Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjä: Jättiruoppauksen vaikutukset paikallisia

Kotimaa
 
Juha Metso
Suomen havaintojen mukaan Bronkan sataman ruoppausten vaikutukset meriympäristöön eivät ole jääneet paikallisiksi.
Suomen havaintojen mukaan Bronkan sataman ruoppausten vaikutukset meriympäristöön eivät ole jääneet paikallisiksi. Kuva: Juha Metso
Fakta

Laaja samennus näkyi satelliitista

  HS kertoi Bronkan sataman jättiruoppauksista viime lokakuussa.

  Ruoppaukset olivat samentaneet Suomenlahtea laajalti. Satelliittikuvat osoittivat, että samentuminen oli levinnyt useita kymmeniä kilometrejä länteen.

  Hankkeesta ei ole tehty kansainvälistä ympäristövaikutusten arviota.

  Suomi ja Viro pyysivät Venäjältä selvitystä ruoppausten ja läjitysten vaikutuksista.

  Venäjä kiisti kansainväliset vaikutukset jo syksyllä. Nyt Helcomille annettu selvitys on samansisältöinen.

Suomenlahden pohjukkaan Pietarin lähelle rakennettavan Bronkan sataman jättiruoppaukset eivät Venäjän mukaan ole aiheuttaneet laajoja ympäristövaikutuksia Itämerellä.

Venäjän selvitystä ruoppausten ja vedenalaisten läjitysten vaikutuksista käsiteltiin Itämeren suojelukomissio Helcomin vuosikokouksessa perjantaina.

Selvitystä olivat pyytäneet Suomi ja Viro, jotka ovat olleet huolissaan satama- ja väylätöiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista.

Paikallista veden samentumista on selvityksen mukaan havaittu, mutta se ei ole ollut merkittävää. Ympäristövaikutukset ovat venäläisarvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi lyhytaikaisia. Pintaveden haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole ylittäneet raja-arvoja, eikä pohjasedimentissä ole havaittu merkittävää saastumista.

Selvityksessä korostetaan, että ruoppauksia tehdään Venäjän merialueen sisällä, jonne massat myös läjitetään. Työt täyttävät lupaehdot, ja ympäristönormeja on noudatettu.

Ympäristövaikutukset on raportin mukaan minimoitu myös muissa sataman rakennustöissä ja esimerkiksi jätehuollossa.

Suomen havaintojen mukaan ruoppausten aiheuttama samentuminen ja vaikutukset meriympäristöön eivät ole jääneet paikallisiksi.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kaukokartoitusaineisto on osoittanut muun muassa, että ruoppaukset todennäköisesti aiheuttivat itäisellä Suomenlahdella viime kesänä havaitut runsaat sinileväkukinnot.

Suomen vesille ruoppausvedet eivät Syken selvityksen perusteella ole päätyneet. Sen sijaan samennus ja myös sinileväalue levisivät Viron suuntaan aina Seiskarin saaren kohdalle saakka.

Jättiruoppaukset nousivat keskusteluun viime syksynä HS:n uutisoitua niistä. Satelliittikuvat osoittivat, että samea vesi oli levinnyt Suomenlahdella useiden kymmenien kilometrien päähän länteen.

Merenpohjaa mylläävät ruoppaukset samentavat vettä ja voivat palauttaa kiertoon pohjaan varastoituneita ravinteita. Samalla leviävät pohjassa mahdollisesti olevat haitta-aineet.

Laivaliikenteen pakokaasuille määrättävien typpirajoitusten aikataulusta Helcom puolestaan pääsi sopuun torstaina, kun myös viime hetkeen kantaansa empinyt Suomi ilmoitti hyväksyvänsä laivojen typen oksidien päästöille asetettavat rajoitukset.

Rantavaltiot toimittavat kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle hakemuksen Itämerelle perustettavasta typpirajoitusalueesta eli NECA-alueesta niin, että se tulee voimaan 1.1.2021.

Tuolloin kaikilla Itämerellä seilaavilla uusilla aluksilla tulee olla joko katalysaattori tai niiden tulee käyttää nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä.

Nykyisiä aluksia rajoitukset eivät koske.

Tavoite on vähentää Itämeren rehevöitymistä ja parantaa satamakaupunkien ilmanlaatua.

Itämerelle perustettavasta tiukkojen typpirajoitusten NECA-alueesta on keskusteltu vuodesta 2008. Tuolloin IMO hyväksyi typenoksidipäästöjen rajoittamisen asteittain.

Asian eteneminen viivästyi ensin Venäjän vastustuksen ja viimeksi Suomen jarruttelun vuoksi. Taustalla on ollut hallitusohjelman kirjaus, että elinkeinoelämälle ei hyväksytä uusia velvoitteita.

Nyt hallitus on kirjannut, että säätelystä aiheutuvat kulut kompensoidaan teollisuudelle. Kulut arvioidaan vähäisiksi, koska rajoitukset koskevat vain 1.1.2012 rakennettavia aluksia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat