Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat selvittivät, millaisia ovat huumeiden viihde­käyttäjät Suomessa: Lähes kaikilla työpaikka, koulutus ja parisuhde

HS pääsi tutustumaan ennakolta tiistaina julkaistavaan Huumeidenkäyttäjiä on monenlaisia -tutkimukseen, jota varten tutkijat haastattelivat muun muassa yli sataa huumeiden viihdekäyttäjää.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Suomen yleisin huume on kannabis, jota on käyttänyt noin kuusi prosenttia väestöstä.
Suomen yleisin huume on kannabis, jota on käyttänyt noin kuusi prosenttia väestöstä. Kuva: Sami Kero / HS

Minkälainen on huumeiden viihdekäyttäjä? Tiistaina julkaistavassa suomalaistutkimuksessa tutkittiin yhteiskuntaan integroituneiden huumeidenkäyttäjiä. Samalla selvitettiin heidän käyttämiään aineita sekä heidän näkemyksiään omasta elämäntilanteestaan.

HS pääsi tutustumaan ennakolta Huumeidenkäyttäjiä on monenlaisia -tutkimukseen. Tutkijat haastattelivat sitä varten sataa huumeiden ongelmakäyttäjää ja 102:ta yhteiskuntaan integroitunutta käyttäjää, joita usein kutsutaan huumeiden viihdekäyttäjiksi.

Ongelmakäyttäjistä on runsaasti aiempia tutkimuksia, sillä he ovat yleensä hakeutuneet hoitoon tai asioivat terveysneuvontapisteissä. Viihdekäyttäjät taas ovat harvoin hoidon piirissä, joten heidän tavoittamisensa on vaikeampaa ja näin ollen heistä ei ole kuin vähän aiempia tutkimuksia.

Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen kertoo, että viihdekäyttäjät sivuutetaan usein hoitopalvelujärjestelmissä, joten heitä ei saada riittävän aikaisin avun piiriin. Työelämässä olevat käyttäjät eivät myöskään yleensä hakeudu omatoimisesti hoitoon. Pelko leimautumisesta narkkariksi on suuri.

”Koska käyttö on laitonta, yhteiskuntaan integroituneet eivät puhu asiasta esimerkiksi työterveyshuollossa. Henkilön pitää olla tosi huonossa kunnossa, että uskaltaa hakea apua” Pitkänen kertoo.

A-klinikkasäätiössä työskentelevä Pitkänen teki tutkimuksen yhdessä Jussi Perälän ja Tuukka Tammen kanssa. Tutkimus julkaistaan A-klinikkasäätiön Tietopuu-sarjassa.

Pitkänen toteaa, että yhteiskuntaan integroitunut käyttäjä ei välttämättä ole menettänyt huumeidenkäytön hallintaa.

”Kuitenkin vain osa ihmisistä pystyy pitämään käytön hallinnassa. Moni kuvittelee onnistuvansa siinä, mutta kun työelämässä olevan käyttäjän ote katoaa, avun hakeminen on vaikeaa ja romahdus alkaa”, Pitkänen sanoo.

Hän toivookin tutkimustulosten lisäävän tietoisuutta huumeiden viihdekäytöstä.

”Huumeiden käyttäjä leimataan helposti toisen luokan kansalaiseksi. Meidän pitää uskaltaa puhua ääneen siitä, että osa huumeiden käyttäjistä ei ole ongelmakäyttäjiä, vaan he toimivat normaalisti yhteiskunnassa”, Pitkänen toteaa.

Millainen sitten on huumeiden viihdekäyttäjä? Valtaosa tutkimukseen haastatelluista oli alle 30-vuotiaita miehiä. Lähes kaikilla viihdekäyttäjillä, toisin kuin ongelmakäyttäjillä, on työpaikka, koulutus ja parisuhde.

Käyttötavoista löytyy merkittävin ero kahden ryhmän välillä. Molemmissa ryhmissä käytetään runsaasti alkoholia, kannabista ja stimulantteja. Ongelmakäyttäjät käyttävät lisäksi suonensisäisiä huumeita ja rauhoittavia.

”Työelämässä olevat käyttäjät eivät piikitä. Käyttö on pian pois hallinnasta, jos rupeaa piikittämään”, Pitkänen kiteyttää.

Lähes kaikki haastatellut juovat alkoholia, ja valtaosa käyttää useita eri päihteitä.

”Usein puhutaan, että ihminen olisi jonkun tietyn aineen käyttäjä. Tutkimuksessa näkyy hyvin se, että ne, jotka käyttävät, käyttävät aineita tilannekohtaisesti”, Pitkänen sanoo.

Alla oleva grafiikka esittelee yhteiskunnan marginaalissa elävät huumeidenkäyttäjät sekä yhteiskuntaan integroituneet huumeidenkäyttäjät (juttu jatkuu grafiikan jälkeen):

Tutkimuksessa kyseltiin myös käyttäjien näkemyksiä omasta elämäntilanteestaan. Viihdekäyttäjät olivat tyytyväisempiä terveyteensä ja työtilanteeseensa. Ongelmakäyttäjillä on runsaasti suonensisäisen käytöstä aiheutuneita terveysongelmia kuten hepatiittia ja muita infektiotauteja.

Ongelmakäyttäjät olivat yllättäen tyytyväisempiä asumistilanteeseensa kuin viihdekäyttäjät.

”Vastaaja vertaa tilannettaan viiteryhmäänsä. Jos on ollut aiemmin asunnoton ja nyt päässyt pois kadulta asuntolaan, voi olla erittäin tyytyväinen asumiseensa. Hoidon piirissä olevia ongelmakäyttäjiä myös tuetaan kokonaisvaltaisesti, eli asumisesta on pidetty huolta”, Pitkänen selvittää.

Pitkänen uskoo, että viihdekäyttäjien pitkäaikaisseurannasta on merkittävää hyötyä. Seuranta antaa tietoja esimerkiksi siitä, moniko heistä lopettaa huumeiden käytön, ja moniko siirtyy ongelmakäyttäjien ryhmään.

”Sen tiedämme, että osa huumeidenkäyttäjistä siirtyy iän karttuessa alkoholin käyttäjiksi. Huumeisiin liittyvän laittoman toiminnan synnyttämä jännitys ei enää vanhemmiten houkuttele.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat