Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palaneen kirkon kohtaloksi koitui kuivasammutus­järjestelmä –”Tällaista kirkkoa ei voi rakentaa uudelleen”

Ylivieskan kirkon kuivaputkisprinklerijärjestelmään ei saatu vettä. Asiantuntijan mukaan rakennus oli korvaamaton.

Kotimaa
 
Ylivieskan kirkkopalo veti mielet apeaksi palopaikalla
Ylivieskan kirkkopalo veti mielet apeaksi palopaikalla
Ihmiset ovat käyneet sunnuntaina heittämässä hyvästejä kotikirkolleen Ylivieskassa. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi, törkeästä tuhotyöstä on pidätetty noin kolmekymppinen mies. Toimittaja: Tapio Mainio, kuvaus ja editointi: Antti J. Leinonen.

Tulipalossa tuhoutuneessa Ylivieskan kirkossa oli kuivaputkisprinklerijärjestelmä, joka ei tulipalon syttyessä ala toimia automaattisesti.

”Järjestelmän putkisto on tyhjä, joten vesi siihen on syötettävä aina ulkopuolelta”, selvittää Suomen palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

”Ylivieskan kirkkopalo näytti kuvista päätellen kehittyneen rajusti. Koska kuivaputkijärjestelmän liitin oli kirkon seinässä, palokunta ei enää päässyt sen lähelle, eikä vettä siten saatu järjestelmään”, Keijonen jatkaa.

Vesisprinklerijärjestelmässä vesi ja paine ovat puolestaan valmiina, eikä se vaadi ulkopuolista käynnistämistä.

Keijosen mukaan kuivaputkisprinklerijärjestelmää käytetään monesti rakennuksissa, joissa on kylminä pidettäviä tai sään vaikutuksille alttiina olevia tiloja.

”Tällöin vesi ei pääse jäätymään järjestelmään.”

Keijonen pitää kuivajärjestelmän etuna muun muassa sitä, että sen avulla tulipalon sammuttamisesta koituvat vesivahingot voidaan pitää mahdollisimman pieniä.

”Tämä on tärkeää esimerkiksi sisätiloissa sijaitsevien taide-esineiden kannalta.”

Sekä vanhan että uuden rakennuksen paras paloturva on Keijosen mukaan valmiiksi vesijohtojärjestelmään kytketty sprinklerijärjestelmä.

”Sen tehokkaampaa tapaa ei ole. Sammutuksen osalta oleellista on myös palon varhainen havaitseminen ja alkusammutus.”

Automaattisen paloilmoittimen avulla tieto tulipalon syttymisestä kulkeutuu nopeasti palo- ja pelastuslaitokselle.

Vanhojen, erityisesti puisten rakennusten suojelua Keijonen pitää vaikeana.

”Varmasti seurakunnat ja kunnat, joilla tämäntapaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia on, ymmärtävät niiden arvon ja huolehtivat niiden paloturvallisuudesta. Se on kuitenkin haasteellista.”

Esimerkiksi kirkoissa on korkeita tiloja, jotka Keijosen mukaan hormityyppisinä rakenteina ovat aina erityishaaste sammutustyölle.

”Ja puuhan on tulipalolle otollisinta materiaalia.”

Kirkkohallituksen palveluksessa olevan yliarkkitehti Antti Pihkalan mukaan kameravalvonta on tehokas suoja tuhopolttajia vastaan.

”Kiinni jäämisen riski nousee, kun kameroiden kuvanlaatu on nykyisin hyvä”, hän toteaa.

Pihkala sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että taloudellinen tilanne ei aina kannusta seurakuntia panostamaan valvontatekniikkaan.

Pihkalan mukaan kirkkopalot ehtivät jo 1980-luvun jälkeen Suomessa vähentyä merkittävästi. Vuosien 1949–85 aikana niitä oli 27.

”Vuonna 1997 oli Tyrvään kirkon tuhopoltto, ja vuonna 2006 Porvoon ja Kaivokselan kirkkojen palot. Ja nyt sitten vielä tämä takaisku.”

Ylivieskan kirkkoa ei voi Pihkalan mukaan rakentaa uudelleen.

”Se oli korvaamaton. Ei löydy edes sellaista metsää, josta voitaisiin saada vastaavaa rakennuspuuta. Lisäksi käsityö on kallista, ja käsityötaidonkin kanssa ollaan siinä ja siinä.”

Pihkala muistuttaa, että palaneessa kirkossa oli osia eri aikakausilta.

”Esimerkiksi torni oli 1800-luvun lopulta, ja urkulehteri rakennettiin vasta 1900-luvun puolella. Lisäksi tornissa oli museo, jossa oli esineistöä jo tätä kirkkorakennusta edeltävältä ajalta. Menetys on siis hirvittävä.”

Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa
Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa
Tornin sortuminen tallentui videolle. Lukijan video Vesa-Petri Juutilainen.
Ylivieskan kirkko palaa
Ylivieskan kirkko palaa
Lukijan video
Tuli tuhosi Ylivieskan kirkon - torni romahti liekkeihin
Tuli tuhosi Ylivieskan kirkon - torni romahti liekkeihin
Lukijan kuvaa
Mikko Stig
Sprinkleri-järjestelmän ulospäin näkyvä osa eli suutin, mistä sammutusvesi leviää paloalueelle.
Sprinkleri-järjestelmän ulospäin näkyvä osa eli suutin, mistä sammutusvesi leviää paloalueelle.
Sami Halinen / LEHTIKUVA
Korkeapainesumusprinkleri.
Korkeapainesumusprinkleri.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat