Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opetusministeri Grahn-Laasonen on osin oikeassa yliopistojen määrärahoista

Yliopistorahojen nousun taustalla on arvonlisäveron hyvitys

Kotimaa
 

Oppositiopuolueet jättävät tänään jo toisen välikysymyksen koulutusleikkauksista. Tällä kertaa historiallista on se, että välikysymyksessä aloitteen teki Rkp, joka on viimeksi ollut välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja vuonna 1932.

Koulutusleikkausten suurin meteli on noussut yliopistojen valtionrahoituksesta, josta liikkuu useita tulkintoja. Lähinnä kyse on ollut siitä, millaista paluuta menneisyyteen leikkaukset tarkoittavat yliopistoille.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) blogikirjoituksen mukaan yliopistojen määrärahat eivät romahda, mutta ne laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle.

Reaaliarvo tarkoittaa, että määrärahat on indeksikorjattu, eli niistä on puhdistettu kuluttajahintojen nousun vaikutus. Indeksikorjaus tekee useamman vuoden määrärahoista edes jotenkin vertailukelpoisia.

Oheisessa pylväsgrafiikassa näkyy määrärahojen taso miljoonina euroina. Harmaa käyrä kertoo indeksikorjatun tason – ja toden totta, vuoden 2009 määräraha vastaa indeksikorjattuna noin 1,75:tä miljardia euroa.

Vuosina 2017–2020 yliopistojen valtionrahoitus on vuosittain samaa suuruusluokkaa. Grahn-Laasonen on tältä osin oikeassa. Ministeri mainitsee myös, että rahoituksessa on ollut ”pitkä nousukausi”. Hänen sanattomana viestinään lienee se, että pitkän nousun jälkeen nyt sietää vähän leikatakin.

Pitkä nousukausi on kuitenkin enemmän tekninen lisäys kuin määrätietoinen panostus koulutukseen ja osaamiseen. Sen taustalla on vuonna 2010 tehty yliopistouudistus.

Aiemmin yliopistot olivat valtion tilivirastoja, mutta uudistuksessa ne muuttuivat itsenäisiksi laitoksiksi ja säätiöiksi.

Uudistuksen seurauksena yliopistoista tuli arvonlisäverovelvollisia. Niiden ei kuitenkaan tarvitse maksaa perustehtäviinsä liittyvää alvia, vaan valtio korvaa sen niille vuosittain. Korvaus on vaihdellut 111–160 miljoonan euron välillä vuodessa.

Lisäksi valtio on korvannut yliopistoille työnantajan työttömyysvakuutusmaksun, joka myös oli uutuus yliopistouudistuksen jälkeen.

Vuonna 2010 valtio hyvitti työttömyysvakuutusmaksusta kuusi miljoonaa euroa ja alkoi korvata sen täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2012 talousarviossa yliopistoille tuli siitä 32,5 miljoonan euron määrärahalisäys, joka jäi pysyvästi yliopistokehykseen.

Arvonlisäveron ja työttömyysvakuutusmaksun hyvitys ovat yksi selitys sille, että yliopistojen valtionrahoitus ponnahti kokonaan uudelle tasolle vuoden 2009 jälkeen.

Jos nämä kaksi erää puhdistaa pois, tämän vuoden yliopistojen valtionrahoitus on noin 1 630 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 2005–2007 indeksikorjattua rahoituksen tasoa.

Yliopistot laskevat leikkaukseksi myös rahat, joita valtio lupaili, mutta joita ei saatukaan. Määrärahoja piti tarkistaa, siis käytännössä nostaa vuosittain niin sanotulla yliopistoindeksillä, joka noudattaa palkkojen, tukkuhintojen ja inflaation kehitystä.

Vuosina 2012 ja 2015 indeksi puolitettiin, 2013 sitä ei käytetty ollenkaan, ja sama täysjäädytys on edessä myös tällä hallituskaudella. Vuosina 2016–2019 tämä tarkoittaa sitä, että yliopistoilta jää saamatta 109 miljoonaa euroa, joka kustannustason nousun vuoksi niille kuuluisi.

Tällä vaalikaudella hallitus tekee budjetin kaikkiin koulutusmäärärahoihin yhteensä noin 380 miljoonan euron vähennyksen. Ammatillisen koulutuksen tulossa oleva uudistus ja varhaiskasvatuksen uudistus tarkoittavat sen päälle 254 miljoonan vähennystä kuntien rahoihin.

Kun lisäksi mitään indeksejä ei nosteta, koulutusrahat vähenevät tällä vaalikaudella noin 986 miljoonaa euroa.

Se on paljon: liki neljäsosa koko hallituskauden julkisen talouden sopeutustarpeesta.

Se on paljon etenkin siksi, että alla ovat jo edellisen hallituksen isot koulutussäästöt. Siis saman hallituksen, jossa mukana olleet puolueet eli Sdp, vihreät, Rkp, vasemmistoliitto ja Kd ovat nyt tekemässä välikysymystä.

Opetusministeriön mukaan edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta melkein saman verran eli 958 miljoonaa euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat