Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakastettu munasarjakudos auttoi saamaan vauvan Suomessa –”Syövän jälkeen lapsi tuntui palkinnolta”

Suomen ensimmäinen vauva, joka sai alkunsa munasarjakudoksen pakastuksen jälkeen, syntyi helmikuussa.

Kotimaa
 
Kimmo Penttinen
Sanna Lähdekorven helmikuussa syntynyt tyttö on Suomen ensimmäinen vauva, joka syntyi syöpähoitoja ennen talteen otetusta munasarjakudoksesta.
Sanna Lähdekorven helmikuussa syntynyt tyttö on Suomen ensimmäinen vauva, joka syntyi syöpähoitoja ennen talteen otetusta munasarjakudoksesta. Kuva: Kimmo Penttinen

Karvia

Muutaman viikon ikäinen vauva nukkuu äitinsä sylissä. Hän on lähes ihmelapsi, sillä hän syntyi vuosia sen jälkeen, kun rankat syöpähoidot olivat vieneet hänen äidiltään mahdollisuuden saada lapsia.

Raskaus onnistui irrotetun, pakastetun ja takaisin siirretyn munasarjakudoksen ansiosta. Kymmenet vauvat maailmalla ovat saaneet alkunsa näin, mutta vielä nimetön tyttö vaaleanpunaisessa myssyssään on ensimmäinen Suomessa.

Kaikki alkoi seitsemän vuotta sitten, kun juuri 30 vuotta täyttänyt Sanna Lähdekorpi oli äitiyslomalla puolivuotiaan Jasperin kanssa.

”Kova yskä, iho kutisi”, hän kertaa oireita.

”Ruokahalu meni niin, että laihduin 10 kiloa. Sitten löysin solisluun kuopasta patin, joka tuntui kasvavan.”

Kevät vaihtui kesäksi, mutta yskä jatkui. Patista otettu koepala ja keuhkokuvat kertoivat, että kyseessä oli Hodgkinin lymfooma, imusolmukesyöpä.

Nuorten sairastuneiden ennuste on hyvä. Ensimmäinen sytostaattihoito näyttikin onnistuvan, sillä patti pieneni puoleen, mutta sitten tauti aktivoitui uudelleen.

”Minua varoitettiin, että syksystä voi tulla rankka”, Lähdekorpi kertoo.

”Olin ajatellut palata työelämään alkuvuonna, mutta tulikin lisää hoitoja. En tajunnut, kuinka iso ja pitkä prosessi oli edessä.”

Kimmo Penttinen
Jasper Lähdekorvelle tuli kauan toivottu sisarus, kun Sanna ja Marko Lähdekorpi saivat Suomen ensimmäisen vauvan, joka syntyi syöpähoitoja ennen pakastetun munasarjakudoksen takaisin siirron jälkeen.
Jasper Lähdekorvelle tuli kauan toivottu sisarus, kun Sanna ja Marko Lähdekorpi saivat Suomen ensimmäisen vauvan, joka syntyi syöpähoitoja ennen pakastetun munasarjakudoksen takaisin siirron jälkeen.

Ennen seuraavia hoitoja häneltä kysyttiin, haluaisiko hän vielä lapsia. Kysymys oli järkytys:

”Kotona oli pieni lapsi, enkä ollut ajatellut lasten hankkimista. Sanoin kuitenkin haluavani, jos se on mahdollista.”

Munasarjakudosta otettiin talteen ja pakastettiin. Hoidot alkoivat, aluksi kolmen päivän jaksoissa, sitten viikko hoidossa, viikko kotona.

Kotiviikollakin tuli välillä lähtö sairaalaan kuumeen tai tulehduksen takia. Niin kävi muun muassa Jasperin yksivuotissyntymäpäivien jälkeisenä yönä.

Jasperin toisestakin syntymäpäivästä on sairauteen liittyvä muisto, kortisonilääkityksen turvottamat kasvot. ”Olin kuin pullataikinaa.”

Ensimmäinen syntymäpäivä oli myös viimeisiä aikoja, jolloin Lähdekorvella oli hiukset. Kaikki karvoitus silmäripsiä myöten katosi ja piti siirtyä peruukkiin.

”Suihkussa kävi nopeasti”, Lähdekorpi naurahtaa.

Uusi kuuri alkoi, kun oli toipunut edellisestä. Puoliso Marko Lähdekorpi muistaa, että Jasper kutsui takseja sairaala-autoiksi, koska ne tulivat hakemaan äitiä sairaalaan.

Nyrkin kokoinen kasvain haittasi hengitystä. Väsytti:

”Kun Marko oli töissä, vaihdoin vaipan ja huilasin. Laitoin aamupalan ja huilasin. Yritin siivota – imuroin huoneen ja huilasin. Vastuu arjen pyörittämisestä jäi Markolle.”

Lähdekorpi yritti viettää mahdollisimman paljon aikaa Jasperin kanssa. ”Ajattelin, että oli hyvä, että meillä oli lapsi. Oli pakko nousta aamulla ja tehdä ruokaa.”

Lapsi myös vei ajatukset pois sairaudesta. ”Jasper on iloinen ja energinen, hän antaa positiivisia ajatuksia”, äiti kiittää.

Kasvain hävisi, mutta arpikudosta jäi. Hoitoa täydennettiin kantasolusiirrolla.

Sanna Lähdekorven verenkierrosta kerättiin kantasoluja ennen sytostaattihoitoa, joka tuhosi sairaita soluja kehosta. Sitten omat solut siirrettiin takaisin.

Kuuri oli kova: ”En toivo tätä kenellekään”, Lähdekorpi sanoo.

”Hoito veti huonoon kuntoon. Makasin sängyssä ja yritin syödä.”

Hoito kuitenkin tehosi. ”Viimeisellä viikolla aloin kävellä.”

Vielä sädehoito, ja Sanna Lähdekorpi todettiin terveeksi. Hän palasi töihin myymäläpäälliköksi ja perhe alkoi etsiä tonttia.

”Mietin jo sairaalassa, että aletaan rakentaa taloa”, hän sanoo.

Tontti löytyi, ja talo valmistui kolme vuotta sitten. Elämä näytti vakiintuneelta, mutta sitten sairaalasta tuli kirje. Säilytetäänkö munasarjakudosta vielä?

Kyllä, Sanna Lähdekorpi vastasi. Hän oli jo hoitojen aikana kysellyt lääkäreiltä, olisiko raskaus vielä mahdollinen. Ei estettä, oli vastaus.

Ajatus alkoi elää, ja kaksi vuotta sitten Lähdekorpi allekirjoitti suostumuksen kudoksen sulattamisesta. Lopputulos oli epävarma, mutta toimenpide onnistui ja kuukautiset palasivat.

Sairaalakäynnit jatkuivat, mutta nyt hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla. Munarakkuloita kasvatettiin hormonihoidoilla ja kerättyjä munasoluja hedelmöitettiin koeputkessa.

Viidestä alkiosta kaksi vietiin kohtuun. Raskaus ei alkanut, ja noin vuosi sitten toimenpide uusittiin.

”Tein juhannuksena raskaustestin, ja se oli positiivinen”, Sanna Lähdekorpi hymyilee.

”Kysyin Markolta, voisinko olla raskaana. Hän sanoi, että ei kannata vielä tuulettaa. Mennään päivä kerrallaan, ja jos Luoja suo, tulee lapsi.”

Sikiö näkyi jo ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa. Olo pysyi silti epätodellisena.

”Hyvä vaihe alkoi, kun potkut alkoivat tuntua loppuvuodesta.”

Vauva syntyi helmikuussa. ”Hieno tunne, kun sai imettää synnytyssalissa ja lapsi alkoi syödä.”

Äiti ja vauva kotiutuivat nopeasti. Jasper osoittautui hyväksi avuksi: hän piti vauvaa sylissä, että äiti pääsi suihkuun.

Vanhemmat kertovat, että Jasper toivoi pitkään sisaruksia, mutta luopui toivosta. ”Tuntuu kivalta, kun sai siskon”, hän sanoo iloisesti.

Matka olohuoneen sohvalle, nukkuva vauva sylissä oli mutkikas, mutta sille kannatti lähteä, Sanna Lähdekorpi sanoo.

”Toivon, että muutkin uskaltautuisivat tähän hoitoon, vaikka sen tulos on epävarma”, hän kannustaa.

”Syövän jälkeen lapsi tuntui palkinnolta.”

 

Munasoluja, alkioita ja munasarjakudosta pakastukseen

Sairaalat voivat pakastaa munasoluja, alkioita ja munasarjakudosta ennen syöpähoitoja, jos arvioidaan, että hoito on merkittävä uhka munasarjojen toiminnalle.

Menetelmä valitaan sen mukaan, kuinka pitkä aika on syöpähoitoihin. Munasoluja ja alkioita voidaan pakastaa, jos hoitojen aloittamiseen on kaksi viikkoa.

Munasarjakudoksen pakastaminen voidaan tehdä, jos hoitojen aloitus ei voi odottaa.

Munasarjan kudoksesta otetaan tähystyksessä vatsaontelon kautta muutaman neliösentin paloja, jotka pakastetaan. Ne palautetaan takaisin munasarjaan muutaman sentin mittaisen viillon kautta:

Munasarja halkaistaan, sulatetut palaset viedään sen sisälle ja munasarja ommellaan kiinni. Munasarjat alkavat toimia noin neljän kuukauden kuluttua, mutta toiminta jatkuu vain rajallisen ajan.

Kudoksia otetaan talteen yliopistosairaaloissa. Takaisin niitä on siirretty vasta Tampereen yliopistosairaalassa (Tays).

”Olemme tehneet takaisinsiirron kolmelle naiselle. Se onnistui kaikilla”, kertoo Taysin osastonylilääkäri Helena Tinkanen.

Kaikilta kolmelta on saatu alkioita koeputkihedelmöityshoidolla, mutta toistaiseksi on alkanut vasta yksi raskaus.

”Pakastimessa on noin 50 potilaan kudosta. Osa potilaista on menehtynyt ja osa ei ole halunnut jatkaa kudosten säilytystä.”

Sairaala on pakastanut munasarjakudosta vuodesta 2000. Säilytys on maksutonta kuusi vuotta. Sitten peritään pieni säilytysmaksu.

Munasarjakudoksia on pakastettu myös Helsingin yliopistollisessa keskussairaassa (Hyks). Toimintaa on laajennettu tämän vuoden alusta.

”Pakastukset on tehty lapsipotilaille. Palauttamiseen menee vielä aikaa”, kertoo Hyksin apulaisylilääkäri Varpu Ranta.

Kimmo Penttinen
Sanna Lähdekorven helmikuussa syntynyt tyttö on Suomen ensimmäinen vauva, joka syntyi syöpähoitoja ennen talteen otetusta munasarjakudoksesta.
Sanna Lähdekorven helmikuussa syntynyt tyttö on Suomen ensimmäinen vauva, joka syntyi syöpähoitoja ennen talteen otetusta munasarjakudoksesta.
Kimmo Penttinen
Jasper, Marko ja Sanna Lähdekorpi vauva sylissään keittelevät kahvia.
Jasper, Marko ja Sanna Lähdekorpi vauva sylissään keittelevät kahvia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat