Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kelirikkokeväästä ennakoidaan tavanomaista pahempaa

Vain Kaakkois-Suomi, Luoteis-Lappi ja rannikot voivat päästä helpommalla.

Kotimaa
 
Leif Rosas
Kuva: Leif Rosas
Fakta

Pinta- ja runkovaurioita

 Pintakelirikossa sulaneen roudan jäljiltä tien pinnalle jää vettä ja pinta velliintyy. Tie kantaa, mutta pehmennyttä tietä on vaikea ajaa henkilöautollakin.

 Pahimmillaan kelirikko vaurioittaa tietä syvempää. Roudan sulaessa syvempää ja raskaiden ajoneuvojen painosta tien syvemmät kerrokset pettävät. Puhutaan runkokelirikosta.

 Päällystetyllä tiellä voi syntyä kumpuja ja painaumia, kun maa routii eri kohdista eri tavoin. Päällystevaurioita syntyy, kun asfaltti murenee sekä vesi, jää ja liikenne rikkovat sitä lisää.

Liikenneviraston mukaan tämän kevään kelirikkoajasta saattaa tulla tavanomaista vaikeampi. Suunnittelun asiantuntija Otto Kärki arvioi, että kelirikosta tulee vähintään keskimääräinen tai sitä pahempi suuressa osassa Suomea.

Vain Kaakkois-Suomessa, Luoteis-Lapissa ja rannikolla kelirikkoajasta saatetaan selvitä normaalia helpommalla.

Lopuillaan oleva talvi oli lauha ja sateinen. Talvi alkoi hitaasti ja routiintuminen eteni jaksoittain.

”Pohjaveden pinnat olivat talvikauden alussa korkealla ja jäätyminen eteni niin, että todennäköisesti teiden rakenteisiin on syntynyt jäälinssejä”, Kärki sanoo.

Kelirikkoennusteet tehdään syksyn ja talven sääolojen perusteella, mutta käytännössä kevään sää vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen kelirikkokaudesta muodostuu.

”Jos on yöllä pakkasta ja päivällä aurinkoista ja tuulista, haihtuminen tapahtuu nopeasti ja kelirikolta voi välttyäkin”, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen Pohjois-Savon ely-keskuksesta.

Lauhan talven jäljiltä routaa on tavallista vähemmän. Siitä huolimatta kelirikosta voi tulla paha, jos roudan sulamisaikaan sää on pilvinen ja sateinen. Routa sulaa nopeasti ja etenkin teiden pinnat liejuuntuvat.

”Viime talvikin oli aika lauha, mutta viime keväänä Pohjois-Savossa oli todella paha kelirikko ja varoituksia jouduttiin asettamaan valtavasti”, Partanen sanoo.

Kelirikkokausi on alkamassa maan etelä- ja keskiosissa. Sorateiden pinnat ovat jo paikoin velliintyneet ja ensimmäiset paino- tai nopeusvaroituskyltit ilmestyneet teiden varsille.

Kelirikkoa on yleensä eniten maan keskiosissa, missä on paljon sorateitä ja kelirikolle alttiit maaperä ja maasto-olot. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tiestöstä puolet on sorateitä.

Päällystetytkin tiet ovat nyt kärsineet lauhasta ja sateisesta talvesta. Talven jäljiltä asfalttiteillä on paljon halkeamia ja reikiä. Niitä syntyy, kun asfaltti murenee, vesi pääsee sen sisään, jäätyy ja suurentaa reikiä.

Tänä talvena on ollut tavallista enemmän jäätymis- ja sulamisjaksoja, jotka ovat edistäneet päällysteiden vaurioitumista. Myös helmikuun runsaat sateet kiihdyttivät päällystevaurioita Etelä- ja Keski-Suomessa.

Oikaisu 24.3.2016 kello 9:50: Uutisessa viitattiin aiemmin virheellisesti liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin. Arvio kelirikkotilanteesta perustuu liikenneviraston tietoihin. Otto Kärki on liikenneviraston työntekijä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat