Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhä useampi suomalainen nukkuu huonosti – taustalla ainakin työelämän muutokset ja työstressi

Univaikeudet näyttävät lisääntyneen. Syyt ovat osin epäselviä, mutta takana on työhön liittyviä muutoksia ja psykososiaalista kuormitusta.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Korvatulpat, unimaski ja hyvät pimennysverhot auttavat Salla Mansikkamäkeä nukkumaan. Hän tarvitsee niitä voidakseen siirtää viivästynyttä unirytmiään hieman aikaisemmaksi.
Korvatulpat, unimaski ja hyvät pimennysverhot auttavat Salla Mansikkamäkeä nukkumaan. Hän tarvitsee niitä voidakseen siirtää viivästynyttä unirytmiään hieman aikaisemmaksi. Kuva: Sami Kero / HS
Fakta

Uni on herkkä terveyden mittari

 Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivojen soluvälitiloja ja kuljettaa pois kuona-aineita. Siten uni ikään kuin puhdistaa aivoja.

 Kirkkaat aivot ovat tarpeen varsinkin tietotyössä.

 Uni on myös terveyden mittari. Fyysinen tai psyykkinen kuormitus saa unet helposti sekaisin: lyhenemään tai pitenemään.

 Sekä piteneminen että lyheneminen lisäävät kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

 Pitkään jatkunut huonosti nukkuminen on yhteydessä myös muihin kansanterveysongelmiin, kuten lihavuuteen, verenpaineen kohoamiseen, masennukseen, jatkuviin kipuihin sekä tulehdus- ja onnettomuusalttiuteen.

Suomalaisten uni häiriintyy aiempaa useammin. Tämä selvisi tuoreessa tutkimuksessa, joka veti yhteen kahden vuosikymmeniä jatkuneen tutkimuksen tuloksia.

Tuhannet vastasivat Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finriski-tutkimukseen myös muutama vuosi sitten. Näiden tutkimusten pohjalta on ilmennyt jo viime vuosikymmenellä, että yöunet ovat lyhentyneet ja unihäiriöt lisääntyneet vuoden 1972 jälkeen.

Univaikeuksista kertovat etenkin työikäiset.

Helmikuussa julkaistu seurantatutkimus totesi, että jatkuvasta unettomuudesta kertovien joukko on pysynyt ennallaan lähes 10 prosentissa mutta satunnaisia unihäiriöitä raportoi aiempaa useampi.

Satunnaisia unihäiriöitä on jo lähes joka toisella suomalaisella, 45 prosentilla.

Unihäiriöistä kärsivät etenkin keski-ikäiset, mutta niiden lisääntymisen syy ei ole selvä.

”Tapahtuiko ympäristössä tai elämäntavassa jotakin, vai muuttuiko ihmisen terveydentila? lisääntyikö stressi?” pohtii THL:n erikoistutkija Erkki Kronholm, joka oli mukana molemmissa tutkimuksissa.

”Vai onko kyse vain siitä, että kun asiasta puhutaan, ihmiset havahtuvat huomaamaan sen?”

Yksi merkittävä syy näyttää olevan työ. Sleep Medicine Review -lehdessä syksyllä julkaistu systemaattinen katsaus havaitsi, että työn muutokset sekoittavat työntekijöiden unta.

Ruotsalaiset tutkijat kävivät katsauksessaan läpi lähes 8 000 tutkimusta. Niiden perusteella he totesivat, että unihäiriöt ovat työntekijöiden toiseksi yleisin vaiva kipujen jälkeen.

Häiriöt ilmenivät vaikeutena nukahtaa tai pysyä unessa, liian aikaisena heräämisenä, virkistämättömänä unena ja tyytymättömyytenä omaan nukkumiseen.

Työasiat olivat valvottaneet joka viidettä ruotsalaista työntekijää. Päällimmäisenä on työstressi, mutta tutkijat löysivät myös muita syitä, kuten työtehtävien suuret vaatimukset, vähäinen tunne työn hallinnasta, epäsuhta ponnistelun ja palkitsemisen välillä, tuen puute, kiusaaminen, syrjintä ja väkivalta.

Muita syitä olivat jo aiemmin tunnistetut tekijät, kuten vuorotyö ja pitkät työpäivät.

Nämä psykososiaaliset tekijät vaikuttavat hyväkuntoisten keski-ikäisten uneen enemmän kuin kehon sairaudet, toteaa joulukuussa päivitetty unettomuuden käypä hoito -suositus.

Unettomuuteen on yhteydessä etenkin työsuhteen heikentyminen.

”Epävarmuus ja huoli heijastuvat uneen”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Se näkyi jo 1990-luvun tutkimuksessa, jossa selvitettiin laman vaikutusta runsaan tuhannen turkulaisen uneen. Unettomuus oli yleisempää työttömiksi joutuneilla kuin työpaikkansa säilyttäneillä.

Tunne työn epävarmuudesta on yleistynyt tällä vuosikymmenellä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa 2013 joka viides työntekijä kertoi kokevansa lomautuksen tai irtisanomisen uhkaa. Sittemmin yt-neuvottelut ovat koskeneet kymmeniätuhansia ihmisiä.

Työelämän muutokset lisäävät psykososiaalisia riskejä, totesi EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirasto Osha syksyllä. Se selvitti työterveyden ja -turvallisuuden uusia ja kehittyviä riskejä haastattelemalla lähes 50 000:ta yritystä 28 maasta.

Esener 2 -tutkimuksessa kysyttiin psykososiaalisten riskien hallinnasta, koska selvityksen mukaan ”työn suunnitteluun, järjestämiseen ja johtamiseen sekä työn taloudellisiin ja sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvät riskit lisäävät stressiä ja voivat johtaa vakaviin henkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin”.

Yleisimmiksi työhön liittyviksi riskeiksi osoittautuivat kiire ja vaikeat tilanteet asiakkaiden kanssa. Haastavimpina pidettiin kuitenkin psykologisia riskitekijöitä, joihin työpaikat varautuvat eri tavoin.

Yli 70 prosentilla suomalaisista työpaikoista on suunnitelma väkivallan sekä kiusaamisen ja työpaikkahäirinnän varalta mutta stressin varalta vain runsaalla 30 prosentilla.

Psykososiaalisiin riskeihin puuttumista haittaa eniten haluttomuus puhua ongelmista avoimesti, tutkimus totesi.

Niitä on etenkin julkisessa hallinnossa ja varsinkin Suomessa: 42 prosenttia työpaikoista mainitsee ne.

Osuus on EU:n suurin.

Unirytmi epätahdissa

Illalla melatoniinia, aamulla kirkasvaloa. Niiden avulla uni tulee keskiyön jälkeen eikä vasta aamulla.

Sami Kero / HS
Kirkasvalo ja melatoniini aikaistivat Salla Mansikkamäen viivästynyttä unirytmiä niin, että hän nukahtaa jo yhden kahden maissa yöllä eikä vasta viideltä.
Kirkasvalo ja melatoniini aikaistivat Salla Mansikkamäen viivästynyttä unirytmiä niin, että hän nukahtaa jo yhden kahden maissa yöllä eikä vasta viideltä.

Työn ja nukkumisen sovittaminen yhteen on Salla Mansikkamäelle poikkeuksellisen hankalaa. Vuosikymmen sitten hänellä todettiin yksi unihäiriön muoto, viivästynyt unirytmi:

”Jos saisin elää oman rytmini mukaan, nukahtaisin kello viideltä ja heräisin iltapäivällä”, Mansikkamäki sanoo. ”Rytmini on äärimmäinen.”

Unirytmi voi myös olla aikaistunut, seurata pitempää kiertoa kuin 24 tuntia tai jakautua muutaman tunnin pätkiin pitkin vuorokautta. Niin kävi Mansikkamäelle, kun rytmiä yritettiin siirtää eteenpäin: se meni sekaisin vuodeksi.

”Läheisen ja lääkärin on vaikea ymmärtää, että unirytmimme ei siirry helposti.”

Tavallinen unirytmi siirtyy parissa viikossa. Epäsäännöllinen taas on ”ominaisuus kuten vasenkätisyys”.

”Elämä on helpompaa, kun hyväksyy, että olen tällainen.”

Takana on monta epätahtista vuotta. Kouluvuosina Mansikkamäki meni nukkumaan tavalliseen aikaan ja pyöri sängyssä tuntikausia.

”Pärjäsin hyvän muistini ansiosta”, hän kertoo. Opiskeluaikana omaksuin tiiliskivioppikirjan kertalukemalla.”

Mansikkamäki valmistui maisteriksi ja toimi Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana. Hän pystyi elämään rytminsä mukaan, mutta työt loppuivat ja piti keksiä suunnitelma B.

Hän aloitti opinnot sairaanhoitajaksi mutta havaitsi, että harjoitteluja ei voikaan tehdä illalla. Nyt pitäisi keksiä suunnitelma C.

”Monet viivästyneen unirytmin kanssa elävät ovat taiteilijoita, valokuvaajia ja yrittäjiä. Evoluutiossa meistä oli hyötyä: pidimme toiset hengissä valvomalla, kun muut nukkuivat.”

Nykyinen yhteiskunta arvostaa aamunvirkkuja, vaikka heitä on alle puolet suomalaisista.

Oman rytminsä mukaan pitäisi silti voida elää, koska väärä rytmi tuo terveyshaittoja. Mansikkamäki tunnistaa ne.

”Muistini on heikentynyt. Olin aivotyöläinen ja nyt löydän kännykän keittiön laatikosta.”

Avun saaminen ei ole helppoa. Harvinaisemmista unihäiriöistä ja niiden hoidosta tiedetään yhtä vähän kuin jatkuvan kivun hoidosta 30 vuotta sitten, Mansikkamäki vertaa.

Olo helpottui, kun ulkomaisesta nettikeskustelusta löytyi suomalainen, joka ymmärsi häntä puolesta sanasta. Yhdessä he perustivat Epätyypillinen unirytmi -yhdistyksen, jonka piirissä on jo kymmeniä suomalaisia.

Unesta ja unihäiriöistä puhutaan pääsiäisen jälkeisellä Vireysviikolla, jonka järjestää Uniliitto. Sen jäsenjärjestöjä ovat Levottomat jalat, Suomen narkolepsiayhdistys, Suomen unettomat, Suomen uniapneayhdistys ja Epätyypillinen unirytmi. Lisätietoa saa osoitteista uniliitto.fi ja unirytmi.fi.

Tausta: Mieti unettomuuden syytä ja poista se

Huonoa nukkumistaan voi kohentaa itse esimerkiksi niin, että pohtii mielessä pyöriviä asioita hyvissä ajoin illalla.

”Jos asiaa ei käsittele, sekavuus tulee mieleen yön aikana”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Hän kannustaa puuttumaan stressin syihin.

”Tartu asioihin aktiivisti ja selvitä. Jos asiat eivät ratkea, olet tehnyt minkä voit eikä asiaa tarvitse enää miettiä.”

Monelle stressin lähde ovat työajat. Niistä saisi hyvinvointia tuottavia ratkaisuja yhdessä suunnittelemalla, Härmä kertoo.

”Työajat ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja ennenaikaisiin eläkkeisiin. Työtyytyväisyys kasvaa aika lailla, jos voi vaikuttaa työaikoihinsa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat