Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Julkkisten adoptiot saattavat rohkaista vanhemmuuteen – järjestöt toivovat suomalaisilta nykyistä enemmän hakemuksia

Kansainvälisen adoption hakemusmäärät ovat laskeneet ja adoptiot ovat laskusuunnassa.

Kotimaa
 
Viena Kytöjoki / Lehtikuva
Niin kotimaisten kuin kansainvälisten adoptioiden määrä on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 2010 alkaen.
Niin kotimaisten kuin kansainvälisten adoptioiden määrä on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 2010 alkaen. Kuva: Viena Kytöjoki / Lehtikuva
Fakta

Adoptiovanhemman ikähaarukka 25–50 vuotta

   Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman kuin biologinen lapsi.

 Lain mukaan adoptiovanhemman pitää olla yli 25-vuotias, mutta myös yksin voi ryhtyä adoptiovanhemmaksi. Kahden vanhemman perheet ovat kuitenkin etusijalla.

 Lapsen ja vanhemman välinen ikäero saa olla enintään 45 vuotta, eikä adoptionhakija saa olla 50 vuotta vanhempi.

 Halukkaiden pitää osallistua adoptioneuvontaan, jossa arvioidaan hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia vanhemmuuteen, kuten ikää, sosioekonomista tilannetta, terveyttä, elämäntilannetta ja ihmissuhdeverkostoja.

 Adoptioneuvonta kestää keskimäärin 1–2 vuotta. Lapsen tultua perheeseen adoptioneuvonta jatkuu.

Lähde: Pelastakaa lapset

Torstaina uutisoitiin, että kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) on puolisonsa Juha Mustosen kanssa adoptoinut reilun vuoden ikäisen pojan Kolumbiasta.

Viime vuosina adoptiouutisia on ollut enemmänkin: entinen kansanedustaja ja ministeri Suvi Lindén puolisoineen sai tyttären Kiinasta syksyllä 2007, vuonna 2006 tyttären sieltä adoptoi eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko perheineen. Satu Taiveahon ja Antti Kaikkosen adoptioyritystä seurattiin vuosia.

Mediassa uutisoidut julkkisadoptiot eivät varsinaisesti kasvata adoptiohakemusten määrää, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula mutta:

”Ajattelisin, että ne kiinnostavat ja rohkaisevat yksittäisiä hakijoita tai perheitä, kun adoptiot nousevat puheenaiheiksi”, hän sanoo.

”Meille ei sitä kukaan ainakaan syyksi sano. Mutta se, miten kansainvälinen adoption on mediassa esillä, niin se vaikuttaa kyllä ihmisiin”, sanoo Interpedian adoptiopalvelun päällikkö Salla Hari.

Molemmissa kansainvälisiä adoptioita järjestävissä järjestöissä toivotaan, että julkisuus innostaisi suomalaisia jättämään hakemuksen ja ryhtymään adoptiovanhemmaksi. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan hakemusten määrä kansainvälisissä adoptioissa on laskusuunnassa jo vuodesta 2007 lähtien. Ilmiö on kansainvälinen.

Suomessa asiaan on vaikuttanut vuoden 2012 adoptiolain muutos, joka laski adoptiovanhemman ikärajan 50 vuoteen. Myös Venäjän kanta Suomen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin vaikutti tilanteeseen.

”Jouduimme lopettamaan avioliittolain äänestyksen jälkeen hyvin nopeasti Venäjä-yhteistyömme. Venäjä oli hyvin suosittu kohdemaa suomalaisille, odotusajat olivat lyhyet,” Pärssinen-Hentula sanoo.

Pärssinen-Hentulan mukaan hakemusten määrän laskuun saattaa vaikuttaa myös muun muassa se, että adoptiota tarvitsevien lasten joukossa on isompiakin lapsia ja lapsia, joilla on terveyteen liittyviä pulmia. Suomeen adoptoidaan kuitenkin eniten pieniä lapsia: Pelastakaa Lasten kautta vuonna 2015 saapuneista lapsista 52 prosenttia oli alle kolmivuotiaita.

Vielä 1990-luvulla Suomeen adoptoitiin Pärssinen-Hentulan mukaan sisaruussarjoja, kun nyt toiveena on yksittäinen lapsi.

”Nykyään pohditaan yhä enemmän perheiden valmiuksia. Lapsiperheiden arki on nykyisin haastavaa, työn ja perheen yhteensovittaminen”, Pärssinen-Hentula miettii syitä kehitykseen.

Ei vain hakemukset, mutta niin kotimaisten kuin kansainvälisten adoptioiden määrä on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 2010 alkaen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa adoptoitiin yhteensä 445 lasta, joista 161 oli ulkomailta ja 284 Suomesta. Kansainvälisiä adoptioita tehtiin eniten Etelä-Afrikasta (36 lasta) ja Kiinasta (35 lasta).

Viime vuonna Suomeen saapuneista adoptiolapsista 62 prosenttia saapui Interpedian kautta. Lasten määrä järjestöllä on pysynyt vuodesta 2010 lähtien noin 60–70 hujakoilla.

Salla Harin mukaan adoptiohakemusta ei kannattaisi jättää laittamatta ainakaan siksi, että pitkä odotusaika pelottaa.

”Julkisuudessa puhutaan pitkistä odotusajoista, vaikka todellisuudessa odotusajat ovat lyhentyneet. Puhutaan myös, että adoptioon tulevat lapset ovat entistä vanhempia, mutta meillä lapsista suurin osa on kaksivuotiaita tai sen alle”, Hari sanoo.

Harin mukaan odotusajat ovat lyhentyneet viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Thaimaassa, jossa arvioitu aika on kaksi vuotta entisen 3–4-vuoden sijaan. Ajat ovat lyhentyneet myös Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Taiwanissa ja Kiinassa.

”Uuden kontaktimme Taiwanin odotusajat ovat saamamme arvion mukaan myös lyhyet”, lisää Hari.

”Adoptioprosessit ovat nykyään hyvin räätälöityjä, joten odotusajat voivat vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin riippuen maasta, hakijoiden valmiuksista ja lapsen tarpeista.”

Myös Pelastakaa Lasten kontakteissa odotusajat ovat lyhentyneet Thaimaassa, Filippiineillä ja Kiinassa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat