojen määrä.

Kolmanneksi tutkimuksessa vertailtiin pakollisten lukuvuosien määrää ja koulutukseen käytettyjä julkisia varoja.

Neljänneksi katsottiin, kuinka valtiot ovat menestyneet Pisa- ja Pirls-vertailuissa.

Viidenneksi on tarkasteltu tietokoneiden määrää talouksissa.

Suomen menestys tutkimuksessa johtuu nimenomaan sen laaja-alaisuudesta, sanoo Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Hän suhtautuu Suomen menestykseen kuitenkin huolestuneesti.

”En lähtisi sokeana ylistämään tätä tulosta, koska tiedetään myös, että viimeaikaisissa mittauksissa tekstitaidot ovat taantumaan päin.”

Hyytiäisen mukaan tekstitaitojen osaaminen eriytyy koko ajan. Tytöt menestyvät keskimäärin paremmin kuin pojat, ja sosioekonomisesti varakkaammista taustoista tulevat pärjäävät paremmin kuin huono-osaisista oloista ponnistavat.

Käytännössä osalla oppilaista sanavarasto köyhtyy, koska luetaan yhä enemmän vain lyhyitä puhekielisiä verkkotekstejä ja vapaaehtoinen pitkien tekstien lukeminen vähenee. Tämä vaikuttaa väkisin myös taitoon arvioida lukemansa luotettavuutta, mikä on keskeinen osa tekstitaitoja.

”On onneksi vielä niitäkin, jotka harrastavat lukemista monipuolisesti ja joiden tekstitaidot ovat kunnossa, mutta huolestuttavan paljon on niitä, jotka lukevat ja kirjoittavat vapaa-ajalla vain lähinnä sosiaalisen median lyhyitä viestejä.”

Erojen kurominen vaatisi Hyytiäisen mukaan sekä asenneilmapiirin muutosta että koulutuksen määrärahojen lisäämistä.

”Pitäisi korostaa jo neuvola-ajoista lähtien, miten tärkeää on puhua, lukea ja keskustella lapsen kanssa. Sieltä se lähtee, pohja kaikelle. Ja onhan se arvovalinta, jos valtion tasolla koulutukseen satsataan tai jos säästetään kaikkialta ja vaaditaan samalla kovia tuloksia.”

Tekstitaitoja selvittäneet yhdysvaltalaistutkijat kuitenkin huomauttavat, että listaus ei ole kaiken kattava ja ettei se kuvaa tekstitaitoja tyhjentävästi.

He huomauttavat esimerkiksi, että jos olisi vertailtu vain Pisa- ja Pirls-tuloksia, Tyynenmeren valtiot olisivat miehittäneet kärkipaikat. Viiteen parhaimmin menestyvän maan listaan olisi yltänyt muualta vain Suomi.

Tutkimuksesta uutisoi muun muassa Washington Post.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat