Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Europarlamentaarikosta Brysselin isku tuntui ”kuin joku olisi kaatanut tervaa sieluun”

Konekiväärimiehet ilmestyivät Sirpa Pietikäisen arkeen, mutta hänen uskonsa EU:n kykyyn selviytyä on yhä vahva

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Sirpa Pietikäinen kuvattiin Helsingissä keskiviikkona.
Sirpa Pietikäinen kuvattiin Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Sami Kero / HS

Syvä huoli maailman ja Euroopan tilasta. Kuin joku olisi kaatanut tervaa sieluun.

Siinä kokoomuksen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen päällimmäinen tunne päivää Brysselin terrori-iskujen jälkeen.

Hänen pitäisi juuri nyt olla toisessa kotikaupungissaan Brysselissä, mutta tiistaina aamukone kääntyi kesken lennon Amsterdamiin ja jatkoi myöhemmin takaisin Helsinkiin. Zaventemin lentokenttä, jonka läpi Pietikäinen normaalioloissa kulkee kahdesti viikossa, on suljettu. Parlamentaarikkojen pääsiäistauko alkoi etuajassa.

Pietikäinen on ollut meppinä kahdeksan vuotta. Hän nousi varasijalta parlamenttiin siinä vaiheessa, kun EU oli juuri ottanut uusiksi jäseniksi 12 maata pääosin Itä-Euroopasta. EU:n päätöksentekoa muokannut Lissabonin sopimus oli tulossa voimaan.

Tulevaisuudenusko oli vahvaa, vaikka Pietikäinen muistaa hyvin yhden Brysseliin lähtöaamun syksyltä 2008. Yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers oli kaatunut, mille lentokentällä naureskeltiin epäuskoisesti.

Siitä alkoi finanssikriisi ja julkisen talouden vakauskriisi, joita EU:kin ratkoi useita vuosia, eivätkä nämä kriisit ole vieläkään ohi. Sitten Ukraina, Krim, turvapaikanhakijat, nyt terroriteot ensin Pariisiin ja sitten suoraan EU:n ytimeen Brysseliin.

”Oikeastaan se tervan kaataminen sieluun alkoi Charlie Hebdon iskujen jälkeen, kun sotilaat konekiväärien kanssa ilmestyivät lentokentille, parlamentin oviaukoille ja moniin muihin paikkoihin.”

Toinen ”syvä surunhulvahdus” Pietikäiselle tuli Ranskan rajalla meppien jokakuukautisella vaelluksella Strasbourgiin, jossa pidetään parlamentin täysistunnot.

Aiemmin rajaa ei huomannut, nyt Ranska tarkistaa maahantulijoiden henkilöpaperit. Schengenin sopimus on muodollisesti voimassa, mutta todellisuudessa Euroopan maat pystyttävät jälleen rajoja välilleen.

Kolmas havahtuminen tuli vähän ennen joulua, kun turvallisuustilanteen arvioitiin parantuneen, ja aseistetut sotilaat vähenivät Brysselin katukuvasta. ”Yhtäkkiä alkoikin ihmetellä, että hei, missäs ne miehet ovat. On vähintään yhtä surullista, että sen alkaa kokea normaalina ja turvallisena. Ei pidä tottua siihen, että on normaalia moikata konekiväärimiestä aamuisin.”

Terroritekojen jälkeen EU:n yhtenäisyys näyttää olevan koetuksella. Maat käpertyvät rajojensa sisään eivätkä miellä toisiaan liittolaisiksi, joilla on yhteinen päämäärä.

Pietikäisen mielestä EU-projektin tärkeys ja yhteiset päätökset ovat vahvana pohjavireenä kaiken alla, vaikka kriisit kaatuvat päälle ja ahdistus on suurta. Hän melkein kimmastuu, kun tätä epäilee EU-sisäpiiriläisen viralliseksi optimismiksi.

”Emmehän me Suomessakaan sano, jos on hirveä kriisi esimerkiksi hallituksen muodostamisessa tai sotessa, että ei tästä mitään tule, palataan takaisin Pähkinänsaaren rauhaa edeltävään aikaan. Että ei meistä enää ole tähän. Elämä on täynnä kriisejä, muutoksia ja haasteita, ja jos ei olisi, emme tarvitsisi politiikkaakaan.”

Pietikäisen mukaan finanssikriisikin on osoittanut, että hyvän sään vallitessa jäsenmaiden on vaikea antaa periksi itsenäisyydestään, vaikka järjestelmän ongelmat olisivat hyvin tiedossa. Korjauksia ei tehdä ajoissa, ja sitten mennään kriisien kautta.

”Yön pimeimpinä tunteina pelättiin, että euro kaatuu ja Eurooppa kaatuu. Itse asiassa minä en sitä pelännyt tällä Pähkinänsaaren rauhan logiikalla, sillä viimeisellä viivalla kukaan ei sano, että nyt mennään kotiin, kun ei kyetä sopimaan. Että peruutetaan takaisin ja koetetaan pärjätä kaalinkasvatuksella, mitä se talouskriisi olisi merkinnyt.”

Pietikäisen mielestä jo nyt näkyy, että eurokriisistä alkanut rakenteiden vahvistaminen on suojellut Euroopan taloutta. Euro ei ole enää horjunut, ja valonpilkahduksia on näkyvissä.

”Minulla on samanlainen tunne maahanmuuttopolitiikasta ja terrorismista. Kun valtionjohtajien pitää miettiä asiaa, niin varmaan mieleen tulee muurien sijaan, että voitaisiinko nyt sopia esimerkiksi yhteisestä rajavalvonnasta.”

Pietikäinen ei usko EU:n liittovaltiokehitykseen, federalismiin. Siis siihen, että EU-maille tulisi ajan myötä yhteinen budjetti, puolustus ja keskitetty liittovaltion hallinto. Hänen mielestään maiden väliset erot ovat siihen liian suuret, eikä kansakaan sitä hyväksyisi.

”EU:lla ei ole mitään pakkokoneistoa, se on perverssillä tavalla ylidemokraattinen. Siksi ratkaisuja tulee aina liian vähän ja liian myöhään. Meidän ihmeemme on kuitenkin se, että aina me päätämme jotakin, ja ne päätökset myös pannaan toimeen.”

Myös terrorismin torjunnassa pöytä on kukkuroillaan esityksiä, joista ei ole vielä kyetty päättämään yhteisesti.

”Nyt pitäisi huolestuneiden eurooppalaisten kysyä kansanedustajiltaan ja ministereiltään, mitä sinä aiot tehdä, että terrorisminvastainen direktiivi saataisiin voimaan”, Pietikäinen sanoo. ”Siellä on rahavirtojen tarkempaa valvontaa, puuttumista sota-alueilta tulleisiin, vankiloissa radikalisoitumiseen.”

EU:ssa vireillä oleva asedirektiivi on Pietikäisen mukaan nähty Suomessakin vain kiusantekona.

”Sen perimmäinen tarkoitus ei ole suomalaisen metsästyksen ja maanpuolustuksen haittaaminen, vaan se on tärkeä työkalu laittomien aseiden, räjähteiden ja muiden vastaavien leviämisen ehkäisemiseksi. Jos rajat halutaan pitää auki, meillä pitää olla yhteiset työkalut.”

Pietikäisen mielestä unionin syvin tarkoitus, ihmisille parempi Eurooppa, on jäänyt viime aikojen tapahtumien vyöryssä jalkoihin.

Pietikäisen mukaan hän ei tarkoita direktiivejä, vaan sitä, että EU:lla olisi oikeus vaatia jäsenmaita järjestämään edes jonkinlainen perusturva kansalaisilleen – ja jos se ei toteutuisi, jäsenmaan voisi haastaa tuomioistuimeen.

”Mitä enemmän ihmisillä on huolta ja turvattomuutta ja mitä vähemmän uskoa siihen, että systeemi kantaa, sitä enemmän tulee torjuntaa, käpertymistä ja ääriliikkeiden viehätystä.”

Mutta europarlamentaarikko tietää, että ihmiset lakkaavat kuuntelemasta jo puolivälissä, jos alkaa ratkoa ongelmia puhumalla sosiaalisesta integraatiosta. Poliitikon on helpompaa vaatia rajoja kiinni, ja se vetoaa nyt eri puolilla Eurooppaa.

”Jos ihmiset eivät löydä oikeutetulle huolelleen ja pelolleen kanavaa, silloin käännytään kohti EU-skeptisyyttä, nationalismia ja populismia. Jos maiden johtoon nousee kansallisten valintojen takia tällaisia poliittisia liikkeitä, EU:n neuvostosta tulee toisennäköinen eikä se kykene päättämään asioista, joilla yhteisiä ongelmia voitaisiin ratkaista”, Pietikäinen sanoo.

”Järjestelmällä ei ole palovakuutusta. Sitä on rakennettu pari sukupolvea, mutta sen tuhoaa parissa vuodessa. EU ei ole mikään ideologia, vaan tapa toimia yhdessä.”

Brysseliläiset näyttivät voimansa ja surunsa pörssitalolla – kukin, kynttilöin ja muistokirjoituksin
Brysseliläiset näyttivät voimansa ja surunsa pörssitalolla – kukin, kynttilöin ja muistokirjoituksin
Brysselin pörssitalon edustalle kokoontui keskiviikkona tuhansia ihmisiä osoittamaan, että rakkaus ja yhtenäisyys ovat terrorismia vahvemmat tuntemukset Belgian pääkaupungissa. Kielten ja lippujen kirjo alleviivasi, että Bryssel on yksi maailman kansainvälisimmistä kaupungeista. Toimittaja Pekka Mykkänen.
Brysselin isku selitettynä noin minuutissa
Brysselin isku selitettynä noin minuutissa
HSTV tiivisti noin minuuttiin Brysselin synkän terroripäivän tapahtumat. Toimittaja: Esa Juntunen. Leikkaus: Tomi Peurakoski ja Esa Juntunen. Ohjaus: Matti Nousiainen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat