Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomenlahden pohjassa makaava hylky paljastui fregatiksi – karttalöytö johdatti jäljille ”kuin Aku Ankassa”

Huis te Warmelo -fregatti upposi Helsingin edustalle myrskyssä vuonna 1715. Hollantilaista sota-alusta ei ole aiemmin löydetty Itämerestä.

Kotimaa
 
Sotalaiva makaa 64 metrin syvyydessä
Sotalaiva makaa 64 metrin syvyydessä
Satoja vuosia vanha fregatti löytyi Suomenlahden pohjasta. Sukellusyrityksen kuvaamalta videolta näkyy, miten vuodet ovat kohdelleet vuonna 1715 uponnutta Huis te Warmeloa. Kuvaus: Kari Hyttinen / SubZone.

Huis te Warmelo

Fakta

 Kolmimastoinen fregatti.

 Pituus on noin 35 metriä. Laivalla on 40–44 tykkiä kahdella kannella.

 Laiva rakennettiin vuonna 1708 Medemblikissä, kaupungissa, joka sijaitsee Amsterdamin eteläpuolella.

 Laivan rakensi todennäköisesti Blaauwevlag-niminen laivanrakentaja.

 Alus kuului Länsi-Friisian Admiraliteetille.

 Miehistöön kuului noin 200 miehistön jäsentä.

 Upposi myrskyssä 25. elokuuta 1715. 70 miehistön jäsentä pelastui.

Tarina on kuin seikkailuelokuvasta: hollantilaistutkija löytää arkistosta 300 vuotta vanhan kartan, johon on merkitty tuntemattoman sotalaivan uppoamispaikka. Samoihin aikoihin suomalaissukeltaja yrittää tunnistaa merenpohjassa makaavaa hylkyä ottamalla yhteyttä Itämeren eri maihin.

”Kun Museovirastoon otettiin yhteyttä hylyn takia, ja kun vielä kuulin kartasta, ajattelin ensin, että tämähän on kuin jostain Aku Ankan tarinasta. Jos yhteydenottaja ei olisi ollut kollega, en olisi varmaan ottanut asiaa todesta”, Museoviraston intendentti Riikka Alvik nauraa.

Merenkulkulaitos havaitsi hylyn 2000-luvun alussa Porvoon edustalla merenpohjakartoituksen yhteydessä. Kalbådagrundin majakan ympärillä on useita hylkyjä vanhan kauppareitin varrella. Kyseinen hylky on 64 metrin syvyydessä, joten sen tunnistaminen ei käynyt kädenkäänteensä.

Helsinkiläinen Immi Wallin sukelsi hylylle 2014. Hänen yrityksensä Subzone on erikoistunut muun muassa hylkytunnistamiseen. Wallin löysi ja tunnisti Viron rannikolle uponneen U-679 saksalaissukellusveneen viime vuonna.

Rotterdamin Merimuseo
Aluksen uppoamispaikka oli merkitty vanhaan merikarttaan.
Aluksen uppoamispaikka oli merkitty vanhaan merikarttaan.

Yli 60 metrin syvyydessä makaava tunnistamaton hylky herätti Wallinin mielenkiinnon. Hylky oli poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, ja siinä oli tykkejä kahdessa tasossa. Kannella näkyi useita tykkejä.

”Mietin, että miten tällainen sota-alus on jäänyt tunnistamatta. Alus oli taatusti jonkin valtion omistama, joten kirjanpito oli ollut tarkkaa, ja laivasta oli taatusti jäljellä arkistomerkintöjä.”

Wallinin yritys dokumentoi hylkyä mahdollisimman paljon kahden sukelluskerran aikana. Hylkyä tutkittiin ei-kajoavin menetelmin, eli sukeltajat kuvasivat sitä. Sen jälkeen Wallin lähti metsästämään tietoa, ensin venäläisasiantuntijoilta.

Artikkeliin liittyvät

”Tunnistin laivan rakenteesta, että se oli todennäköisesti 1700-luvun alkupuolelta. Muuta siitä ei voinut tunnistaa, sillä useilla mailla oli samantyyppisiä sota-aluksia.”

Venäläiset kertoivat, ettei heidän arkistoissaan ollut sopivaa sotalaivaa, joka olisi uponnut hylyn kohdalle. Lähistöllä oli yhden venäläisen samankokoisen linja-aluksen hylky, joka ajoi karille jahdatessaan ruotsalaisaluksia Pohjan sodan aikana.

”Karille ajanut alus kuitenkin poltettiin, ja meidän hylyssä ei ole merkkejä palosta.” Wallin sanoo.

Tunnistusapua ei löytynyt myöskään Ruotsista, jonka sota-aluksia makaa Itämeren pohjassa jopa kymmeniä. Sen jälkeen Wallin oli yhteydessä Viron Muinaismuistovirastoon, mutta sielläkään ei ollut tietoja uponneesta sota-aluksesta.

Viime vuoden lopulla historioitsija Peter Swart löysi Hollannissa arkistosta vanhan hollantilaisen merikartan, johon oli merkitty nimettömän sotalaivan uppoamispaikka. Kartta oli merkittävä löytö, sillä se osoitti ainoan Itämerelle kadonneen hollantilaisen sotalaivan sijainnin.

Meriarkeologi Michiel Bartels otti yhteyttä Viron Muinaismuistovirastoon, jossa muistettiin Wallinin tiedustelut.

Mikä sotalaiva siis makaa merenpohjassa ja miten se joutui sinne? Se on fregatti nimentään Huis te Warmelo.

Alus oli Itämerellä suojaamassa kauppalaivoja, jotka kävivät ensin Revalissa (nykyisessä Tallinnassa) ja sitten Pietarissa. Kauppalaivoja piti turvata käynnissä olevan Pohjan sodan takia.

Paluumatkalla laiva upposi myrskyssä elokuussa 1715.

”Oletettavasti laiva osui matalikolle ja upposi suoraan pystyasennossa. Tämä selittää sen, miksi ylemmän tykkikannen 17 tykkiä ovat yhä alkuperäisellä paikallaan”, Wallin sanoo.

SubZone
Taiteilijan näkemys merenpohjassa makaavasta fregatista ja sen ylemmästä tykkikannesta. Kuvassa näkyvät kannen tykit ja mastot, muttei romahtanut peräosa.
Taiteilijan näkemys merenpohjassa makaavasta fregatista ja sen ylemmästä tykkikannesta. Kuvassa näkyvät kannen tykit ja mastot, muttei romahtanut peräosa.

Nyt hylyn tiimoilta ollaan käynnistämässä tutkimushanketta, ja hollantilaistutkijat tulevat keskustelemaan hankkeesta Suomeen pääsiäisen tienoilla. Hylyn löytyminen on hollantilaisille merkittävä, sillä Hollannin rannikolle uponneet alukset eivät selviä hyväkuntoisina hylkyjä tuhoavan laivamadon (teredo navalis) takia.

”Laivamato syö hylyt, ja jäljelle jää vain metallirakenteita ja ehkä lastia”, Riikka Alvik kertoo.

Itämeressä taas hylyt säilyvät vähäsuolaisessa vedessä ja hapettomissa syvänteissä, eikä Itämeressä ole laivamatoa kuin aivan sen eteläisimmissä osissa.

Wallinin yritys jatkaa hylyn tutkimuksia yhdessä hollantilaisten kanssa ensi kesänä. Alue pitää viistokaikuluodata ja laivasta pitää tehdä 3d-malli. Tutkimuksen jatko riippuu rahoituksesta.

”Tietysti toivomme, että hanke saisi rahoitusta Hollannista ja kansainvälisiltä tahoilta”, Alvik sanoo.

Subzone
Immi Wallin sukelsi hylylle toissa vuonna. Ensi kesänä hän aikoo jatkaa hylyn dokumentointia.
Immi Wallin sukelsi hylylle toissa vuonna. Ensi kesänä hän aikoo jatkaa hylyn dokumentointia.

Hollantilaisen sota-aluksen hylyllä, kuten monella mullakin Suomenlahdelle uponneella hylyllä, on käynyt varkaita. Hylynryöstäjät kävivät hylyllä todennäköisesti vuonna 2011, ja he varastivat hylyltä astioita ja muuta arvokasta.

”Tämän kaltaisella linja-aluksella oli upseereita, joilla oli astiastot mukanaan. Kun korkeampi peräosa sortui merenpohjassa, arvoesineet paljastuivat”, Alvik kertoo.

Museovirasto teki asiasta tutkintapyynnön, mutta rikos oli vanhentunut. Rikoslakiin kirjatun muinaismuistorikkomuksen vanhenemisaika on kaksi vuotta. Museovirasto on tehnyt useita tutkintapyyntöjä hylkyrosvouksesta. Yksi tapaus päätyi viime vuonna käräjäoikeuteen, mutta oikeus katsoi rikoksen vanhentuneen. Asiaa käsitellään Helsingin hovioikeudessa.

”Nämä tapaukset ovat todella harmillisia, sillä varastetut irtaimistot täydentäisivät alusten tarinoita”, Alvik sanoo.

Muinaismuistolain mukaan kaikki vähintään sata vuotta vanhat hylyt kuuluvat valtiolle. Neljää arvohylkyä lukuun ottamatta hylyille saa sukeltaa, ja niitä saa kuvata. Niihin ei saa kuitenkaan kajota.

Westfries Museum
Suomenlahteen uponneen hollantilaislaivan sisaralus Huis te Neck. Laivaa esittävä maalaus varastettiin vuonna 2005 hollantilaismuseosta.
Suomenlahteen uponneen hollantilaislaivan sisaralus Huis te Neck. Laivaa esittävä maalaus varastettiin vuonna 2005 hollantilaismuseosta.

Hollantilaiseen Huis te Warmelo -fregattiin liittyy myös mielenkiintoinen sivujuonne. Sen sisaralus Huis te Neck oli kuvattuna maalauksessa, joka varastettiin hollantilaismuseosta vuonna 2005. Varkaat vievät museosta 24 maalausta ja kymmeniä muita arvoesineitä.

Maalaukset ilmestyivät ihmisten ilmoille viime vuonna Ukrainassa, jossa kaksi miestä vaati niistä 50 miljoonan euron lunnaita. Guardian-lehden mukaan hollantilaiset ovat tarjoutuneet maksamaan miehille, joilla on mahdollisesti yhteyksiä kansallismielisiin ääriaineksiin, pienen korvauksen maalausten toimittamisesta takaisin Hollantiin. Nykykuntoisina taideteoksien arvo on noin puoli miljoonaa euroa.

Oikaisu 14.3. kello 17.50: Hylyn havaitsi Merenkulkulaitos, ei Merentutkimuslaitos.

Kari Hyttinen SubZone
Fregatin yläkannella on 17 tykkiä alkuperäisillä paikoillaan. Yksi kolmesta mastosta on pystyssä. Ruutukaappaus sukellusyrityksen videosta.
Fregatin yläkannella on 17 tykkiä alkuperäisillä paikoillaan. Yksi kolmesta mastosta on pystyssä. Ruutukaappaus sukellusyrityksen videosta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat