Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HSTV:n keskustelussa otettiin reippaasti yhteen taitetusta indeksistä

Kansalaisaloitteen tehnyt Kimmo Kiljunen ja Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto kiistelivät eläkepolitiikan perusasioista.

Kotimaa
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/4517ab70c39f3903a0b1748ea8f716f6f97fa840-1703indeksi.jpg
HSTV:n eläkekeskustelu: Onko taitettu indeksi suuri puhallus?
Onko työeläkkeiden taitettu indeksi ”suuri puhallus”, jonka avulla eläkejärjestelmä tarkoituksellisesti köyhdyttää eläkeläisiä? Vai turvataanko sillä eläke myös nuoremmille sukupolville? HSTV:n Studiossa jo kuukausien ajan asiasta netissä riidelleet Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ja entinen Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Keskustelun juontaa HS:n Marko Junkkari.

Kansalaisaloite ”työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi” on kerännyt jo lähes 80 000 allekirjoitusta. Se tuleekin siis syksyllä eduskunnan käsittelyyn.

HSTV:n keskustelussa kohtasivat kansalaisaloitteen puuhamies, Senioriliiton puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ja Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto. Kaksikon yhteenotto oli rapsakka.

Kansalaisaloitteessa halutaan poistaa työeläkkeistä niin sanottu taitettu indeksi. Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden korotukset lasketaan indeksillä, josta kuluttajahintojen nousun paino on 80 prosenttia ja palkkojen kehittymisen 20 prosenttia.

Kimmo Kiljunen haluaisi, että työeläkkeet nousisivat samaan tahtiin palkkojen kanssa.

Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto esitteli keskustelussa laskelmia, joiden mukaan kansalaisaloitteessa kaavailtu malli tulisi erittäin kalliiksi ja romuttaisi nykyisen työeläkejärjestelmän.

Kansalaisaloitteen mukaan palkkatasoindeksin käyttö lisää yhden vuoden eläkemenoja reilut 300 miljoonaa euroa. Kautto kritisoi sitä, että aloitteessa ei kerrota lisäkustannuksen olevan kumulatiivinen.

Ensimmäisenä vuonna se maksaa 300 miljoonaa, toisena vuonna 600, sitten 900. ”25 vuodessa summa nousee seitsemään miljardiin euroon”, Kautto sanoi.

Kiljunen kiisti, että aloitteessa olisi tahallaan peitelty kustannuksen kumulatiivisuutta.

Koska aloitteessa ei haluta korottaa työssäkäyvien työeläkemaksua, korkeampi eläkemeno pitäisi rahoittaa eläkerahastoihin kerätyistä rahoista.

”Rahastoista jouduttaisiin vuosi vuodelta ottamaan enemmän rahaa, joten vastaavasti sijoitettavaa varallisuutta on aina vähemmän ja vähemmän. Kunnes joskus 2060 luvulla ei ole enää rahastoja lainkaan”, Kautto sanoi.

Kiljunen kiisti Kauton näkemyksen. Kiljusen mukaan Eläketurvakeskus käyttää eläkelaskelmissaan sijoituksille liian alhaista reaalituotto-odotusta. Reaalituotto-odotus on nyt 3,5 prosenttia. Kiljusen mukaan se pitäisi nostaa neljään prosenttiin.

Kauton Eläketurvakeskus ei vedä tuotto-odotuksiaan hatusta, vaan ne perustuvat historiallisiin aikasarjoihin sekä erilaisiin asiantuntija-arvioihin tulevaisuuden markkinoiden kehityksestä.

Kiljusen mukaan alimitoitettu reaalituotto-odotus antaa väärän kuvan eläkevarallisuuden tulevista tuotoista. Jos tuotto-odotus nostettaisiin 4,0 prosenttiin, niin Kiljusen mukaan eläkejärjestelmässä olisi hyvin varaa ottaa käyttöön palkkaindeksi.

Kautto puolestaan kiisti tämän. Hän korosti sitä, että olennaista on suhteuttaa eläkevarat tulevaisuuden eläkemenoon.

Kiljusen mukaan hänen laskelmansa perustuvat Eläketurvakeskuksen tilastoihin ja laskelmaan. Kautto puolestaan syytti Kiljusta siitä, että tämä sotkee laskelmissaan nimelliset ja reaaliset luvut.

”Eikö ole absurdia, että parturi maksaa nykyisin 30 euroa, kun se vuonna 1975 maksoi puolitoista euroa”, Kautto sanoi. Vuoden 1975 parturin hintaa ei kuitenkaan pidä verrata suoraan nykyhintaan, vaan hinnat pitäisi suhteuttaa sen aikaiseen palkkatasoon.

”Kiljusen ei pitäisi sotkea nimellisiä ja reaalisia hintoja”, Kautto sanoi.

Lisäksi keskustelussa puhuttiin muun mussa eläkeläisköyhyydestä. Korkeampien eläkkeiden dynaamisista vaikeuksista. Kiljusen mukaan eläkevaroja ei pitäisi sijoittaa ulkomaille.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat