Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimushanke suosittelee yksilöllistä peruskoulua – ”Jotkut oppilaista oppivat lukemalla, toiset voisivat oppia esimerkiksi projekteissa työpaikoilla”

Selvityksen mukaan oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Nyt sille haetaan ratkaisua.

Kotimaa
 
Joonas Salo
Tuoreen selvityksen mukaan oppimistulokset heikkenevät ympäri Suomea. Oma linja -hanke tähtää peruskoulun ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi lisäämällä yksilöllisen oppimisen mahdollisuuksia.
Tuoreen selvityksen mukaan oppimistulokset heikkenevät ympäri Suomea. Oma linja -hanke tähtää peruskoulun ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi lisäämällä yksilöllisen oppimisen mahdollisuuksia. Kuva: Joonas Salo
Fakta

Oma linja -selvitys

 Suomalaisten Pisa-tulokset lähtivät selvään laskuun vuonna 2006.

 Suomi pärjää yhä vertailussa muiden maiden kanssa, mutta erot ovat pienentyneet.

 Vanhempien korkea koulutus, ammatti, varallisuus ja kodin kulttuurinen pääoma antavat lapselle tai nuorelle noin 1,5 kouluvuoden edun niihin oppilaisiin nähden, joiden kotiolot ovat heikommat.

 Lukemisesta eniten kiinnostunut neljännes on lukutaidossa noin 3 kouluvuotta edellä vähiten lukemisesta kiinnostunutta neljännestä.

 Paras viisi prosenttia matematiikan osaajista on taidoissaan jopa noin 7 kouluvuotta heikointa viittä prosenttia edellä.

 Maahanmuuttajat ovat kantaväestöä selvästi jäljessä lukutaidossa ja matematiikassa. Pohjoismaista tämä ero on suurin Suomessa.

Lähde: Oma linja -hanke

Oppimistulokset heikkenevät ympäri Suomea ja peruskoulun tasa-arvo on uhattuna, selviää Jyväskylän yliopistossa kootusta selvityksestä. Eriarvoistumiseen liittyen noin 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja on siksi vaarassa syrjäytyä.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama, viisi vuotta kestävä Oma linja -tutkimushanke rakentaa kouluissa käytettäviä työkaluja jatkokoulutusvalintojen tueksi ja tuottaa päättäjille tietoa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Suositellut muutokset kuulostavat suurilta, mutta selvityksen tehneen Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Välijärven mukaan kyse on enemmänkin siitä, että hyödynnetään muuttuvan yhteiskunnan mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Välijärven mukaan peruskoulun tasa-arvoisuus palautettaisiin lisäämällä mahdollisuuksia yksilölliseen opiskeluun. Taustalla on ajatus siitä, että nuoret kehittyvät eri tahdissa, eikä ”nykyisen jäykän systeemin” puitteissa nuorten välisten oppimis- ja motivaatioerojen kaventaminen onnistu.

Yksi toimenpide erojen pienentämiseen olisi, ettei opiskelua sidottaisikaan vuosiluokkiin, vaan otettaisiin lähtökohdaksi tietyn tason saavuttaminen koko peruskoulun aikana.

Välijärven mukaan oppilaiden välillä on suuria eroja osaamisessa peruskoulun päätyttyä. Oma linja -hankkeessa pohditaan siis, voidaanko peruskoulun pituudessa ja muissa opetusjärjestelyissä joustaa, jotta myös heikommin pärjäävät pääsisivät vaaditulle minimitasolle.

”Voisiko näille nuorille antaa enemmän aikaa ilman, että heidät leimataan erityisoppilaiksi”, sanoo Välijärvi.

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntijan Jaakko Salon mukaan ehdotus on hyvä, sillä esimerkiksi luokalle jättäminen ei tukikeinona toimi. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei peruskoulun pituutta voi missään nimessä lyhentää. Suomen peruskoulu on jo kansainvälisellä mittapuulla lyhyimmästä päästä.

Lisäksi oppilaille tulisi Välijärven mukaan luoda yksilöllisiä opintopolkuja yläkoulussa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oppilas joutuisi tekemään kohtuuttoman suuria valintoja jo yläkouluikäisenä.

”Peruskoulu ei voi olla se paikka, missä tehdään elämänkulun kannalta ratkaisevia valintoja”, kertoo Välijärvi.

Myös Salo on sitä mieltä, ettei yläkouluikäisiä tulisi rasittaa suurilla valinnoilla.

”Aika harva siinä vaiheessa tietää, mihin haluaa elämänsä aikana”, kertoo Salo.

Sen sijaan, että oppilaat valitsisivat eri oppiaineiden väliltä, he opiskelisivat samaa asiaa, mutta osa opiskelisi eri tavalla kuin toiset.

”Samoista asioista erilaisia kursseja. Jotkut oppilaista oppivat lukemalla ja toiset voisivat oppia esimerkiksi kokeilemalla ja projekteissa työpaikoilla”, sanoo Välijärvi.

Välijärvi painottaa myös kuntien ja opetussektorin vastuuta.

Mahdollisen sote-uudistuksen toteuduttua koulutoimi jää ainoaksi laajaksi palveluksi, jonka kunnat asukkailleen tarjoavat.

”Kuntien on otettava vastuu”, Välijärvi toteaa.

Hankkeessa ehdotetaan, että koulutoimi ja nuorisotoimi tekisivät entistä laajempaa yhteistyötä. Siten nuoresta pidettäisiin kokonaisvaltaisesti huolta tietyn ikävaiheen läpi.

Nuorten syrjäytymiseen on vastattu monilla erillisillä ohjelmilla kuten nuorisotakuulla. Niiden ongelma on Oma linja -hankkeen mukaan jatkuvuuden puute ja rahoituksen katkonaisuus. Tämän korjaamiseksi vastuu ohjelmista tulisi hankkeen mukaan siirtää kokonaisuudessaan opetussektorille. Välijärven mukaan hieman muokattuina nykyiset erillisohjelmat tarjoaisivat pysyvän vaihtoehdon siirtyä joustavasti peruskoulusta toisen asteen opintoihin.

”Ohjelmat pitäisi integroida, jotta ne tukisivat toinen toisiaan”, sanoo Välijärvi.

Hankkeen yhteydessä järjestettävät kokeilut peruskouluissa alkavat syksyllä, ja ensimmäiset kokemukset on tarkoitus saada tämän vuoden lopulla.

Oma linja -hankkeeseen osallistuvat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Työterveyslaitos, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Walter ry ja osa pääkaupunkiseudun kouluista.

Oma linja -selvityksestä kertoi ensimmäisenä Yle.

Oikaisu 9.8 kello 22.15 ja 10.8 kello 13.05: Jutussa ja otsikossa kerrottiin yksilöllisen peruskoulun tutkimushankkeesta, jonka mukaan peruskouluissa kokeiltaisiin selvitykseen perustuvia suosituksia. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että kouluissa kokeillaan Välijärven suosituksia tästä syksystä alkaen. Sen sijaan kokeillaan muita työkaluja.

Oikaisussa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, ettei yksilöllistä peruskouluhanketta ole suunnitteilla osana Oma linja -hanketta. Yksilöllinen peruskoulu on kuitenkin yksi hankkeen suosituksista ja sen edellytyksiä tutkitaan hankkeen yhteydessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat