Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lottien säätiöllä on kymmeniä miljoonia euroja – mutta mihin ihmeeseen ne voisi käyttää?

Lotta Svärd -järjestö ehti siirtää suuren omaisuuden turvaan ennen lakkauttamistaan. Pääosa varoista siirtyi lottien hallinnoimalle säätiölle.

Jarmo Huhtanen HS
Fakta

Lotta Svärd -järjestö tuki suojeluskuntia

 Järjestöön kuului enimmillään lähes 240 000 naista.

 Lotat palvelivat sodassa muun muassa ilmavalvonnassa, muonituksessa, radisteina sekä lääkintä- ja eläinlääkintätehtävissä.

 Sotatoimialueella palveli noin 100 000 naista.

 Sotien aikana kuoli lähes 300 lottaa. Rintamalla kaatui 66 ja ilmapommituksissa kotirintamalla 47. Loput kuolivat lähinnä sairauksiin tai tapaturmiin.

”Minä tykkään puhua raha-asioista, koska olen entinen pankinjohtaja”, sanoo Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk.

Helsingin Mannerheimintiellä majaa pitävä säätiö vaalii lottien perintöä ja Lotta Svärd -järjestön jättämää omaisuutta. Tai ainakin sitä osaa omaisuudesta, jonka lotat ehtivät siirtää turvaan. Suomen hallitus lakkautti lottien järjestön ja otti sen omaisuuden haltuunsa marraskuussa 1944.

Lotta Svärd Säätiön neuvotteluhuoneessa on lottajärjestön pitkäaikaisen johtajan Fanni Luukkosen entisiä huonekaluja. Nurkassa on fläppitaulu, jonne Björk on kirjoittanut ison rahasumman: ”90 milj €”.

Se on Lotta Svärd Säätiön omaisuuden käypä arvo tänään. Se koostuu noin 475 vuokra-asunnosta mukaan lukien muutama liiketila, maaomaisuudesta ja pörssiosakkeista. Asunnot ovat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tuusulassa.

Säätiön kaksi varainhoitajaa hoitaa 10–15 miljoonan euron osakesalkkua. Salkku sisältää pääosin kotimaisten yritysten osakkeita.

Akseli Valmunen / Hs
Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk (vas.) ja toiminnan johtaja Tarja Björkling-Pakarinen säätiön kokoushuoneessa.
Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk (vas.) ja toiminnan johtaja Tarja Björkling-Pakarinen säätiön kokoushuoneessa.

”Kaikki, mikä toiminnan pyörittämisen jälkeen jää, jaetaan avustuksina eteenpäin”, sanoo toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakarinen.

Lottajärjestön henkilökortistoja hävitettiin sodan jälkeen, joten jäljellä olevien lottien lukumäärää ei tiedetä tarkkaan. Määrä lienee noin 13 000. Keski-ikä on yli 90 vuotta. Heistä vain parisenkymmentä asuu enää säätiön tukemissa asunnoissa.

Lottien määrän väheneminen tarkoittaa, että heitä tukevan Lotta Svärd Säätiön on keksittävä rahalleen muita kohteita.

”Minäkin joudun vastaamaan monta kertaa puhelimeen, jossa kysytään, että miksi te istutte niiden rahojen päällä, ettekä jaa niitä pois, sillä lottiakaan ei kohta enää ole”, Björk kertoo.

Lottasäätiö eroaa kuitenkin eräistä veteraanisäätiöistä siinä, ettei sen säädekirjassa määrätä, että säätiön toiminta loppuisi viimeisten lottien myötä.

Tänä vuonna Lotta Svärd Säätiö jakaa erilaisina avustuksina ja lottien kuntoutukseen noin kolme miljoonaa euroa. Säätiö jakaa rahaa myös maanpuolustustyöhön esimerkiksi Naisten valmiusliitolle ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.

SA-kuva
Lotat kirjoittivat kirjeitä ja nauttivat auringonpaisteesta Metsäpirtissä toukokuussa 1942.
Lotat kirjoittivat kirjeitä ja nauttivat auringonpaisteesta Metsäpirtissä toukokuussa 1942.

”Olemme ajatelleet siten, ettei lypsävää lehmää kannata teilata”, Pirjo Björk sanoo.

”Lotat laativat säädekirjan siten, että säätiön tulee avustaa sodan tai muun kriisin johdosta kärsimään joutuneita suomalaisia. Kriisi voi olla vaikka luonnonkatastrofi tai öljyonnettomuus Suomenlahdella.”

Björk sanoo, että suurin osa säätiön tuotoista menee lottien kuntoutukseen ja avustamiseen niin kauan kuin heitä on hengissä.

”Sitten kun heitä ei enää ole, niin Suomessa riittää aivan varmasti avun tarvitsijoita. Meillä on seniorikansalaisia ja syrjäytyneitä. Me tulemme hoitamaan yhteiskunnallisen vastuumme antamalla varoja siihen tarkoitukseen.”

Säätiön toimistossa on nyt töissä viisi ihmistä. Se ylläpitää myös Tuusulassa olevaa Lotta-museota, jossa on keskimäärin kahdeksan työntekijää. Tulevaisuudessa säätiön toimistoa aiotaan pienentää.

Säätiö aikoo ryhtyä toimimaan aktiivisemmin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällaisia ovat nykyään esimerkiksi Maanpuolustuksen tuki -yhdistys, Naisten valmiusliitto ja Suomen lottaperinneliitto.

”Avustuksia tullaan jakamaan edelleen. Todennäköisesti vanhuksille ja lapsille, mitä lotatkin halusivat”, Björk sanoo.

Lotta Svärd Säätiön tehtävänä on myös säilyttää lottaperinnettä, mikä tapahtuu pääosin Lottamuseon kautta. Sen kulut ovat noin 600 000 euroa vuodessa.

Lotta Svärd -järjestön omaisuuden arvo oli jatkosodan loppuessa noin 240 miljoonaa markkaa. Ostovoimaltaan se vastaan nykyään noin 40,5 miljoonaa euroa.

Lotat aavistivat, että hävityn sodan jälkeen olisi edessä järjestön lakkauttaminen. Lottajärjestö sekä sen piirit ja paikallisosastot ryhtyivätkin syksyllä 1944 siirtämään kiireesti omaisuuttaan niille mieluisille tahoille.

Tällaisia olivat esimerkiksi marttayhdistykset, nuorisoseurat, Koteja kodittomille lapsille -yhdistys, Suomen Punainen Risti ja lastenkotiyhdistykset.

SA-kuva
Lotat poseerasivat Äänisen kanavan päässä olevassa itäisimmässä tukikohdassa heinäkuussa 1942. Lotat eivät normaalisti olleet aseistautuneita.
Lotat poseerasivat Äänisen kanavan päässä olevassa itäisimmässä tukikohdassa heinäkuussa 1942. Lotat eivät normaalisti olleet aseistautuneita.

Lotat ehtivät siirtää kaksi kolmasosaa omaisuudestaan muualle, ennen kuin järjestö lakkautettiin. Jäljelle jäänyt omaisuus siirtyi sisäministeriön hallintaan. Se luovutti saamansa varat eli 75 miljoonaa markkaa (2,4 miljoonaa euroa) Alli Paasikiven säätiölle vuonna 1952.

Pääosa lottajärjestön omaisuudesta lahjoitettiin vasta perustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Sen tarkoituksena oli avustaa sodasta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia. Suomen Naisten Huoltosäätiö muutti vuonna 2004 nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.

Suomen Naisten Huoltosäätiö rakensi alkuvuosinaan Helsingin Mannerheimintielle ison asuintalon lotille. Se perusti myös Työmaahuolto-nimisen yrityksen, joka alkoi muonittaa Lapin jälleenrakennuksessa tarvittavia työmaita.

Työmaahuolto laajeni myöhemmin työpaikkaruokailun ja suomalaisen catering-alan uranuurtajaksi. Kun huoltosäätiö myi Työmaahuollon Fazerille vuonna 1978, niin sen palveluksessa oli jo 1 800 työntekijää. Fazer muutti Työmaahuollon nimen Amicaksi.

Pirjo Björk sanoo, että säätiön nykyisen omaisuuden taustalla oli joukko viisaita bisnesnaisia ja hyvää onnea.

Hyvää onnea oli erityisesti silloin, kun Fazer maksoi osan Työmaahuollon kauppahinnasta Nokian osakkeilla, joiden arvo lähti myöhemmin rajuun nousuun.

”Sitten lotat rupesivat miettimään, mihin rahat pantaisiin”, Björk kertoo.

”Päätettiin, että kiinteistöissähän on rahat hyvin tallessa ja ruvettiin ostamaan kiinteistöjä.”

SA-kuva
Viipurilaiset lotat antoivat lottalupauksen Koiviston varuskuntakirkossa toukokuussa 1943.
Viipurilaiset lotat antoivat lottalupauksen Koiviston varuskuntakirkossa toukokuussa 1943.
SA-kuva
Lotta seisoo vartiomoottoriveneen kannella Mäkiluodon luona heinäkuussa 1942.
Lotta seisoo vartiomoottoriveneen kannella Mäkiluodon luona heinäkuussa 1942.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat