Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Käteen 550 euroa kuussa – tekisikö perustulokokeilu halpatyöstä kannattavaa?

Kokeilu voisi alkaa jo ensi vuonna ja kestää kaksi vuotta. Määräraha riittää 1 500 ihmiselle. Työryhmä ehdottaa, että koekaniinit valittaisiin satunnaisotannalla.

Kotimaa
 
Helsingin Sanomat
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja professori Olli Kangas luovutti alustavan ehdotuksen perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle Helsingissä keskiviikkona.
Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja professori Olli Kangas luovutti alustavan ehdotuksen perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Jaana Savolainen HS

Joitakin tuhansia suomalaisia voisi osallistua ensi vuonna alkavaan perustulokokeiluun, jonka aikana he saisivat vähintään nykyisen perusturvan suuruista osittaista perustuloa eli 550 euroa kuukaudessa.

Näin suosittelee perustulokokeilua selvittänyt työryhmä, joka luovutti väliraporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps) keskiviikkona.

Kokeilun ensisijainen tavoite on parantaa työllistymistä ja tehdä myös pienipalkkaisen työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaksi. Kelan yhteiskuntasuhteiden johtajan, professori Olli Kankaan vetämän työryhmän mukaan osittainen perustulo vastaisi tähän parhaiten. Perustulon päälle maksettaisiin joitakin syyperusteisia etuuksia kuten asumistukea.

Hallitus päättää huhtikuun aikana, miten kokeilu toteutetaan. Kokeilu alkaisi ensi vuonna ja kestäisi kaksi vuotta. Työryhmä ehdottaa, että siihen valittaisiin satunnaisotannalla yli 18-vuotiaita suomalaisia lukuun ottamatta eläkeläiset.

Hallitus on antanut kokeiluun määrärahan, joka riittäisi Olli Kankaan mukaan noin 1 500 ihmisen suuruiseen kokeiluun. Tutkimusryhmän mukaan riittävä otos olisi kuitenkin noin 10 000 ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä toivoo, että perustulo ei jää pelkäksi kokeiluksi.

”Kaksi vuotta on lyhyt aika, enkä vielä lupaa, jatkuuko tämä sen jälkeen. Mutta vaikuttaa siltä, että tästä voi löytyä keinoja selkeyttää sosiaaliturvaa ja tehdä siitä ihmisystävällisempää”, Mäntylä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Työryhmän mukaan perustulo voi ratkaista väliinputoamis- ja byrokratiaongelmia sosiaaliturvassa, mutta se ei yksin riitä poistamaan kaikkia kannustinongelmia.

”Sen lisäksi tarvitaan useiden sosiaali- ja veropolitiikan osien uudistamista”, Olli Kangas sanoo.

Puhdas perustulo, joka korvaisi lähes kaikki sosiaalietuudet, olisi työryhmän mukaan liian kallis. Työryhmä selvitti kahta vaihtoehtoa, joissa osallistujille maksettaisiin tuhannen tai 1  500 euron suuruista puhdasta perustuloa.

”Tällaisella perustulolla olisi iso vaikutus köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, mutta työnteon kannustavuuteen ei niin yksiselitteistä vaikutusta”, Olli Kangas sanoi.

Puhdas perustulo muuttaisi myös sellaisia etuuksia, joilla on vahva yhteys valtainstituutioihin kuten ay-liikkeeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja työeläkkeet. ”Emme suosittele siihen puuttumista”, Olli Kangas sanoi.

Negatiivinen tulovero puolestaan vaatisi ajantasaisen tulorekisterin, jollaista Suomessa ei vielä ole. Osallistava sosiaaliturva on Kankaan mukaan ongelmallinen siksi, että on vaikea määrittää, mihin perustuloa saavan pitäisi osallistua. Se lisäisi byrokratiaa.

Osittaista perustuloa voisi työryhmän mukaan kokeilla eri suuruisina, mutta kuukausisumman tulisi olla vähintään 550 euroa. Se voisi olla myös 650 tai 750 euroa. Sen päälle maksettaisiin vielä joitakin syyperusteisia sosiaalietuuksia kuten asumistukea.

Sosiaaliturvan kannustinongelmien kannalta vaikein ryhmä ovat yksinhuoltajat, jotka asuvat vuokra-asunnossa kalliilla alueilla kuten pääkaupunkiseudulla. Heidän kannustinloukkuaan voisi korjata alentamalla sosiaaliturvan vähimmäistasoa, mutta siitä seuraisi köyhyyttä ja toimeentulovaikeuksia. Osittainen perustulo voisi olla toimivin ratkaisu tähän ongelmaan.

”Toisin kuin puhdas perustulo osittainen perustulo voisi ottaa huomioon elinkustannusten erot eri paikkakunnilla”, Kangas sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!