Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Esitys reserviläisten pakkokertauksesta kerää kritiikkiä –”päätöstä ei voi jättää yksin Puolustusvoimille”

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö siirtäisivät päätöksen 25 000 reserviläisen pakkokertauksista sotilailta poliitikoille.

Kotimaa
 
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Reserviläisiä kertausharjoituksissa Puolustusvoimien Länsi 1 -harjoituksessa Laajasalossa Helsingissä torstaina.
Reserviläisiä kertausharjoituksissa Puolustusvoimien Länsi 1 -harjoituksessa Laajasalossa Helsingissä torstaina. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Luonnos hallituksen esityksestä asevelvollisuuslain muuttamiseksi keräsi lausuntokierroksella kritiikkiä muun muassa Puolustusvoimien komentajan päätösvallan lisäämisestä ja asevelvollisten perusoikeuksista.

Kritiikistä kirjoitti ensimmäisenä Keskisuomalainen. Kaikki lausunnot esitysluonnoksesta voit lukea Valtioneuvoston verkkosivuilta.

Hallitus aikoo muun muassa esittää, että Puolustusvoimain komentajalle tulisi oikeus määrätä välittömästi enintään 25 000 asevelvollista ”sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen”. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta helmikuussa.

Valtioneuvoston kanslian mukaan toimenpiteenä välitön kertauskutsu olisi sen verran merkittävä, että lopullinen päätös siitä pitäisi tehdä valtioneuvostossa.

”Puolustusvoimien komentajan päätös tulisi viipymättä saattaa puolustusministerin esittelystä valtioneuvoston ratkaistavaksi”, Valtioneuvoston kanslia lausuu.

Valtioneuvoston kanslia perustelee kantaansa perustuslakiin nojaten sillä, että poliittisella päätöksenteolla pitää olla keskeinen rooli yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Myös oikeusministeriön mukaan näin monia asevelvollisia koskevaa päätöstä ei voi jättää ”yksin Puolustusvoimille”.

Ministeriön käsityksen mukaan nyt ehdotettava sääntely olisi vaikutuksiltaan verrannollinen ylimääräistä palvelusta koskevaan sääntelyyn, josta päättää asevelvollisuuslain mukaan tasavallan presidentti.

Oikeusministeriön mukaan jatkovalmistelussa pitäisi vielä pohtia, voisiko esitysluonnoksen tavoitteet saavuttaa laissa jo olevaa ylimääräistä palvelusta koskevaa säännöstöä soveltamalla.

Valtiovarainministeriö puolestaan huomauttaa, ettei 25 000 asevelvollisen määrää perustella mitenkään. Ministeriö vaatiikin perustelujen ”laajentamista”.

Puolustusministeriöstä kerrottiin kuitenkin helmikuussa, ettei ministeriö paljasta, mistä 25 000 asevelvollisen raja tulee.

”Luku perustuu meidän salaisiin asiakirjoihin”, sanoi hallitussihteeri Juha Post puolustusministeriöstä HS:n haastattelussa.

Oikeusministeriön mukaan ongelmallisia piirteitä esitysluonnoksessa ovat myös, että kertausharjoitusten kestoa ei ole rajoitettu, kertaamaan pitäisi lähteä jopa välittömästi eikä siitä voisi kieltäytyä. Luonnos saattaisi myös kohtuuttomasti rajoittaa asevelvollisten perusoikeuksia.

Oikeusministeriön mukaan lakiehdotukseen pitäisi liittää maininta perustuslakivaliokunnan lausunnon tarpeellisuudesta.

Puolustusministeriö pyysi esitysluonnoksesta lausuntoa myös muiden muassa Elinkeinoelämän keskusliitolta. EK:n mukaan haitat työnantajille jäisivät vähäisiksi, koska kertausharjoitukset koskisivat pääasiassa 20–25-vuotiaita reserviläisiä.

Kritiikistä huolimatta luonnosta pidettiin lausuntokierroksella kuitenkin laajasti tarpeellisena. Esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian mukaan esitys sinällään vaikuttaa ”riittävältä ja toteuttamiskelpoiselta” muuttuneessa uhkakuvatilanteessa.

Lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntakäsittelyyn huhtikuussa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat