Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

OAJ: Sijainen joutuu usein koville luokassa – ”siinä haetaan rajoja ja testataan opettajaa”

OAJ:n mukaan opettajien sijaisten taso on kirjava. Etenkin lyhyisiin sijaisuuksiin on hankala saada kelpoisia opettajia, sanovat luottamusmiehet.

Kotimaa
 
Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Nimimerkki ”Sijaisope” kirjoitti tiistaina HS:n mielipiteessä, että oppilaat kieltäytyvät tekemästä heille annettuja tehtäviä.
Nimimerkki ”Sijaisope” kirjoitti tiistaina HS:n mielipiteessä, että oppilaat kieltäytyvät tekemästä heille annettuja tehtäviä. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Fakta

Tavaratkin voi tarkastaa

  Vuonna 2014 tulivat voimaan täsmennykset koulun työrauhasta ja kurinpidosta.

 Uusi toimenpide on kasvatuskeskustelu. Jälki-istunnossa voidaan teettää nyt myös tehtäviä.

 Häiritsevä ja turvallisuutta vaarantava oppilas voidaan poistaa luokasta vaikka voimakeinoin.

 Oppilaalta voidaan ottaa pois häiritsevä tai kielletty esine.

 Myös oppilaan tavarat ja päällisin puolin vaatteet saa tarkastaa.

Opettajien sijaisten taso on kirjava, eikä heidän pedagogisesta kelpoisuudestaan ole aina tietoa”, sanoo Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen. Lahtisen mukaan sijaisen pedagogiset taidot ja kokemus vaikuttavat tuntuvasti siihen, miten hän pärjää luokassa.

Nimimerkki ”Sijaisope” kirjoitti HS:n mielipidesivulla tiistaina, kuinka hän on uupunut sijaistettuaan elokuusta 2015 lähtien Helsingin kouluissa. Hänen mukaansa ”yläkoululaisten sijaistaminen on usein kuin yrittäisi suitsia vauhkoontunutta sonnilaumaa”.

”Se, miten luokka käyttäytyy opettajaa kohtaan, on mielestäni pahinta mahdollista työpaikkakiusaamista”, Sijaisope kirjoitti.

”Aina pitäisi kertoa kokeneemmalle kollegalle ja vaatia työhön ohjausta, jos luokassa on vaikeuksia”, Lahtinen neuvoo. Myös häiritsevien oppilaitten vanhempiin tulisi Lahtisen mukaan ottaa yhteyttä.

Lahtisen mukaan on aika yleistä, että etenkin lyhytaikainen sijainen joutuu koville luokassa, jossa muutenkin on häiriökäyttäytymistä. ”Siinä haetaan rajoja ja testataan opettajaa. On vaikea sanoa, onko se lisääntynyt, koska ainahan sitä on ollut”, Lahtinen pohtii mutta toteaa toisaalta, että tilanne voi nyt olla pahempi, koska erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on integroitu entistä enemmän yleisryhmiin.

”Heterogeeniset eli kirjavat ryhmät vaativat enemmän opettajilta”, Lahtinen sanoo. Opetuksen eriyttäminen tason mukaan ja toisen opettajan tuki ovat Lahtisen mukaan tärkeitä oppilaitten rauhoittamisessa.

Lahtinen oli tiistaina puhumassa yli 40:lle Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen opetusalan luottamusmiehelle. Heistä valtaosa kertoi, että etenkin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikeaa saada kelpoisia sijaisia.

Sen sijaan vain muutama heistä allekirjoitti Sijaisopen kuvaaman tilanteen eli työrauhan tuntuvan huonontumisen.

Johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksiköstä sanoo, että etenkin isoilla paikkakunnilla ammattitaitoisia opettajia riittää reserviinkin eli sijaisiksi. ”Muodollinen kelpoisuus tietenkin vaihtelee, mutta varmasti hyväksi havaitun sijaisen puoleen käännytään toistekin”, Päivärinta uskoo.

Myös Helsingissä opettajien sijaisten saatavuus on henkilöstösuunnittelija Auli Hyvämäen mukaan hyvä. Pitempiin eli puolen vuoden tai vuoden sijaisuuksiin saadaan yleensä kelpoisia opettajia tai opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita.

Muutaman päivän tuurauksia varten Helsingin peruskouluilla on Hyvämäen mukaan omat sijaislistansa. Heistäkin osa on Hyvämäen mukaan opettajaopiskelijoita.

”Vakisijaisten” lisäksi uusia tuuraajia varten on joissakin kouluissa laadittu erityiset sijaiskansiot, joista näkee heti esimerkiksi oppilaitten nimet ja kuvat, jolloin uusi ja outo opettaja saa oppilaat helpommin hallintaansa, Lahtinen kertoo luottamusmiesten terveiset.

Myös perehdytys ja neuvot siitä, mitä kurinpitokeinoja on ja keihin voi olla yhteydessä, kuuluvat sijaisen opastukseen, kun asiat ovat kunnossa.

Nimimerkki Sijaisope ihmetteli, kuinka opettajat kestävät ja jaksavat uskoa työhönsä, jollei heillä ole muita kurinpitokeinoja kuin ääni.

Opettajalla on myös muita kurinpitokeinoja kuin kova ääni – tai mahdollinen arvovalta. Koulujen työrauha, kurinpito-ongelmat ja kiusaaminen ovat jatkuvasti esillä, ja myös nykyisessä hallitusohjelmassa lupaillaan lisätoimia.

Jo vuoden 2014 alusta tuli voimaan niin sanottu työrauhapaketti, jolla lisättiin säädösmuutoksin opettajien keinoja pitää yllä kuria. Myös oppilaitten velvollisuuksia korostettiin.

Häiritsevä oppilas voidaan esimerkiksi määrätä osallistumaan parin tunnin kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon, jossa hänelle voidaan teettää tehtäviä. Myös kirjallinen varoitus ja enintään kolmen kuukauden erotus ovat mahdollisia. Nyt hallitus haluaa tehdä erotuksen ”kevyemmäksi” niin, että monijäsenisen elimen sijaan siitä voisi päättää rehtori yksin.

Oppilas voidaan myös määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivän ajaksi. Myös voimakeinoja voi opettaja tai rehtori oppilaan poistamisessa käyttää, mutta mitään kättä pitempää eli välineitä ei saa ottaa avuksi. Sen sijaan oppilaalta voidaan ottaa pois kiellettyjä tai häiritseviä aineita tai esineitä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa mainitaan parissakin kohtaa, että opettajien työrauhaa parannetaan ja lisätään velvoitteita puuttua kiusaamiseen.

Toisaalta hallitus kuntien tehtäviä karsiessaan myös höllentää säädöksiä. Esimerkiksi koulujen järjestyssäännöistä tehdään vapaaehtoiset, mitä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvostelee ankarasti.

Kurttilan mukaan koulun järjestyssäännöt ovat hyvä keino käydä läpi oppilaitten kanssa koulun toimintatavat ja sitouttaa heidät niitä myös noudattamaan. ”Jos ei ole yhtenäistä toimintakulttuuria, että miten esimerkiksi opettajien työtä arvostetaan, se lisää opettajien ongelmia ryhmänhallinnassa”, Kurttila sanoo.

Kurttila muistuttaa, että kouluterveyskyselyjen mukaan yli puolet oppilaista on sitä mieltä, että opettajat ovat välinpitämättömiä heitä kohtaan. ”Ei siis ole ihme, että lapsetkin suhtautuvat välinpitämättömästi opettajan työhön”, Kurttila sanoo.

Oppilaat ovat myös valittaneet, ettei kiusaamiseen puututa tarpeeksi kouluissa. Nyt kuitenkin kiusaamiselta suojaavien suunnitelmien laatimistakin vähennetään, koska päällekkäisyyttä ja byrokratiaa on määrä purkaa.

Sijaisopettajien ongelmia saattaa Kurttilan mukaan lisätä se, että muutenkin sosioekonomisesti vaikeilla alueilla opettajat sairastavat esimerkiksi uupumuksen takia paljon, jolloin sijainen voi saada opetettavakseen jo valmiiksi oirehtivan ja rauhattoman luokan, jossa opettaja on vaihtunut taajaan.

Kurttila suosittelee, että kouluissa turvauduttaisiin enemmän ulkopuoliseen apuun, kuten nuorisotyöntekijöihin, jotka voisivat erityisissä rauhoittumistiloissa ottaa häiriköt hallintaansa.

Kurttilan mukaan yhden kirjoituksen perusteella ei pitäisi leimata kaikkia lapsia, koska yleensä luokassa on vain muutama häiriköijä, ja enemmistö oppilaistakin kärsii levottomuudesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat