Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus paljasti ristiriidan: lisätyö voikin ehkäistä uupumista – HS kokosi vinkit jaksamiseen

Perinteisesti on ajateltu, että jos työuupumus uhkaa, kannattaa vähentää työmäärää. Uudet tutkimustulokset viittaavat kuitenkin päinvastaiseen. HS kokosi oikeita ja vääriä väittämiä työuupumuksesta.

Kotimaa
 
Antti J. Leinonen
Suomen toiseksi parhaaksi työpaikaksi valitun Pipelifen Markku Pellikainen hitsasi kaivoa Iissä.
Suomen toiseksi parhaaksi työpaikaksi valitun Pipelifen Markku Pellikainen hitsasi kaivoa Iissä. Kuva: Antti J. Leinonen

Kun Nurmijärven yhteiskoulun rehtori Mikko Jordman haluaa kiittää, hän saattaa tehdä Haamujengi-videon. Viimeksi hän lähetti animoidun kummitusvideon nuorille ja näiden vanhemmille, kun oppilaat olivat käyttäytyneet poikkeuksellisen hyvin kirjastossa.

Video sai niin oppilaat kuin vanhemmatkin hyvälle tuulelle, eikä se vienyt Jordmanilta juuri sen enempää aikaa kuin viestin kirjoittaminen.

”Minä tykkään leikkiä asioilla ja kokeilla uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Kokeilen nopeasti ja jos ei kokeilu toimi, kokeilen jotain muuta.”

Jordman tuunaa työtään: tekee vähän toisin kuin yleensä on totuttu tekemään, vaikka se aiheuttaisi lisävaivaa. Se kannattaa, sillä työn tuunaus eli job crafting on havaittu hyväksi keinoksi säilyttää työn imu ja ehkäistä työuupumusta. Siinä ohessa syntyy usein hyvää mieltä myös asiakkaille tai työtovereille.

Perinteisesti on ajateltu, että jos työuupumus uhkaa, kannattaa vähentää työmäärää. Uudet tutkimustulokset viittaavat kuitenkin päinvastaiseen. Niiden mukaan uudet tehtävät ja lisähaasteet ehkäisevät uupumusta. Tälle on kuitenkin ehto: Näin käy silloin, kun työntekijä itse on halunnut uusia haasteita.

Hollantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten poliisit selvisivät suuresta organisaatiouudistuksesta. Osa rajasi ja vähensi työmääräänsä, osa muokkasi työtään ottamalla lisähaasteita ja etsimällä organisaatiosta tukea.

Seurannassa kävi ilmi, että lisähaasteita ottaneilla oli vähemmän työuupumusta kuin niillä, jotka olivat rajanneet tehtäviään. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin.

Työstressistä kärsivä saattaa ajautua ikävään kierteeseen. Hän panostaa tehtäviinsä vähemmän, työn ilo vähenee ja työkuorma tuntuu kasvavan. Sen seurauksena uupumus syvenee entisestään.

Vastaavia tuloksia on saatu suomalaisista hammaslääkäreistä. Innostuneesti työtään tekevät ja uusia tehtäviä itselleen ottaneet uupuvat harvemmin kuin ne, jotka vain hoitavat välttämättömät hommansa.

Tutkimuksen tekijä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Työterveyslaitoksesta selittää ilmiötä jumilla. Työuupumus ei aina johdu liiallisesta työn määrästä vaan kyse voi olla esimerkiksi työnjakoon liittyvistä ristiriidoista, joihin työyhteisö ei löydä ratkaisua. Tilanne jumiutuu, ja työntekijä uupuu, kun helpotusta ei ole näköpiirissä.

”Jos ajoissa etsii uusia haasteita ja uusia tapoja tehdä asioita, työnteko pysyy mielekkäänä. Jos työyhteisö vielä arvostaa sitä, voi syntyä päinvastainen hyvän kierre”, Hakanen sanoo.

Hakasen mukaan kyse on ennenkaikkea yhteisön, ei yksilön ominaisuuksista. Toki optimismi ja innostus auttavat jaksamaan töissä, mutta optimistikin kukoistaa toisessa työyhteisössä enemmän kuin toisessa. Siksi sen paremmin työn imu ja innostus kuin työuupumuskaan eivät saisi olla yksittäisen työntekijän vastuulla.

Psykologi ja psykoterapeutti Heli Nurmi toteaa, että työuupumus syntyy usein tilanteessa, jossa töitä on paljon, työpaikalla on ristiriitoja tai työn jatkuminen on epävarmaa ja työntekijällä itsellään on tarve tehdä työnsä täydellisesti.

Vaikka uupuminen ei ole työntekijän vika, hän voi silti itse ehkäistä uupumusta. Toimeen tulisi alkaa viimeistään, kun uupumus alkaa oireilla.

Jos alkaa heräillä aamuyöstä miettimään työasioita, polttaa päreensä kotona ja huomaa, että päätä särkee usein, kannattaa alkaa selvitellä tilannetta joko itse tai esimiehen tai ammattiauttajan kanssa.

Ensimmäinen askel on tilanneanalyysin tekeminen: mitkä asiat väsyttävät ja vievät energiaa, mitkä taas auttavat jaksamaan. Entä mihin väsyttävistä asioista pystyy itse vaikuttamaan? Jatkoselvittelyssä kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa ja lakata murehtimasta niitä, joihin ei voi.

Totta ja tarua työuupumuksesta

Työuupumus uhkaa tunnollisia työntekijöitä

Totta. Uupumus uhkaa erityisesti niitä, jotka haluavat tehdä työnsä erityisen hyvin ja saavat paljon aikaan. Toisaalta tämä sama tunnollisuus ja päättäväisyys auttaa heitä myös toipumaan. Kun tunnollinen ja määrätietoinen ihminen päättää alkaa pitää parempaa huolta itsestään, hän tekee tarkat suunnitelmat, toimii niiden mukaan ja saa aikaan tuloksia.

Innostus ja työn imu voivat johtaa työuupumukseen

Tarua. Tai ainakin kovin harvinaista. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että työn imu suojaa uupumukselta, vaikka se johtaakin usein siihen, että työtä tehdään paljon.

Uupumus johtuu usein työntekijästä itsestään

Tarua. Uupumukseen voivat johtaa monet syyt, ja usein syy on yhdistelmä työhön ja työntekijään itseensä liittyviä asioita. Kuka tahansa voi uupua, jos työolot ovat tarpeeksi kuormittavat.

Omilla ajattelu- ja toimintatavoillaan voi joko ehkäistä uupumusta tai lisätä työhön liittyvää stressiä. Osa osaa irrottautua töistä paremmin, osa vain kiristää vauhtiaan stressitilanteessa ja menee ylikierroksille.

Jos uupuu, ei ehkä koskaan toivu ennalleen

Tarua. Useimmat toipuvat työuupumuksesta hyvin, osa jopa niin, että heidän elämänsä on toipumisen jälkeen parempaa kuin ennen uupumista.

”Monet tekevät muutoksia sekä töissä että muualla elämässä ja lopputulos voi olla se, että ihminen nauttii myös vapaa-ajastaan ja läheisistä ihmissuhteista enemmän kuin ennen”, psykologi Heli Nurmi sanoo.

Kun yksi pyristelee irti uupumuksesta, työt kaatuvat muiden niskaan

Ehkä. Näin voi käydä, jos työuupumus nähdään työpaikalla vain yksilön ongelmana. Jos se käsitellään työyhteisön asiana, mietitään työjärjestelyt uudelleen niin, että kukaan ei kuormitu liikaa.

Tavoitteena ei myöskään ole, että uupumuksesta toipuva siirtyy uhrautuvasta puurtamisesta toiseen ääripäähän ja vastaa kaikkiin pyyntöihin ei.

Viisi keinoa työuupumuksen ehkäisyyn

1 Mieti, mihin voit vaikuttaa

Jos stressi ja väsymys johtuvat työpaikan epävarmuudesta, yt-neuvotteluista tai ylimmän johdon johtamistavoista, yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Jos syynä on sen sijaan esimerkiksi liian iso työtaakka, epäreiluilta tuntuvat työjärjestelyt tai työpaikan ihmissuhteet, niihin voi usein vaikuttaa. Keskity niihin asioihin, joita voit muuttaa edes vähän. Tutkimusten mukaan parhaiten muutosta saa aikaan, kun etsii ratkaisua yhdessä esimiehensä kanssa.

2 Keskity onnistumiseen

Työpäivän jälkeen kannattaa käyttää muutama minuutti siihen, että käy läpi, mitä sai aikaan. Vaikka monet tehtävät olisivatkin jääneet kesken, todennäköisesti niistä ainakin joku eteni työpäivän aikana. Siitä voi kiittää itseään sen sijaan, että miettisi, mikä kaikki jäi tekemättä.

3 Tee joka päivä jotain, mistä pidät

Vaikka töissä ja ehkä kotonakin on kiire, mieti, löytyisikö päivästä edes 10 tai 15 minuuttia sinulle itsellesi. Pyri tekemään joka päivä edes pienen hetken ajan jotain, joka tuottaa mielihyvää. Tee niin, vaikka juuri sillä hetkellä ei huvittaisi. Työuupumus voi viedä kyvyn iloita, mutta sen voi herättää uudelleen henkiin.

4 Liiku

On lukuisia tutkimuksia siitä, että liikunta kohentaa mielialaa ja ehkäisee uupumusta. Vakavasti uupuneena ei jaksa lähteä liikkeelle, mutta uupumuksen ennaltaehkäisynä liikunta on yksi parhaista keinoista.

Jos huomaat, että liikunnasta on tullut pakonomaista suorittamista, kokeile liikuntaa, jossa suorittaminen ei ole keskiössä, kuten pilatesta tai joogaa.

5 Tuunaa työtä

Mieti, millaisia asioita kaipaisit lisää työhösi ja miten voit itse vaikuttaa siihen. Joissain töissä tähän on suuremmat mahdolliset, toisissa pienemmät.

Muistatko Jama Jaman, hitaan kassan Tampereen Citymarketista? Hänet, joka päätti, että kaupan kassan työhön voi kuulua myös ihmisten iloiseksi tekeminen ja joka siksi alkoi keskustella jokaisen asiakkaansa kanssa?

”Ei minua ole palkattu pelkkiä jogurttipurkkeja lyömään, minut on palkattu luomaan hyvää fiilistä ihmisille”, hän totesi Hidasta elämää -sivuston haastattelussa.

Työn tuunauksen voi aloittaa listaamalla kaikki tehtävänsä. Sen jälkeen voi listata, paljonko mihinkin työhön menee aikaa ja miettiä, mitkä tehtävät innostavat eniten. Tämän jälkeen mietitään, mitä uusia asioita haluaisi työhönsä. Lopuksi voi miettiä, miten voisi lisätä työhönsä niitä asioita, jotka innostavat.

Vinkit: psykologi Heli Nurmi, tutkimusprofessori Jari Hakanen sekä Heli Nurmi: Työuupumuksen itsehoito, Duodecim 2016.

Pomo, ota mallia Pipelifestä

Paska tehdas. Huonoin, minkä olen ikinä nähnyt. Lakkauta se.

Näin sanoi konsernijohtaja Kimmo Kedonpäälle, kun tämä nimitettiin Pipelife Finlandin toimitusjohtajaksi. Helmikuussa Pipelife Finland valittiin Suomen toiseksi parhaaksi työpaikaksi keskisuurten työpaikkojen sarjassa.

Muut voittajayritykset ovat pääasiassa ohjelmistoalan start up -yrityksiä, konsultointifirmoja tai muita valkokaulustyöpaikkoja. Miten perinteinen tehdas pääsee parhaiden työpaikkojen listalle?

”Kai se on tämä johtaminen. Minä otin heti alussa ihmiset mukaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä. Luotin siihen, että työntekijät tietävät, miten hommat kannattaa tehdä”, Kedonpää sanoo.

”Tehtiin sellainen keikaus, että putkia tekevät ihmiset nostettiin kukkulan kuninkaiksi. Pomojen tehtävä on tehdä heidän työnteostaan helpompaa ja parempaa.”

Pipelifessa työtä muokataan jatkuvasti oivallusjärjestelmän avulla. Työntekijöiden oivalluksia käsitellään kerran viikossa.

Aluksi työntekijät suhtautuivat järjestelmään epäillen, mutta kun he huomasivat, että ehdotuksia oikeasti toteutettiin, he innostuivat. Nyt firman johto hukkuu oivalluksiin. Kymmenen vuoden aikana niistä on toteutettu 13 000. Viimeisen vuoden aikana käytäntöön on pistetty yli 2 000 oivallusta.

”Kun tekee 13 000 työntekijöiden ehdottamaa muutosta, niin kyllähän se työpaikka vähitellen muuttuu paremmaksi. Samalla meidän tuotantotehokkuutemme on kasvanut yli kaksinkertaiseksi.”

Kedonpää ilmoitti myös, että oivalluksen ei välttämättä tarvitse sisältää parannusehdotusta.

”Pitää voida sanoa myös, että tämä ei nyt toimi, vaikka ei olisikaan heti tarjota parempaa ratkaisua tilalle.”

Työntekijän uupuminen on Pipelifessa harvinaista, mutta kyllä sellaistakin on sattunut. Siksi siihen on varauduttu.

”Meillä on sellainen pysyväismääräys, että jos huomaa työkaverin käytöksen muuttuvan, asia pitää ottaa käsittelyyn heti. Ulkopuolista asiantuntija-apua otetaan mukaan aika varhain, mutta vastuuta emme heille ulkoista. Jokainen esimies on täällä vastuussa työntekijöistään.”

Kedonpäällä on kaiken takana myös henkilökohtainen tavoite.

”Yritän hoitaa hommat niin, että arkunkantajat löytyvät omasta takaa. Ettei tarvitse siitä hommasta kenellekään erikseen maksaa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat