Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uuden Suomen toimittajan uhkaaviksi kokemat viestit johtavat sittenkin esitutkintaan

Valtakunnansyyttäjän mielestä epäillyt uhkaukset ja herjaukset on tutkittava yleisen edun vuoksi. Tutkinta oli lopetettu epäiltyjen rikosten vähäisyyden perusteella.

Kotimaa
 

Valtakunnansyyttäjä määräsi keskiviikkona aloittamaan esitutkinnan verkkomedia Uuden Suomen toimittajaan mahdollisesti kohdistuneista kunnianloukkauksista ja laittomista uhkauksista.

Aiemmin kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt lopettaa tutkinnan epäiltyjen rikosten vähäisyyden perusteella.

Toimittaja kirjoitti 24. marraskuuta viime vuonna uutisen raiskaustapauksesta Kempeleessä. Hän tiedusteli uutisen mukaan poliisilta, miksi poliisitiedotteessa oli mainittu tekijöiksi epäiltyjen ulkomaalaistausta.

Toimittaja sai samana iltapäivänä tuntemattomilta henkilöiltä useita uhkaaviksi ja herjaaviksi kokemiaan puheluja ja tekstiviestejä. Hän teki tutkintapyynnön ja rangaistusvaatimuksen laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksista.

Kihlakunnansyyttäjä lopetti poliisin esityksestä tapauksen tutkinnan vähäisyysperusteella 15. joulukuuta.

Syyttäjä perusteli ratkaisua muun muassa sillä, että mahdollisista rikoksista ei olisi odotettavissa kuin enintään sakkorangaistus eikä yleinen etu vaadi tapauksen tutkimista.

Syyttäjä totesi myös, että ”poliitikot, toimittajat ja monet muutkin tahot joutuvat ottamaan työnsä puolesta julkisesti kantaa aihealueeseen ja asemansa perusteella heidän edellytetäänkin oikeudellisessa mielessä sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön”.

Valtakunnansyyttäjänvirasto sai esitutkinnan rajoittamispäätöksestä erilliset kantelut sekä toimittajalta että asianajaja Markku Fredmanilta.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan yleinen etu vaatii, että epäillyt uhkaukset ja kunnianloukkaukset tutkitaan.

”Sen jälkeen sitten normaalisti syyteharkinnassa katsotaan erikseen, kun epäiltyjäkin on kuultu, onko syytteiden nostamiselle perusteita”, Nissinen toteaa tiedotteessa.

Nissinen ohjeistaa ratkaisussaan kihlakunnansyyttäjää, että myös yhteiskunnallinen konteksti on otettava huomioon tällaisissa tapauksissa.

Nissinen viittaa ratkaisussaan myös Journalisti-lehden maaliskuun alussa tekemään kyselyyn. Sen mukaan joka kuudes journalisti on joutunut työnsä vuoksi uhkailun kohteeksi parina viime vuotena. Selvästi eniten uhkauksia ja vihaviestejä oli tullut maahanmuuttoon liittyvien aiheiden käsittelystä.

Journalismin etiikkaa valvova Julkisen sanan neuvosto on aiemmin antanut Uuden Suomen toimittajan tapauksen vuoksi julkilausuman. Sen mukaan viranomaisten on puututtava nykyistä tiukemmin toimittajiin kohdistuvaan uhkailuun.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat