Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Enemmistö suomalaisista on valmis luopumaan vuodeksi palkankorotuksista

Vain kuusi prosenttia suomalaisista vastustaa kaikkia heikennyksiä. Innokkaimpia etujen leikkaajia ovat kokoomusta äänestävät.

Kotimaa
 
Laura Oja / HS
Lastentarhanopettaja Neea Vesikansa ja lastentarhan opettaja Joel Vakkila, päiväkoti Ilvespuisto, Vantaa. Vesikansa: ”Tinkisin mieluummin tulevista palkankorotuksista kuin loma-ajoista. En tiedä, onko etujen leikkaukselle vaihtoehtoja, mutta otetaan sitten kaikilta tasapuolisesti, myös erittäin hyvätuloisilta.” Vakkila: ”Urapolku ei näytä houkuttelevalta, kun ryhmäkokojen kasvattaminenkin lisää työn kuormittavuutta. Pitkästä palvelu-urasta on saanut pitemmät lomat, se on ollut valtti ja luonut alalle pitkiä työsuhteita. Nyt se voi kadota. En näe, miten meidän etujen leikkaaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä. Minulla on vielä naiivi usko, että eduskunta ei tee tyhmiä päätöksiä, mutta viime aikoina se usko on alkanut horjua.”
Lastentarhanopettaja Neea Vesikansa ja lastentarhan opettaja Joel Vakkila, päiväkoti Ilvespuisto, Vantaa. Vesikansa: ”Tinkisin mieluummin tulevista palkankorotuksista kuin loma-ajoista. En tiedä, onko etujen leikkaukselle vaihtoehtoja, mutta otetaan sitten kaikilta tasapuolisesti, myös erittäin hyvätuloisilta.” Vakkila: ”Urapolku ei näytä houkuttelevalta, kun ryhmäkokojen kasvattaminenkin lisää työn kuormittavuutta. Pitkästä palvelu-urasta on saanut pitemmät lomat, se on ollut valtti ja luonut alalle pitkiä työsuhteita. Nyt se voi kadota. En näe, miten meidän etujen leikkaaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä. Minulla on vielä naiivi usko, että eduskunta ei tee tyhmiä päätöksiä, mutta viime aikoina se usko on alkanut horjua.” Kuva: Laura Oja / HS
Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 Tutkimuksen toteutti Helsingin Sanomien pyynnöstä TNS-Gallup.

 Tutkimus valmistui 21. maaliskuuta. Aineiston kerääminen aloitettiin 7. maaliskuuta.

 Haastateltuja oli tuhat. Joukko edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien ahvenanmaalaiset.

 Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

 Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Suomalaiset ovat varsin valmiita luopumaan ainakin jostakin saavutetusta edustaan, jotta työpaikkoja syntyisi lisää. Vain muutama yksittäinen keino saa suomalaisten enemmistön kannatuksen, mutta ainoastaan kuusi prosenttia väestöstä on sitä mieltä, ettei mikään heikennys käy.

Suomalaisten mielestä ehdottomasti paras tapa alentaa yritysten kustannuksia on luopua vuodeksi palkankorotuksista. Tätä mieltä on 68 prosenttia suomalaisista.

Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin Helsingin Sanomien pyynnöstä maaliskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin sen jälkeen, kun työmarkkinajärjestöt saivat sovittua helmikuun 29. päivä kilpailukykysopimuksesta, jota myös yhteiskuntasopimukseksi kutsutaan.

Sopimuksella etsitään keinoja alentaa yritysten kustannuksia heikentämällä palkansaajien etuja, jotta työpaikkoja syntyisi lisää.

Sopimuksen mukaan liittojen pitää sopia 31. toukokuuta mennessä, miten ne muun muassa pidentävät työaikaa 24 tuntia eli noin kolme päivää nostamatta palkkaa. Tälle mahdollisesti toteutuvalle heikennykselle antaa siunauksen 53 prosenttia suomalaisista.

Lähes yhtä moni (52 prosenttia) hyväksyisi lomarahojen leikkaamisen kolmanneksella kaikilta työssäkäyviltä.

Kilpailukykysopimuksessa ei leikata kaikkien lomarajoja, vaan vain julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosiksi 2017–2019.

Tutkimukseen haluttiin tarkoituksella mukaan myös vaihtoehtoja, jotka jätettiin kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, mutta jotka olivat jossain vaiheessa ehdolla joko hallituksen tai työmarkkinajärjestöjen keinovalikoimassa.

Varsin suuren hyväksynnän saa myös lomarahojen leikkaaminen vain kunnissa ja valtiolla työskenteleviltä. Tätä suosii 47 prosenttia. Suomalaisista 46 prosenttia kannattaa kunnissa ja valtiolla työskentelevien lomien lyhentämistä. Myös tämä oli neuvotteluissa esillä, mutta siitä lopulta luovuttiin.

Noin kolmannes väestöstä on valmis kaikkien työssäkäyvien lomien lyhentämiseen.

Laura Oja / HS
Kokki Tom Hagelberg ja tarjoilija Annikka Samppa, ravintola Piritta, Helsinki.Hagelberg: ”Vaikea on tinkiä lomasta tai palkastakaan. Toki olen siihen valmis, jos saadaan selvä näyttö siitä, että niitä uusia työpaikkoja todella tulee. Kristillinen tasajako olisi paras: otetaan kaikilta tasapuolisesti.”Samppa: ”Mieluummin pidempi työpäivä kuin lisää pyhätöitä. Me olemme muutenkin kaikki pyhät töissä. Ilta- ja pyhätyölisät ovat tosi tärkeitä, kun peruspalkka on pieni, ne auttavat jaksamaan ja motivoivat töihin pyhinäkin.”
Kokki Tom Hagelberg ja tarjoilija Annikka Samppa, ravintola Piritta, Helsinki.Hagelberg: ”Vaikea on tinkiä lomasta tai palkastakaan. Toki olen siihen valmis, jos saadaan selvä näyttö siitä, että niitä uusia työpaikkoja todella tulee. Kristillinen tasajako olisi paras: otetaan kaikilta tasapuolisesti.”Samppa: ”Mieluummin pidempi työpäivä kuin lisää pyhätöitä. Me olemme muutenkin kaikki pyhät töissä. Ilta- ja pyhätyölisät ovat tosi tärkeitä, kun peruspalkka on pieni, ne auttavat jaksamaan ja motivoivat töihin pyhinäkin.”

Työmarkkinaosapuolet pohtivat myös ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi, mutta tästäkin luovuttiin sen jälkeen, kun osapuolet päättivät pidentää työaikaa kolmella päivällä. Keinoa pitää hyväksyttävänä 45 prosenttia suomalaisista.

Sopimuksen keskeinen osa on se, että osa sosiaaliturvamaksuista siirretään työnantajilta palkansaajien maksettaviksi.

Täsmälleen tätä vaihtoehtoa ei tutkimuksessa kysytty, mutta helpommin suomalaiset hyväksyvät yritysten eläke- ja muiden sosiaaliturvamaksujen alentamisen kuin vastaavien palkansaajien maksujen korottamisen.

Yritysten sosiaalimaksujen alentamista kannattaa 44 prosenttia ja palkansaajien maksujen korottamista 35 prosenttia.

Vähiten suosittu vaihtoehto yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on ilta- ja pyhälisien leikkaaminen. Mielenkiintoista kyselyssä on se, että vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, ettei mitään edellä mainittua saa tehdä.

Laura Oja / HS
Sairaanhoitaja Maija Hirmasto, yksityinen hoivayritys Koti hoito Päiväkumpu, Helsinki. ”Ymmärrän, että kaikkien pitää kantaa nyt kortensa kekoon. Työajan pidennys tuntuisi helpoimmalta päivittäistä työaikaa pidentämällä. Helpointa olisi luopua tulevista palkankorotuksista, lomarahoistakin voisi ehkä tinkiä. Ilta- ja pyhätyön lisät ovat tärkeitä, ne takaavat, että kaikkina aikoina töihin saadaan ammattitaitoisia työntekijöitä.”
Sairaanhoitaja Maija Hirmasto, yksityinen hoivayritys Koti hoito Päiväkumpu, Helsinki. ”Ymmärrän, että kaikkien pitää kantaa nyt kortensa kekoon. Työajan pidennys tuntuisi helpoimmalta päivittäistä työaikaa pidentämällä. Helpointa olisi luopua tulevista palkankorotuksista, lomarahoistakin voisi ehkä tinkiä. Ilta- ja pyhätyön lisät ovat tärkeitä, ne takaavat, että kaikkina aikoina töihin saadaan ammattitaitoisia työntekijöitä.”

Laajimmin leikkaukset hyväksyvät yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Eniten leikkauksia vastaan ovat nuoret ja työväestö.

Miehet kannattavat heikennyksiä merkittävästi enemmän kuin naiset. Esimerkiksi miehistä 54 prosenttia voisi muuttaa ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomaksi. Naisista saman hyväksyy 36 prosenttia.

Kaikkein kriittisimpiä etujen leikkausta kohtaan ovat vasemmistoliittolaisia äänestävät ja toiseksi kriittisimpiä sosiaalidemokraatteja äänestävät.

Vasemmistoliittolaisten enemmistölle keinoista käy vain palkankorotuksista luopuminen vuodeksi. Työajan pidentäminen kävisi 29 prosentille vasemmistoliittolaisista. Kaikkia muita puolueita äänestävien enemmistö kannattaa työajan pidentämistä.

Kokoomusta äänestävät hyväksyvät parhaiten erilaiset keinot. Myös keskustaa kannattavien enemmistölle käyvät lähes kaikki keinot. Keskustalaiselle kokoomuslaista vaikeampaa olisi hyväksyä palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotus ja ilta- ja pyhälisien leikkaus.

Perussuomalaiset ovat hyvin kriittisiä sosiaaliturvamaksujen korottamisesta, lomien lyhentämisestä ja ilta- ja pyhälisien leikkaamisesta.

Tausta: Kilpailukykysopimus työpaikkojen takia

Kilpailukykysopimuksella parannetaan yritysten kustannuskilpailukykyä heikentämällä palkansaajien etuja.

Työmarkkinajärjestöt sopivat siitä alustavasti 29. helmikuuta.

Sopimus hyväksytään lopullisesti vasta, jos riittävä määrä liittoja saa neuvoteltua sopimuksen ehdot omiin työehtosopimuksiinsa 31. toukokuuta mennessä.

Neuvottelut pääsevät kunnolla käyntiin tällä ja seuraavalla viikolla. Niistä odotetaan vaikeita. Esimerkiksi metsäteollisuus vaatii kuljetusalaa edustavaa AKT:ta mukaan sopimukseen. AKT ei ole suostunut neuvotteluihin.

Mukana neuvotteluissa ovat liitot, jotka edustavat yli 90 prosenttia palkansaajista.

Toiveena on, että työpaikkoja syntyisi lisää ja näin julkiset menot vähenisivät sekä verot lisääntyisivät.

Sopimuksen mukaan palkat eivät nouse vuonna 2017.

Sosiaaliturvamaksuja siirretään merkittävästi työnantajilta palkansaajille. Työaikaa pidennetään 24 tunnilla.

Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat