Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vastaanottokeskuksissa kytee naisten kapina – ”En aio kuunnella miestä. Sanon vain, että nyt ollaan Euroopassa”

Riuttarannan vastaanottokeskuksessa Vihdissä on meneillään pienimuotoinen naisten vapautusliike. Sen tulokset näkyvät puheissa ja pukeutumisessa.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
Jemeniläissisarukset Fatima (vas) ja Maryam haaveilevat työstä ja elämästä Suomessa.
Jemeniläissisarukset Fatima (vas) ja Maryam haaveilevat työstä ja elämästä Suomessa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Jemenistä Suomeen turvapaikanhakijana tullut Fatima tekee töitä nelihenkisen metsätyöporukan esimiehenä Vihdissä. Työt sujuvat hyvin, mutta miehet ovat valittaneet siitä, että joutuvat työskentelemään naisen alaisuudessa. Fatima epäilee, että hänen omalla miehelläänkin voisi olla huomauttamista metsätöistä, jos mies pääsee myöhemmin Suomeen.

”Hän varmaan kysyy, miksi teen ulkotöitä, kun voisin hyvin olla kotonakin. En aio kuunnella miestä. Sanon vain, että nyt ollaan Euroopassa”, Fatima sanoo.

”Työntekijöille sanoin, että Pekka on täällä isoin pomo. Hän katseli kaikkien työntekoa päivän ja valitsi sitten esimiehet. Ja hän valitsi minut.”

Riuttarannan vastaanottokeskuksessa Vihdissä on meneillään pienimuotoinen naisten vapautusliike. Sen tulokset näkyvät puheissa ja pukeutumisessa.

”Kun syyskuussa tulin Suomeen, käytin abayaa, pitkää mustaa kaapua, joka jättää näkyviin vain kasvot ja kädet. En käytä sitä enää. Se on niin epäkäytännöllinen. Eihän sen kanssa voi pelata sählyäkään. Käytän housuja ja tunikaa.”

Riuttarannan apulaisjohtaja Marikka Bergman kertoo, että vastaanottokeskuksessa keskustellaan naisten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta paljon.

”Täällä on käynnissä täysi emansipaatio. Monet naiset katsovat ihaillen meitä työntekijöitä, kun heille on selvinnyt, että osa meistä on eronnut. Sekin herättää ihastusta, että nainen voi asua yksin ja valita itse, kenen kanssa menee naimisiin. Osa ilmoittaa, että ei aio mennä naimisiin ikinä.”

Fatiman elämässä sukupuolten tasa-arvotilanne on muuttunut moneen kertaan. Jemenissä hän suoritti yliopistotutkinnon, työskenteli esimiehenä valtion virastossa ja tunsi olevansa suhteellisen vapaa. Kunnes al-Qaida tuli.

Terroristiverkosto al-Qaida on vahvistanut asemaansa Jemenissä vuoden 2011 arabikevään ja sitä seuranneen kansannousun jälkeen. Ensin al-Qaida kielsi naisilta työnteon, jos työpaikalla oli myös miehiä. Fatiman työpaikalla oli, ja Fatima oli heidän pomonsa.

”Olisin voinut milloin tahansa joutua syytetyksi siveettömyydestä tai jopa suhteesta työntekijään. Rangaistuksena olisi ollut raippoja tai teloitus”, Fatima kertoo.

Vähitellen säännöt tiukkenivat, ja naisia kiellettiin menemästä ulos ilman puolisoa tai sukulaismiestä.

”Kaikkia hulluuksia. Ne keksivät vaikka mitä sääntöjä, joilla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Ne pakottivat miehiä liittymään joukkoihinsa tappamisen uhalla. Naiset eivät voineet käydä edes kaupassa.”

Sitten alkoivat ilmaiskut. Jemeniläisiä uhkasivat sen jälkeen al-Qaida, shiialaiset huthikapinalliset sekä Saudi-Arabian johtaman ja Yhdysvaltain tukeman liittouman ilmaiskut. Fatima päätti lähteä etsimään turvaa kolmen nuorimman lapsensa kanssa.

”Mies pelkäsi, että en selviäisi matkasta lasten kanssa. Minä sanoin, että kyllä selviän, olen vahva nainen.”

Ylikonstaapeli Nina Pelkonen on kiertänyt puhumassa Suomen lainsäädännöstä ja naisten asemasta kaikissa Uudenmaan vastaanottokeskuksissa.

Monessa paikassa kuuntelemaan tulivat ensin pelkät miehet. Pelkonen kieltäytyi aloittamasta puhettaan ennen kuin naisetkin olivat paikalla.

”Puhun paljon naisten asemasta ja oikeuksista. Naisten ilmeistä näkee heti, että kyllä kiinnostaa.”

Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura kertoo, että naiset innostuivat oikeuksistaan alussa vähän liikaakin.

”Pidin alussa kovaa jöötä siitä, että Suomessa asetetaan naiset ja lapset edelle. Jotkut naiset näkivät tilaisuutensa tulleen ja alkoivat läksyttää miehiään oikein kunnolla. Sitten piti alkaa antaa avioliittoneuvontaa arabiaksi ja korjata vähän omia puheitaan.”

”Sanoin, että kyllä molempien on kunnioitettava toista. Nyt sujuu aika hyvin”, Peura sanoo.

Fatima matkusti Suomeen kiikkerällä kumiveneellä, bussilla ja kävellen; Turkin, Kreikan ja Makedonian kautta. Mukana oli yksi kassillinen vaatteita ja ruokaa. Se oli jätettävä tien varteen Unkarissa, kun kolmivuotiaalta kuopukselta loppuivat voimat eikä hän jaksanut enää kävellä.

”Jätin kassin, että pystyin kantamaan lasta. En olisi selvinnyt molemmista.”

Kolmen tunnin kävelyn jälkeen hän huomasi, että kassiin jäi myös kännykkä. Loppumatkan aikana Fatimalla ei enää ollut keinoa pitää yhteyttä muuhun perheeseen.

Fatima selvisi lapsineen Suomeen, ja muutama viikko myöhemmin Vihdin Riuttarantaan saapui myös sisko yhdessä Fatiman vanhimman tyttären kanssa.

Mieskin lähti matkaan, mutta rekisteröityi Tanskassa ja odottaa nyt turvapaikkahakemuksensa käsittelyä siellä.

”En tiedä, koska saamme perheen yhteen taas. Suurin toiveeni on saada jäädä perheen kanssa Suomeen. Sen jälkeen en toivo muuta kuin työtä ja tavallista suomalaista elämää. Turvaa ja vapautta.”

Fatima esiintyy jutussa etunimellään turvallisuussyistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat