Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kriisivuosi opetti Suomen joustamaan – HS kertoo maahanmuuton hurjan vuoden tärkeimmät vaiheet

Vuosi sitten turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa niin suureksi, että maahanmuuttojärjestelmä uhkasi murtua. Nyt hakijamäärät ovat hiipuneet.

Kotimaa
 
Ville Honkonen
Kaikki eivät toivottaneet turvapaikan hakijoita tervetulleiksi Suomeen. Ihmiset osoittivat mieltään Torniossa.
Kaikki eivät toivottaneet turvapaikan hakijoita tervetulleiksi Suomeen. Ihmiset osoittivat mieltään Torniossa. Kuva: Ville Honkonen

Vuosi sitten viime kesänä alkoi kansainvaellus, joka koetteli kovalla kädellä myös Suomea.

Viime vuoden elokuusta lähtien turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen noin 36 180. Valtaosa heistä on Irakista, seuraavaksi eniten Afganistanista ja Somaliasta. Viranomaiset ovat tehneet lähes 22 500 turvapaikkapäätöstä. Suomesta on poistunut noin 7 600 ihmistä.

Koko kriisin aikana maahanmuuttovirasto eli Migri on palkannut yli 500 ihmistä käsittelemään turvapaikkahakemuksia. HS kertaa, mitä vuoden sisällä tapahtui.

Vuosi 2015

Elokuu: Vastaanottokeskuksia perustetaan ympäri maata: Kirkkonummelle, Keuruulle, Ouluun, Harjavaltaan, Tornioon. Ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä majoitetaan myös kansanopistoihin.

Elokuun lopussa maassa toimii vain 25 vastaanottokeskusta ja ne ovat täynnä ääriään myöten. Migri arvioi koko vuoden määräksi noin 15 000 hakijaa.

Tahti kiihtyy loppukuuta kohti, mutta maassa on silti yhä vain 25 vastaanottokeskusta. Pieni osa hakijoista pääsee asumaan suomalaisten perheiden koteihin.

Syyskuu: Kriisin pahin kuukausi alkaa. Kahdessa vastaanottokeskuksessa otetaan teltat käyttöön, koska sisään ei mahdu. Migri ottaa käyttöön mediakännykän, sillä se haluaa keskittää tiedotusvälineiden pyynnöt yhteen paikkaan. Se alkaa tiedottaa myös Twitterissä. Median ja kansalaisten kiinnostus nousee valtavaksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmoittaa antavansa Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Uutinen leviää maailmalle. Taloon ei lopulta koskaan asetu hakijoita, koska sitä ei pidetä turvallisena sellaiseen käyttöön.

Tornion vanhaan lukioon avataan järjestelykeskus, jossa tulijat rekisteröidään hallitusti. Keskus vähentää merkittävästi poliisilaitosten rekisteröintityötä. Idea kerää huomiota myös muissa maissa.

Lahden Hennalaan vanhaan kasarmiin perustetaan 450-paikkainen hätämajoituskeskus. Syyskuun loppupuolella koetaan koko kriisin tiukin viikko, kun viikossa saapuu 3 939 hakijaa. Vastaanottokeskusten määrä nousee 84:ään.

Migri jäädyttää kuun loppupuolella päätöksenteon irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden osalta ja ennakoi, että ratkaisulinja tiukkenee.

Lokakuu: Migri rajoittaa mediapalvelua, koska yhteydenottoja tulee liikaa. Nyt sisäministeriö antaa tulijoiden määrästä arvion, joka myös toteutuu: vuoden loppuun mennessä 30 000–35 000 hakijaa.

Migri moninkertaistaa turvapaikkapäätöksiä tekevien työntekijöiden määrän. Kun se normaalivuonna on 75, määrää aletaan nostaa nyt viiteen sataan. Rekrytoinnit auttavat käsittelyruuhkassa.

Tornion järjestelykeskus toimii täydellä teholla. Siellä koetaan kuun alkupuolella ennätyspäivä, 482 rekisteröintiä. Työtä tekevät poliisit eri puolilta maata ja opiskelijat poliisiammattikorkeakoulusta Tampereelta.

Suomi saa ensimmäiset EU:n sisäisillä siirroilla tulevat hakijat, 50 ihmistä Eritreasta.

Iltalehti uutisoi tapauksesta, jossa nainen pysäytti autonsa ja haukkui kenialaisnaisen. Maahanmuuttovirasto tuomitsee Twitterissä tiukasti rasismin: ”Suomi elää vaikeita aikoja, mutta mikään ei oikeuta purkamaan tuskaa tähän tapaan. Ihmisinä olemme tasa-arvoisia.”

Muutamilla alueilla Irakissa turvallisuustilanne on Migrin mukaan parantunut, mikä vähentää myönteisiä turvapaikkaratkaisuja. Myös Somalian tilanne päivittyy, mikä tarkoittaa tiukempaa linjaa.

Marraskuu: Poliisi ja Migri ottavat käyttöön mallin, jossa yksi viranomainen hoitaa kerralla alkukuulemisen ja turvapaikkapuhuttelun, mikä nopeuttaa ruuhkaantunutta käsittelyä.

Uusia hakijoita tulee yhä päivittäin noin 300. Joka viikko on tarve noin 2 000 lisäpaikan saamiseksi. Vastaanottokeskuksia on jo 131. Eurajoella majoitetaan tulijoita hetken ajan konteissa.

Tulijoiden uusi reitti Suomeen aukeaa itärajalla. Aluksi sieltä tulee pari sataa ihmistä kuussa.

Joulukuu: Kolme vastaanottokeskusta suljetaan turvallisuuskartoituksen jälkeen. Torniossa vietetään tasalukupäivää, sillä keskuksen kautta on tullut jo yli 15 000 hakijaa. Maahanmuuttovirastolla on vuoden lopussa 203 uutta työntekijää. Työmäärä on kasvanut moninkertaiseksi.

Muutamilla paikkakunnilla alkaa rasistiseksi kutsuttu Soldier of Odin -katupartiointi.

Vuosi 2016

Tammikuu. Vuoden alussa 144 vastaanottokeskuksessa on kirjoilla noin 27 300 ihmistä. Vuotta aiemmin luvut olivat 20 ja 3 300. Pahin alkaa olla jo takana, sillä tulijamäärä on vähentynyt reilusti.

Migristä lähtee kuuluisa twiitti sen jälkeen, kun kansalainen on ihmetellyt, miksei turvapaikanhakijoita sijoiteta internointileirille. ”Siksi, että elämme 2010-luvun Suomessa, emme 1930-luvun natsi-Saksassa.”

Helmikuu. Tammi- ja helmikuussa itärajan kautta maahan tulee yli tuhat hakijaa. Rajanylittäjät haihtuvat, kun Suomi neuvottelee asiasta Venäjän kanssa. Tulijoilta jää kymmenittäin Ladoja ja muita vähäarvoisia autoja Sallaan. Koko kuussa hakijoita on vain 859 ja määrä laskee edelleen.

Vantaalle avataan palautusosasto vapaaehtoisesti palaaville hakijoille.

Maaliskuu: Tulijoiden kuukausimäärä on romahtanut jo noin 350:een. Noin 3 000 majoituspaikkaa lakkautetaan eri yksiköistä. Migri ennakoi, että kevään ja kesän aikana majoituspaikkoja vähennetään noin 16 000:lla, jäljelle jää samanverran.

Tornion järjestelykeskuksen toiminta lakkaa.

Huhtikuu: Ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, vajaat 900 yhdeksässä kuukaudessa, on Migrin mukaan palannut vapaaehtoisen paluun ohjelmassa.

Toukokuu: Migri palkkaa yhä uusia hakemusten käsittelijöitä samalla kun hakijamäärät palaavat normaalivuosien tasolle. Työntekijöitä on jo yli 840.

Lainmuutoksen jälkeen humanitaarisen suojelun myöntämisestä luovutaan. Käydään Suomen ensimmäinen vastaanottokeskusten SM-turnaus jalkapallossa. Yhä uusia yksikköjä lakkautetaan.

Kesäkuu: Syntyy pieni kohu irakilaisperheen käännyttämisestä, kunnes korkein hallinto-oikeus keskeyttää äidin ja lapsen käännytyksen.

Vuoden 10 000. turvapaikkapäätös tehdään. Nyt alkaa näkyä myös toukokuun lainmuutos ja Irakia koskeva uusi maalinjaus. Jo 77 prosenttia irakilaisille tehdyistä päätöksistä on kielteisiä, kun alkuvuonna osuus oli 40 prosenttia. Soldier of Odin -partiointi hiipuu.

Heinäkuu: Nyt tehdään ennätyksiä turvapaikkapäätösten viikkotahdissa: 810 päätöstä viikossa.

Irakilaismiehen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä syntyy uusi kohu. Terroristijärjestö Isis uhkasi miestä ja muun muassa räjäytti tämän kodin.

Lakimuutoksen myötä perheenyhdistäminen vaikeutuu entisestään. Toimeentuloedellytys laajenee.

Elokuu: Alkuvuoden aikana Suomeen on tullut ”vain” 3 704 turvapaikanhakijaa. Hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on nyt noin puoli vuotta.

Antti Hämäläinen
Vastaaottokeskus entisessä armeijan kasarmissa Lahden Hennalassa. Kuvassa Irakin Mosulista paenneet Shawkat Al-Zerari (isä), Duha Al-Zerari (äiti) ja Afrah Al-Zerari (lapsi).
Vastaaottokeskus entisessä armeijan kasarmissa Lahden Hennalassa. Kuvassa Irakin Mosulista paenneet Shawkat Al-Zerari (isä), Duha Al-Zerari (äiti) ja Afrah Al-Zerari (lapsi).
Jussi Partanen
Turun vastaanottokeskuksen telttakylä syyskuussa 2015. Heimo Nurmi ohjeistaa Hamzaali Algboria (vas.) ja Salwan Al-Baroodia, jotka ovat tulleet Irakista.
Turun vastaanottokeskuksen telttakylä syyskuussa 2015. Heimo Nurmi ohjeistaa Hamzaali Algboria (vas.) ja Salwan Al-Baroodia, jotka ovat tulleet Irakista.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat