Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Potilaan valinnanvapaus saattaa tuoda perhelääkärit Suomeen – perheet voisivat valita oman hoitotiiminsä

”Omatiimiin” kuuluisivat yleislääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Valinnanvapauden voisi toteuttaa myös kolmella muulla tavalla, selvitysryhmä listaa.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Sairaanhoitaja Johanna Kaila sai tiistaina Puolarmetsän sairaalan terveyskeskuksessa tarkastettavakseen potilaan tulehtuneen leikkaushaavan.
Sairaanhoitaja Johanna Kaila sai tiistaina Puolarmetsän sairaalan terveyskeskuksessa tarkastettavakseen potilaan tulehtuneen leikkaushaavan. Kuva: Sami Kero / HS

Miltä kuulostaisi tällainen valinnanvapaus:

Sinä ja perheesi voisitte listautua asiakkaiksi haluamallenne hoitotiimille, joka tarjoaisi teille perusterveydenhoidon palveluja. Tässä hoitotiimissä olisi yleislääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä.

Tiimin työntekijät voisivat olla yksityisen tai julkisen työnantajan palveluksessa, mutta palvelu olisi julkisesti rahoitettua. Malli muistuttaisi vanhoja kunnanlääkäreitä tai monissa Keski-Euroopan maissa käytössä olevaa perhelääkärijärjestelmää.

Tämän ”omatiimin” voisi vaihtaa tietyin välein, esimerkiksi kerran vuodessa, jos on palveluun tyytymätön. Tavoitteena olisi kuitenkin pitkä hoitosuhde, joka parantaisi mahdollisuuksia auttaa asiakkaita myös sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Tämä on yksi neljästä vaihtoehdosta, joita professori Mats Brommelsin johtama selvityshenkilöryhmä tarjosi tiistaina julkistetussa väliraportissaan suomalaisen valinnanvapausmallin pohjaksi.

”Tavoitteena on muuttaa palveluja asiakaslähtöisemmiksi, jolloin syntyy kilpailua”, Brommels sanoo.

Asiakkaan valinnanvapaus on yksi hallituksen tavoitteista, joiden pitäisi toteutua yhtä aikaa sote-palvelujen rakenneuudistuksen kanssa.

Se oli alun perin kokoomuksen tavoite, johon keskusta ja perussuomalaiset taipuivat viime syksyn hallituskriisin myötä. Keskusta sai vastaavasti läpi 18 maakunnan mallinsa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysryhmä esitti tiistaina myös kolme vaihtoehtoa palvelujen rahoituksen yksinkertaistamiseksi.

”Potilaan valinnanvapaus ja rahoitusmalli ovat keskeisiä peruspilareita sille, että perustuslain takaamat tasavertaiset palvelut kyetään jatkossa toteuttamaan”, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) sanoi raportin luovutustilaisuudessa.

Brommelsin ryhmä tekee lopullisen esityksensä toukokuun lopussa. Valinnanvapaus- ja rahoitusmalleista päättää lopulta maan hallitus.

Selvitysryhmän tarjoamissa vaihtoehdoissa kolme valinnanvapausmallia perustuvat siihen, että asiakas listautuisi perustason palveluissa määräajaksi valitsemalleen palveluntuottajalle. Palveluntuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.

Valinnanvapausmallit eroavat siinä, miten laajoja palveluita sosiaali- ja terveyskeskukset tarjoaisivat listautumisen kautta. Listautumisen ulkopuolelle jäävät palvelut voisi valita vapaasti haluamaltaan palvelun tuottajalta. Valinnanvapaus koskisi pääsääntöisesti perustason palveluja.

Neljäs malli tarkoittaisi sitä, että sosiaali- ja terveyskeskukset tuottaisivat kaikki perustason palvelut, ja asiakas valitsisi vain asiointipaikan.

Valinnanvapauteen voisi lisäksi kuulua jotkin tarkasti määrätyt erikoissairaanhoidon palvelut, kuten kaihileikkaukset.

Asiakkaan valinnanvapaus koskisi siis sitä, mistä hoitopaikasta hoitonsa haluaa. Itse hoidosta ja hoidon tarpeen arvioinnista päättäisi entiseen malliin hoitohenkilöstö.

Selvitystyön pohjana oli hallituksen linjaus, jonka mukaan sote-palvelujen rahoitus tulee ensisijaisesti valtion kautta. Palvelujen järjestämisvastuu on kuitenkin siirtymässä maakunnille, joille tulisi myös vastuu siitä, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.

Koska valtio rahoittaisi palvelut, se myös päättäisi, mitkä palvelut otetaan valinnanvapauden piiriin. Valtio myös linjaisi millä perusteella voi päästä palveluntuottajaksi, miten tuottajat saisivat korvauksensa ja minkä suuruisia asiakasmaksuja peritään.

Viranomaiset hyväksyisivät eri palveluntuottajat auktorisointimenettelyn kautta.

Brommelsin mukaan järjestelmä olisi reilumpi pienille paikallisille tuottajille kuin nykyinen kilpailutus, joka usein suosii suurempia yrityksiä.

Yksi tavoite uudistuksella voikin Brommelsin mukaan olla yrittäjyyden edistäminen.

”Se voisi edistää pienimuotoista paikallista yritystoimintaa erityisesti sosiaalihuollossa, mikä voisi helpottaa toimialan jatkuvasti pahenevaa henkilöstöpulaa.”

Selvitysryhmä linjasi tässä vaiheessa vaihtoehtoja terveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valinnanvapaus vaatii ryhmän asiantuntijoiden mukaan jatkoselvitystä.

”Sosiaalipalveluissa on paljon viranomaistehtäviä ja vaikeammin tuotteistettavia laajoja palvelukokonaisuuksia. Asiakkailla, kuten vammaisilla, on myös paljon erityistarpeita,” selvitysryhmän jäsen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sanoi.

Kananojan mukaan erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, että asiakasmaksuista ei tule estettä palveluihin hakeutumiselle.

Selvitysryhmä ehdottaa kolme vaihtoehtoa monikanavaisen rahoituksen selkiyttämiseksi.

Sairaanhoitovakuutuksella kerätyt varat voisi yhdistää valtion rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhoitoon. Kela-korvaukset loppuisivat.

Vaihtoehtoisesti Kela-korvaukset voisi säilyttää julkisrahoitteisen järjestelmän rinnalla tai ne poistuisivat ylimenokauden jälkeen.

Selvitysryhmä säilyttäisi työterveyshuollon lakisääteisen tehtävän ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa ennallaan. Työterveyden sairaanhoitopalvelut voisivat sen sijaan siirtyä osaksi julkisrahoitteisia palveluja tai poistua ylimenokauden jälkeen.

Selvitysryhmään kuuluivat myös Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Timo Aronkytö, professori Kari Reijula ja professori Paul Lillrank.

Sdp: Täysi vapaus veisi kaaokseen

Oppositiopuolueista etenkin Sdp ja vasemmistoliitto suhtautuvat varauksellisesti siihen, että terveyspalveluihin tulisi lisää asiakkaan valinnanvapautta.

Niiden pelkona on, että julkiset palvelut murenevat ja yksityiset yhtiöt pääsevät kiinni yhteisin verovaroin kustannettuihin palveluihin.

Sdp on tuonut toistuvasti esiin Ruotsissa havaittuja valinnanvapauden ongelmia. Sdp:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen kävi juuri opintomatkalla Ruotsissa.

Haataisen mukaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon remontissa ovat nyt niin monet osat liikkeessä, että valinnanvapaus siihen päälle toisi kaaoksen. Brommelsin esitys on hänestä ”höttöinen ja sekava”.

Ruotsissa valinnanvapaus on ollut vuodesta 2009. Vallassa olevat demarit eivät ole siellä purkaneet porvarihallituksen luomusta, koska kansalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin.

”Heillä on myönteinen suhtautuminen valinnanvapauteen, mutta he ovat kriittisiä keskittymiskehityksen ja voitontavoittelun suhteen”, Haatainen sanoo.

Ruotsissa on meneillään selvitys, jossa katsotaan, voisiko julkinen valta puuttua yksityisille lääkärifirmoille valinnanvapaudesta syntyvään voittoon – esimerkiksi pakottaa investoimaan sen takaisin toimintaan, josta se on syntynytkin.

Haataisen mukaan Suomessa valinnanvapauteen ja kilpailuun suhtaudutaan sinisilmäisesti. Hänen mukaansa kuluttaja ei ole terveyspalveluissa samassa asemassa kuin pölynimurikaupassa. Vertailuja on vaikeampi tehdä, ja myyjä eli lääkäri on tiedoiltaan niskan päällä.

Haatainen olisi valmis lisäämään valinnanvapauden ja kilpailun elementtejä, mutta vain julkisen järjestelmän sisällä.

”Eli avoin tieto ja laadun vertailu. Tehdään laatukriteerit ja edellytetään toimijoilta, että he avaavat tiedot, ja julkisen järjestelmän sisällä annetaan valinnanvapautta enemmän.”

Teija Sutinen HS

Sami Kero / HS
Sairaanhoitaja Loviisa Luoto tutki ultraäänilaitteella Aulis Rintamäen poskiontelot tiistaina Puolarmetsän terveysasemalla Espoossa.
Sairaanhoitaja Loviisa Luoto tutki ultraäänilaitteella Aulis Rintamäen poskiontelot tiistaina Puolarmetsän terveysasemalla Espoossa.
Puolarmetsässä terveyskeskuksen siirtoa yksityiselle on kokeiltu – palaute ristiriitaista

Kylläpä on hiljaista. Puolarmetsän terveysaseman päivystyksessä on tiistaina aamupäivällä vain muutama potilas, ja jonoista ei ole tietoakaan.

Sami Kero / HS
Jon Lindström odotti pääsyä sairaanhoitajan vastaanotolle Puolarmetsän terveysasemalla tiistaina.
Jon Lindström odotti pääsyä sairaanhoitajan vastaanotolle Puolarmetsän terveysasemalla tiistaina.

”Eipä täällä mitään tapahdukaan”, puuskahtaa Jon Lindström.

”Olen odottanut 45 minuuttia, ja kolme ihmistä on päässyt hoitoon sinä aikana.”

Lindströmin mukaan palvelu Puolarmetsässä on heikentynyt sen jälkeen, kun siitä tuli yksityistä toimintaa. Espoon Puolarmetsän terveysasemaa on pyörittänyt Mehiläisen Omalääkärisi-vastaanotto vuodesta 2014 alkaen.

Pia ja Ville Perälä ovat Lindströmin kanssa samaa mieltä. ”Usein joutuu odottamaan tuntitolkulla. Kyllä perusjutut hoituvat, mutta hitaasti”, Pia Perälä sanoo.

Lars Lönnqvistillä ja Aulis Rintamäellä on täysin päinvastainen kokemus.

”Tuntuu, että pääsee hoitoon nopeammin”, Rintamäki miettii.

Lönnqvist ei aiemmin edes yrittänyt käydä kunnallisessa hoidossa. ”Se oli niin surkeaa, tiesi, että siinä kestää. Nykyään pääsee nopeammin, no, ainakin hoitajalle.”

Miesten mielestä nykyistä suurempi valinnanvapaus olisi toivottavaa. Osan erikoissairaanhoidosta voisi hakea yksityiseltä puolelta.

”Toki jonkun ammattilaisen pitäisi olla siinä ensin katsomassa, ketkä sitä saavat. Potilaat haluavat tietysti kaikkein parasta, maksoi mitä maksoi”, Rintamäki huomauttaa.

Lindström näkee palveluiden yksityistämisessä myös haittoja.

”Käykö siinä sitten niin, että niitä palveluita karsitaan julkiselta puolelta entistä enemmän? Ja siirtyvätkö jonot yksityiselle, kun kaikki ohjataan sinne?”

Espoon kaupunki on ollut tyytyväinen Puolarmetsän kehitykseen, kertoo terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen.

Potilaat saavat kiireettömän lääkäriajan nopeammin kuin aiemmin. Ennen kuin Mehiläinen aloitti, oli Puolarmetsän asema pahnan pohjimmainen kiireettömissä lääkärinpalveluissa.

Kaisu Moilanen HS

Oikaisu 16. maaliskuuta klo 12.23: Grafiikassa kerrottiin, että valinnanvapaus voisi kattaa myös sosiaalipalvelut. Se ei kuitenkaan kattaisi niitä kaikkia, vaan sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan palvelut.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat