Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jopa kolmannes torjutuista turvapaikan­hakijoista katoaa – paperittomien määrä Suomessa lisääntymässä

Poliisi ja eri järjestöt uskovat, että kielteiset turvapaikkapäätökset tulevat lisäämään paperittomien määrää Suomessa. Kaikki eivät lähde.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Paperittomien klinikka sijaitsee salaisessa osoitteessa Helsingissä. Lääkärin vastaanottohuoneessa sairaanhoitajaopiskelija Raakel Pirinen, keskellä Tarja Korpeaus-Hellsten ja ikkunan takana lääkäri Kreeta Burakowski.
Paperittomien klinikka sijaitsee salaisessa osoitteessa Helsingissä. Lääkärin vastaanottohuoneessa sairaanhoitajaopiskelija Raakel Pirinen, keskellä Tarja Korpeaus-Hellsten ja ikkunan takana lääkäri Kreeta Burakowski. Kuva: Markus Jokela / HS

Poliisi uskoo, että laittomasti maassa oleskelevien ihmisten määrä Suomessa nousee lähiaikoina. Poliisi tapasi vuoteen 2014 saakka vuosittain runsaat kolmetuhatta ihmistä, jotka olivat laittomasti maassa.

Tämä lukema luultavasti nousee, sillä pian esimerkiksi turvapaikanhakijat alkavat valituskierroksen jälkeen saada ratkaisuja, joista iso osa on kielteisiä.

”Todennäköistä on, että määrä tulee lisääntymään”, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

”Toivoisin, että heitä jäisi tänne oleskelemaan laittomasti mahdollisimman vähän. Suomessa olot laittomasti maassa elämiseen ovat vaikeat. Ei ole ihmisen oma etukaan jäädä asumaan yhteiskunnan ulkopuolelle.”

Pitääkö paperittomien määrän nousua sitten pelätä? Poutanen ei halua pelotella, mutta uhka muodostuu, jos yhteiskunnan ulkopuolella olevien ryhmien määrä nousee selvästi.

Asia koskee vain pientä osaa 32 000 turvapaikanhakijasta, jotka ovat saapuneet maahan kesästä lähtien. Talven aikana esimerkiksi HS on puhunut afganistanilaisten hakijoiden kanssa, jotka sanoivat mieluummin kuolevansa kuin palaavansa. Viime kuussa nähtiin silti ensimmäinen lennätys Irakiin, ja paluu ei vaikuttanut haittaavan lennolla matkustaneita vapaaehtoisia.

Jo aiemmin poliisi on kertonut saavansa pois maasta 60–70 prosenttia poistamispäätöksen saaneista. Näihin kuuluu muitakin kuin entisiä turvapaikanhakijoita. Mitä lopuille tapahtuu?

”He jäävät viranomaisten tavoittamattomiin. He voivat itse poistua maasta joko kotimaahansa, muualle Eurooppaan tai he jäävät Suomeen oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta. Se on Suomessa vaikeaa, kun maa on pieni ja viranomaiset yleensä tietävät keitä täällä on. On vaikea elää täysin yhteiskunnan ulkopuolella.”

Jos käännytyspäätöksen saanut ihminen jää tavoittamatta, poliisi yleensä etsintäkuuluttaa hänet. Kun etsintäkuulutettu mahdollisesti jossain vaiheessa tavataan, hänet poistetaan maasta.

Määrän noususta on jo viitteitä järjestöissä.

Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen asiakasmäärät ovat nousussa ja yhteyttä otetaan enemmän kuin aiemmin, sanoo yhdistyksen lakimies Heli Aali. Kuukausittain asiakasyhteydenottoja tulee viitisenkymmentä.

”Me emme tiedä tarkasti, paljonko Suomessa on paperittomia. Arviot vaihtelevat sadoista joihinkin tuhansiin. Ei heitä kukaan tilastoi”, hän sanoi.

”Yleisin kysymys on, miten voisi laillistaa oleskelunsa eli saada oleskeluluvan. Se on tehty vaikeaksi. Monella voi olla esimerkiksi sellainen ongelma, että ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa eli passia eikä pääse uusimaan vanhaa konsulaattiin. Yleinen harhaluulo on, että Suomessa voidaan myöntää jonkinlainen yleisoleskelulupa, mutta eihän sellaista ole.”

Kysymykset koskevat esimerkiksi sitä, miten päästä neuvolaan, samoin kysellään erilaisista perheoikeudellisista kysymyksistä, kuten avioitumisesta. Moni asiakkaista asuu tuttavien tai sukulaisten luona, osa käy pimeissä töissä.

Pakolaisneuvonta ei halua ennakoida, mitä tulee tapahtumaan myöhemmin tänä vuonna, kun tuomioistuimista alkaa tulla kielteisiä päätöksiä.

”Ihmisiä on nyt enemmän liikkeellä. Emme tiedä, mitä heille tulee tapahtumaan. Toivoisin, että viranomaiset pystyvät vastaamaan tilanteeseen ihmisoikeuksia kunnioittaen”, Aali sanoo.

”Meidän pelko ja huoli on, että erilaiset hyväksikäyttösuhteet tulevat yleistymään, kun ei ole ketään, keltä saa turvaa. Nämä koskevat kaikkea: ihmissuhteita, työsuhteita, vuokrasuhteita.”

Pakolaisneuvontaa huolestuttaa myös vapaaehtoista paluuta koskeva lakimuutos viime kesältä. Sillä tiukennettiin tilapäisen oleskeluluvan saamista tapauksessa, jossa ihminen on saanut kielteisen päätöksen eivätkä viranomaiset ole pystyneet palauttamaan heitä kotimaahansa. Nyt heitä ohjataan vapaaehtoiseen paluuseen, jonka kustannuksia valtio maksaa.

”Lakimuutoksella luodaan käytännössä uusi paperittomien ryhmä jo täällä olevista ihmisistä, joille aiemmin olisi myönnetty tilapäinen oleskelulupa ja sitä kautta esimerkiksi oikeus työskennellä”, Aali sanoo.

”Tämän uuden paperittomien ryhmän tilanne on erilainen siten, että viranomaiset tietävät heidän olevan täällä ja tietoisesti jättävät tämän ihmisryhmän kaikkien palveluiden ulkopuolelle, jotta he poistuisivat vapaaehtoisesti Suomesta.”

Paperittomille terveyspalvelua tarjoavalla Global Clinicillä on toimintaa jo viidessä kaupungissa, jokaisessa niiden sijainti on salaisuus. Klinikalla on myös tiedossa, että määrät voivat nousta riippuen poliittisista linjauksista.

Markus Jokela / HS
Asiakkaiden jonotusnumeroita paperittomien klinikalla Helsingissä.
Asiakkaiden jonotusnumeroita paperittomien klinikalla Helsingissä.

”Paperittomien määrän potentiaalinen kasvu tulee näkymään meillä vasta myöhemmin. Resurssimme ovat kuitenkin jo nyt tiukilla ja paperittomien hoito on haastavaa”, sanoo tiedottaja Jemina Heinonen Helsingin klinikalta.

Siellä kävijämäärä vuodessa on nyt joitakin satoja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!