Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallitus takertui Suomen malliin – HS avaa hallitusjargonin keskeiset termit

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) uskoo, että osa vastahakoisista liitoista houkutellaan vielä mukaan yhteiskuntasopimukseen.

Kotimaa
 
Fakta

Mitä seuraavaksi?

 Palvelualojen ammattiliiton Pamin hallituksella on ensi viikon torstaina kokous. Puheenjohtaja Ann Selin saattaa tuolloin yrittää houkutella liittoaan sittenkin mukaan yhteiskuntasopimukseen.

 Jos yhteiskuntasopimuksen kattavuus riittää työmarkkinaosapuolille, ammattiliitot ja työnantajaliitot käyvät toukokuun loppuun mennessä alakohtaiset soveltamisneuvottelut siitä, miten sovitut muutokset viedään työehtosopimuksiin.

 Yhteiskuntasopimuksen lopullinen kattavuus selviää vasta kesäkuun alussa.

 Yksityiskohtaiset neuvottelut Suomen mallista alkavat ilmeisesti vasta kesällä.

 Suomen malli olisi käytössä ensimmäistä kertaa syksyn 2017 työehtosopimuskierroksella.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puskee sinnikkäästi yhteiskuntasopimusta eteenpäin. Sipilän mukaan Suomen mallin edistyminen voi saada myös vastahakoiset ammattiliitot mukaan.

”Minulla on vahva usko siihen, että yhteiskuntasopimuksen kattavuus paranee vielä”, Sipilä sanoi perjantaina.

Suomen malli ei kuulu yhteiskuntasopimukseen, mutta ilman sitä neuvottelut eivät etenisi.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sorvasivat tällä viikolla kuusirivisen esityksen Suomen mallista, jonka tarkoituksena on, että kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittävät palkankorotusten katon.

Suomen suurin ammattiliittojen keskusjärjestö SAK hyväksyi mallin suuntaviivat perjantaina ylimääräisessä hallituksen kokouksessaan.

Jos malli on Sipilän hallituksen mielestä riittävän kattava, hallitus toteuttaa noin miljardin euron veronkevennykset. Kevennykset saattavat taivuttaa vastahakoiset ammattiliitot, kuten palvelualojen Pamin, yhteiskuntasopimukseen mukaan.

SAK päätti alkuviikosta hyväksyä yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen, mutta jäsenistä 40 prosenttia jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. Elinkeinoelämän keskusliitto on kyseenalaistanut sopimuksen, jos kaikki ammattiliitot eivät ole siinä mukana.

Uusi palkkamalli asettaisi vientisektorin muita parempaan neuvotteluasemaan.

”Kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, työllisyys, tuottavuus ja julkisen talouden sopeuttaminen – nämä neljä tekijää määrittävät työehtosopimuksia vuodesta 2017 eteenpäin”, puheenjohtaja Lauri Lyly totesi kokouksen jälkeen.

Lyly varoi käyttämästä sanaa ”vienti” Suomen mallista puhuessaan. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä akavalainen Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat korostaneet, että palkankorotukset eivät saa olla vain vientisektorista kiinni.

Sipilän mielestä Suomen malli olisi historiallinen muutos Suomen työmarkkinoilla.

”Tämä olisi hyvin pitkälle samanlainen malli kuin Ruotsissa. Takana olisi löyhä sopimus siitä, että kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määräävät palkankorotusten tahdin. Se on iso rakenteellinen muutos.”

Vientialoilla on ollut suurin painoarvo työehtosopimusneuvotteluissa jo vuosikaudet. Yleensä tahtipuikkoa heiluttavat neuvottelukierroksen aloittavat metalli- ja teknologiateollisuus.

Poliitikkojen toiveena on, että Suomen mallilla vältettäisiin vuoden 2007 kaltaiset poikkeukselliset sudenkuopat. Tuolloin sairaanhoitajien työtaistelu ja eduskuntavaalien vuolaat vaalilupaukset johtivat anteliaisiin palkankorotuksiin, jotka levisivät lähes kaikille toimialoille.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb luottaa työmarkkinaratkaisun syntyyn.

”Olemme tyytyväisiä, että yhteiskuntasopimus on jälleen kerran notkahtanut yhden askeleen eteenpäin. Teemme kaikkemme sen eteen, että yhteiskuntasopimus syntyy, eikä leikkauksia tarvitse tehdä tai veroja korottaa, vaan voimme päin vastoin tehdä veronkevennyksiä.”

Hallituksen kolmas ässä, ulkoministeri Timo Soini (ps) oli niukkasanainen neuvotteluista.

”Suomen hallitus on nyt antanut kantansa ja SAK osaltaan hyväksynyt Suomen mallin. Se on hyvä vaihe tässä prosessissa.”

Työmarkkinakevään seuraava etappi on ensi torstaina, kun Palvelualojen ammattiliiton Pamin hallitus kokoontuu harkitsemaan uudestaan kantaansa yhteiskuntasopimukseen. Pam on SAK:n suurin liitto noin 230 000 jäsenellä.

Pam vaatii hallitukselta lupausta tuloveron kevennyksistä.

”Suomen malli antaa liikkumavaraa niin, että voimme puhua jopa veronkevennyksistä. Käymme nyt empivien liittojen kanssa mallin rauhassa läpi”, Sipilä toteaa.

Sipilä on valmis laittamaan koko arvovaltansa likoon.

”Olen valmis menemään vaikka Pamin hallituksen kokoukseen, jos vain saamme kalenterimme mätsäämään.”

Suomen malli syntyy juuri kun Ruotsin malli on murenemassa

”Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.” Näin kuuluu Suomen malli, suomalaisten työmarkkinoiden ohjenuora tuleville vuosille.

Linjaus ei kuulosta kovin dramaattiselta eikä täsmälliseltä. Mitä siitä pitäisi ajatella ja mitä se ylipäätään muuttaa?

Mikä muuttuu?

Tähän asti palkoista on sovittu Suomessa useimmiten työnantaja- ja työntekijäpuolen keskusjärjestöjen kesken. Silloin palkat ovat kaikilla aloilla nousseet suurin piirtein saman verran. Välillä palkoista on sovittu erikseen kunkin alan työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä.

Osapuolet ovat tähänkin asti perustelleet vaatimuksiaan laskelmilla tuottavuuden kehityksestä, kilpailukyvystä ja talouden näkymistä. Mihinkään ei ole kuitenkaan kirjattu, millä tavalla nämä asiat pitäisi ottaa neuvotteluissa huomioon.

Nyt järjestöt ovat ensimmäistä kertaa kirjanneet paperille periaatteen, että palkankorotusten johtotähtenä on vientialojen tilanne. Muiden alojen palkkakehityksen pitäisi noudattaa sitä.

Avoimia kysymyksiä on paljon: Neuvotellaanko vientialojen korotuslinja keskusjärjestöjen pöydissä? Vai neuvottelevatko vientialojen liitot keskenään ja muille liitoille jää vain soveltaminen? Sovitaanko neuvotteluissa palkankorotusprosentista vai työvoimakustannusten kokonaisnoususta?

Miksi Suomen malli tarvitaan?

Työnantajat ovat vaatineet jo pitkään Suomen mallin sisältämien periaatteiden kirjaamista paperille. Varoittavana esimerkkinä kerrotaan vuoden 2007 liittokierroksesta ja ”Sari Sairaanhoitajasta”.

Kokoomus oli vaalikampanjassaan luvannut sairaanhoitajien palkkoihin reippaan tasokorotuksen. Tästä korotuksesta muodostui neuvottelukierroksen normi, jota teollisuudessakin seurattiin. Kahdelle seuraavalle vuodelle sovittiin enimmillään jopa viiden prosentin vuotuisia palkankorotuksia.

Syksyllä 2008 finanssikriisi romautti Suomen talouden, mutta palkat jatkoivat vanhojen sopimusten takia nopeata nousuaan. Samaan aikaan Nokian alamäki romahdutti tuottavuuskehityksen ja viennin. Suomen kustannuskilpailukyky mureni käsiin.

Suomen ja maailman talous oli vuonna 2007 tosin muutenkin ylikuumentunut. Teollisuuden tilauskirjat pullistelivat, Nokia teki ennätystulosta ja inflaatio laukkasi. Palkankorotukset olisivat olleet suuria, vaikka ne olisi tehty vientialojen johdolla.

Vuoden 2007 virheiden toistuminen halutaan joka tapauksessa voimallisesti estää.

Mitä tekemistä tällä on Ruotsin kanssa?

Suomen mallin esikuva on Ruotsissa. Siellä vientiteollisuuden liitot sopivat työvoimakustannusten kasvulle prosenttimääräisen katon, jota muut alat noudattavat. Itse palkankorotuksista ja muiden työehtojen muutoksista päätetään eri alojen kesken tai yrityksissä paikallisesti.

Jos palkankorotukset esimerkiksi halutaan toteuttaa euromääräisinä prosenttikorotusten sijaan, kustannusvaikutus pitää tavalla tai toisella palauttaa vientialojen sopimaan raamiin. Tämän periaatteen soveltamisesta on tosin esitetty erilaisia tulkintoja.

Prosenttikorotuksia suurempia euromääräisiä korotuksia on Suomessa käytetty tasaamaan pienipalkkaisten tai naisvaltaisten alojen palkkakehitystä suhteessa muihin aloihin.

Suomessa työnantajat toivoisivat Ruotsin mallin toteutuvan mieluiten sellaisenaan. Prosenttikorotuksia suuremmat matalapalkka- ja tasa-arvoerät ovat EK:lle kauhistus.

Tosin juuri nyt Ruotsin malli ei toimi Ruotsissakaan. Talouden jonkinasteinen ylikuumeneminen on johtanut siihen, että palkankorotusvaatimukset ovat karanneet kauas vientialojen viitoittamasta linjasta.

Hallitusjargonin muistilaput

Mitä Suomen malli ja pakkolait tarkoittivatkaan? Entä mitä eroa on yhteiskuntasopimuksella ja kilpailukykysopimuksella?

Suomen malli

Palkanmuodostustapa, jolla suomalaisten palkat on tarkoitus sopia vuodesta 2018 eteenpäin. Idea on, että palkanmaksuvara määritellään sen mukaan, miten hyvin tai huonosti vientiyrityksillä menee: minkä kokoisiin palkankorotuksiin niillä on varaa. Muut alat sekä valtio ja kunnat sopivat sitten omat palkankorotuksensa vientialojen korotusten mukaan.

Yhteiskuntasopimus

Työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus, jolla on tarkoitus parantaa yritysten kilpailukykyä. Käytännössä se tarkoittaa, että yritysten kustannuksia alennetaan, ja toisaalta palkansaajien ehtoja heikennetään. Juha Sipilä otti sopimuksen vaaliteemakseen vuosi sitten keväällä ja on pääministerinä halunnut sopimusta koko kesän, syksyn ja talven. Kutsutaan myös lyhenteellä YKS.

Kilpailukykysopimus

Sama asia kuin yhteiskuntasopimus, mutta eri nimellä. Pääministeri Sipilä on puhunut yhteiskuntasopimuksesta, mutta sopimuksen viralliseksi nimeksi tuli kilpailukykysopimus sen varsinaisen tavoitteen mukaisesti. Lempinimeltään ”Kiky”. Sopimuksella muun muassa pidennettäisiin suomalaisten työaikaa 24 tunnilla vuodessa ilman, että palkka nousee.

Pakkolait

Pakkolait oli useista toimista koostuva paketti, jonka hallitus rakensi viime syksynä, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut olivat kariutuneet. Mukana oli muun muassa lomarahojen leikkauksia, arkipyhien muuttamista työpäiviksi, sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi sekä ilta- ja pyhälisien leikkauksia. Hallitus pani pakkolait hyllylle edistääkseen neuvotteluita yhteiskuntasopimuksesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat