Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: Vanhempien rahaongelmat uhkaavat lasten myöhempää hyvin­vointia

Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna.

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
Erityisesti lasten hyvinvointia uhkaavat tutkimuksen mukaan vanhempien taloudelliset ongelmat.
Erityisesti lasten hyvinvointia uhkaavat tutkimuksen mukaan vanhempien taloudelliset ongelmat. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Lapsuusajan olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myöhempään hyvinvointiin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston tuoreesta tutkimuksesta.

Erityisesti lasten hyvinvointia uhkaavat tutkimuksen mukaan vanhempien taloudelliset ongelmat. Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna.

”Erityisesti ongelmat kasautuvat nuorille, jotka ovat jääneet peruskoulun varaan eivätkä ole onnistuneet suorittamaan toisen asteen tutkintoa. Heillä on myös huomattavasti useammin mielenterveysongelmia ja rikostaustaa”, kertoo THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari.

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1987 syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun sekä heidän vanhempiaan.

Tutkimuksen mukaan noin joka kolmannella nuorista aikuisista on hankaluuksia koulutukseen ja työelämään siirtymisessä.

Noin 14 prosenttia ikäluokasta ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevista yli puolella oli ollut mielenterveysongelmia.

”Heidän taustaltaan löytyy paljon heidän vanhempiaan kuormittaneita tekijöitä. Kun he ovat olleet alle kouluikäisiä, vanhemmilla on ollut taloudellisia ongelmia. Erityisen eriarvoisessa asemassa ovat nuoret, joiden lapsuutta on leimannut vanhempien vakavat ongelmat ja lastensuojelun tarve.”

Ristikarin mukaan vanhempien pitkittynyt toimeentuloasiakkuus on merkittävä riskitekijä lasten myöhemmälle syrjäytymiselle.

Toimeentulotukea oli seuranta-aikana saanut keskimäärin 29,6 prosenttia henkilöistä. Suhteellisesti eniten toimeentulotukea nostettiin Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa. Sen sijaan vähiten sitä käytettiin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa. Naiset olivat saaneet toimeentulotukea hieman miehiä useammin.

”Puhutaan valtavista eroista. Vaikka yhdenvertainen mahdollisuus ponnistaa itsenäiseen aikuisuuteen on Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa itseisarvo, se ei näytä toimivan”, Ristikari sanoo.

Tutkimuksessa selvisi myös, että jatkuva muuttaminen lapsuudessa lisää hyvinvointiongelmia.

Esimerkiksi korkeintaan viisi kertaa muuttaneista toimeentulotukea oli saanut 17 prosenttia. Niistä, jotka olivat muuttaneet 6–10 kertaa, tukea oli saanut 36 prosenttia. Yli 10 kertaa muuttaneista tukea oli saanut toimeentulotukea 64 prosenttia.

Yli 10 kertaa muuttaneista 29 prosenttia oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

”Muuttaminen on merkittävä arjen hankaloittaja. Lapsen kaveripiiri muuttuu ja turvaverkot usein rikkoutuvat eikä meidän järjestelmä huomioi sitä millään tavalla. Kun nykyään odotetaan, että perheet ovat valmiita muuttamaan työn perässä, on tärkeää varmistaa, etteivät lapset joudu sen maksumieheksi.”

Ristikarin mukaan ennaltaehkäisevää työtä tarvitaan jo varhaislapsuudessa.

”Ei riitä, että puututaan asioihin vasta sitten kun nuori on 18 tai 21. Lapsiperheiden tukea täytyy kohdistaa nimenomaan alle kouluikäisten perheisiin. Neuvola on siinä avainasemassa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat